Kaikki aineistot
Lisää
Laitilan ja Euran kuntien rajamailla olevan Liesjärven Hoitoyhdistyksen asiakirja-aineisto alkaen perustavan kokouksen pöytäkirjasta 26.05.2005, päättyen saman vuoden joulukuulle: 1) Lehtikirjoitus veden pinnan nostosta; 2) Perustavan kokouksen pöytäkirja; 3-4) Kokouskutsuja ja pöytäkirjoja; 5-6) Vuosikertomus ja yhdistyksen säännöt; 7-14) Maanmittaustoimitukseen liittyviä kutsuja , karttoja ja pöytäkirjoja.
Hinnerjoen Kirkkokosken myllyn tekemä ilmoitus ajalta 1 - 30/6 1945 siitä, kuinka paljon on jauhettu mitäkin viljaa ja millaisiksi tuotteiksi. Edelleen on ilmoitettu kuinka suurelle kilomäärälle on ollut jauhatuskuitteja, erotellen leipä- ja rehuvilja. Myös jauhatuslupien ja -määräysten luku on ilmoitettu. Ilmoituksia on nipussa 10 kpl.
Hinnerjoen Osuuskauppa R.L:n paperille musteella kirjoitettu sähkön toimitussopimus, jolla Väinö Raula, Arvo Kivimäki ja Frans Elo sitoutuvat toimittamaan sähköä Hinnerjoen Sähkö Oy:lle, tarkkaan sovituilla ehdoilla, illalla pimeyden tulosta klo 22:00 :aan ja aamulla klo 05:00:sta päivän valkenemiseen. Hinta vaihtelee 3 - 5 mk/kilovattitunti kulutuksen suuruudesta riippuen. Sähköyhtiön puolesta on allakirjoittajia 8 kpl kaikista yhteiskuntaluokista.
Pahvikantinen, kangasselkäinen kirja, joka alkaa Höyrykattilan rakenneselostuksella, rakennepiirustuksilla ja laskelmilla edeten täytettäviin tarkastuspöytäkirjasivuihin. Osa pöytäkirjasivuista on täytetty tarkastusten yhteydessä ja osaan sivuja on kiinnitetty erillinen pöytäkirja tarkastuksesta, sekä tarkastuslasku. Tarkastuspöytäkirja liittyy Hinnerjoen vanhalla sahalla vielä olevaan höyrykattilaan!
Pahvikantinen, kangasselkäinen kirja, joka alkaa Höyrykattilan rakenneselostuksella, rakennepiirustuksilla ja laskelmilla edeten täytettäviin tarkastuspöytäkirjasivuihin. Osa pöytäkirjasivuista on täytetty tarkastusten yhteydessä ja osaan sivuja on kiinnitetty erillinen pöytäkirja tarkastuksesta, sekä tarkastuslasku.
Ytö:n ja Wekka:n talot Laitilasta ovat sopineet renki Gustaf Johansson`in värväytymisestä ruotusotilaaksi Turun jaettuun tarkka-ampuja pataljoonaan, sen 1. komppaniaan. Sopimuksessa on 9 kohtaa, joissa määritellään sotilaan, sotaväen ja talojen oikeudet ja velvollisuudet. Allekirjoituksina ovat Matts Mattson Ytö, Mats Johansson Wekka sekä Gustaf Johansson, kaikki puumerkillä
Todistuksella lomautetaan tarkka-ampuja n:o 22, Gustaf Kallio Turun suomalaisesta Tarkka-ampujapataljoonasta, sen 1. komppaniasta, edellytyksellä, että hän tarvittaessa astuu uudelleen palvelukseen, tai esim. estyneenä sairauden takia ilmoittautaa pitäjän Kruunun virkamiehelle tai papille. Allekirjoituksena komppanianpäällikön nimi sekä pataljoonan sinetti.
Käsin kirjoitettu tarkastuspöytäkirja, jossa sotilaan n:o 22, Kustaa Kallion sotilastorppa tarkastetaan ennen hänen muuttoaan. Tarkastettavan on kolme rakennusta Wekkan talon maalla sijaiten 1 1/2 virstan päässä Hinnerjoelle johtavan maantien varressa. Torpasta mainitaan mm. että ovessa on rautasaranat ja lukko. Välikatossa sen sijaan on liian vähän eristettä ja se on korjattava. Navetassa ei ole lattiaa ja se on tehtävä. Saunakin on muuten kunnossa, mutta välikaton eriste on liian ohut. Sotilas pääsee muuttamaan, kun viat on korjattu j torpan ympärillä oleva maa muokattu.
26 vuotta vanha tarkka-ampuja n:o 22, Kustaa Kallio, joka on palvellut pataljoonassa 4 4/12 vuotta, erotetaan kesäkuun 30 p:stä 1868, koska Suomen sotaväki on käsketty hajotettavaksi. Kustaa Kallio on palvelusajallaan itseänsä kiitettvästi käyttänyt. Allekirjoituksena: Mynämäen pitäjän kirkolla 29 p:nä kesäkuuta 1868 C M Creutz ja Pataljoonan auditööri Federley.
Ensimmäisellä aukeamalla todetaan kuittikirjan olevan tarkka-ampuja Kallion ja ruotumestari Mats Wekkan välinen tositekirja. Seuraavalla sivulla todetaan, mitä sotamies tulee saamaan ruodulta kuten: pesti 3 ja palkka 6 hopearuplaa, edelleen rukiita 2 tynnyriä ja 2 suvigrinniä heiniä. Seuraavat sivut ovat kuittauksia, mita sotamies on saanut. Kuittaukset ovat vuosilta 1860 - 1866.
Kustaa Hannula, ent. Kallio hakee lainhuutoa 04.päivä lokakuuta 1876 kaupalle, jossa hän ja vaimonsa Gustaava Matintytär ostivat 22. p:nä maalis- kuuta 1872 Fredrik Wehmaangreulalta Hannula -nimisen torpan, hinnan ollessa 240 Suomen hopiamarkkaa. Kauppaan kuului myös Liesjärven järviosuus, joka tulee Kustaa Hannulan hallintaan 3 v:n kuluttua. Hannula maksaa Wehmaangreulalle veroa 16 markka vuodessa ja järviosuuden tultua mukaan, on vuosivero 20 markkaa. Asiakirjaotteessa on maininta e.m. järviosuuden siirtymisestä Hannulalle ja sen on allekirjoittanut Johan Anshelm Wehmaangreula lokakuun 4 päivänä 1876. Samassa asiakirjassa vahvistetaan ostetun torpan hallintaoikeuden siirtyminen Bonde Johan Anshelm Isaksson `ilta Kustaa Hannulalle ja hänen vaimolleen.
Kustaa Hannula on käydyssä huutokaupassa antanut parhaan hinnan, kun Hinnerjoen Liesrahkaa ja Joutsuota tarjottiin vuokralle. Vuokrasopimus alkaa v. 1874 ja jatkuu vuodella eteenpäin. Vuokrasopimuksen ehdoissa mainitaan mm. että, ruokamultaa ei saa turmella, eikä alueisiin kuuluvaa metsää vahingoittaa. Vuokrahinta on "fyrationio mark finskt mynt" ja se on maksettava "Åbo Landskontor"`iin "den 4. Juni 1874".
2 kpl Tilall. Kustaa Kallion "Kruunun ulosteot" -kuitteja, vuosilta 1870 ja 1872. Kustaa Kallio sai eropassin ruotuväestä v. 1868 ja alkoi maksaa veroa Kruunulle. Ensimmäisessä kuitissa on henkirahaa 1 miehestä ja 1 naisesta yht 3 markkaa. Miehestä 2 ja naisesta 1 markka! Lagmannin käräjäkappa on ollut 71 pennin arvoinen ja pelkästä kuitista on joutunut maksamaan 4 penniä. Maksettaessa 21.3.1871, on Kustaa joutunut maksamaan lisää vaivaisten rahaa 50 penniä.
Tilall. Kustaa Kallio osti Hannulan torpan Hinnerjoelta v. 1872 ja alkoi viimeistään silloin käyttää Hannula -nimeä. "Kruunun verot" -kuitteja on säilynyt vuosilta 1875 - 1907, yht 10 kpl. Ensimmäinen muutos henkirahassa on v. 1887, jolloin maksua on peritty "1 mieh. ja 2 w.-ihm." yht. 4 kulta-markkaa. 11/2 käräjäkappaa on ollut 98 pennin arvoinen ja "tästä setelistä" on joutunut maksamaan 4 penniä. Viimeinen "Kruunun ulosteot" -kuitti on vuodelta 1907. Kustaa Hannula kuoli 9.1.1908.
3 kpl Ent. sotamies Gustaa Kallion, Wekkan kylästä, "Maksulista" -kuitteja, vuosilta 1868-1872. Kustaa Kallio sai eropassin ruotuväestä v. 1868 ja alkoi maksaa veroa Kruunulle ja pitäjälle. Ensimmäisessä kuitissa on "omakohtaisia maksuja" yht. 1 1/7 penniä, pelkästä kuitista, "Maksulista", on joutunut maksamaan1 1/2 penniä. Vuonna 1872 on omakohtaisia maksuja " 2 äänd.", yht. 22 penniä, Kustaa on avioitunut, joten tullut yksi ääni lisää, sekä vaivaisten rahaa 50 penniä.
Tilall. Kustaa Kallio osti Hannulan torpan Hinnerjoelta v. 1872 ja alkoi viimeistään silloin käyttää Hannula -nimeä. Kunta-weron "Maksulista" -kuitteja on säilynyt vuosilta 1876 - 1907, yht 12 kpl. Ensimmäinen vero Hinnerjoelle on 46 penniä, koostuen omakohtaisista maksuista ja Waiwaisten rahasta. "Maksulistan" hinta on ollut 2 penniä. Vuonna 1907 on maksettavaa kertynyt yht. 6 mk 11 penniä, jolloin Kustaalla on ollut 4 äyriä a`1 markka. Vaivaismaksuja on ollut kahdelta naiselta 1 mk ja Waiwaisjywiä 6 l, a`18 penniä, yht 1 mk 8 penniä. Viimeinen "Kunnan-verot" -kuitti onkin vuodelta 1907, Kustaa Hannula kuoli 9.1.1908.
5 kpl Kustaa Hannulan "maksulistoja" Hinnerjoen pappilan rakennusrahastoon V. 1902 Kustaalla on ollut 5 ääntä a`10 penniä, joista maksu 50 penniä sekä samalla äänimäärällä Kirkonkassalle a`50 penniä, yht. 2,50 mk. Maksulista on ollut 3 pennin arvoinen. Seuraavissa kuiteissa Kustaalla on äänimäärä noussut kuuteen ja maksut sen mukaan. V. 1905 on koottu ylimääräistä ääni- määrän mukaan "Hautausmaan aitakassalle" 4,50 markkaa. Viimeinen maksulista kirkollisista veroista on vuodelta 1908. Kustaa kuoli 9.1.1908
Palovakuutuskirjan 1. kohdassa on määritelty vakuutettavan irtaimiston laatu, luontokappaleista huonekaluihin sekä 2. kohdassa irtaimiston sijainti. Irtaimisto on vakuutettu kymmenissä markoissa, joita on 500 kpl. Summa on jaettu sijaintikohteittain kolmeen osaan. Arviomiehinä ovat olleet Isak Länden sekä Viktor, Majamaanfaari. Palovakuutuskomitea, Joh. Heikkilä, J.E.Linden sekä Erland Pilppula ovat kuitenkin korottaneet edesvastuusumman 615 markkaan Laitilassa Huhtikuun 11 p:nä 1891.
5 kpl Paloavun maksukuitteja Laitilan Paloapuyhtiöltä, alk. v. 1900, jolloin maksu on ollut 1 markka 76 penniä, sisältäen kuitin hinnan 2 penniä. Seuraavanakin vuonna on ollut vielä sama maksu. Vuoden 1902 kuitti puuttuu, mutta seuraavien kolmen vuoden ajalta, mistä on kuitti olemassa, on maksu ollut 2 markka 18 penniä.