Kaikki aineistot
Lisää
Tämä opinnäytetyö tehtiin K Power Service Oy:lle, ja työn aiheena oli Hitsauksen laadunhallintajärjestelmä ISO 3834. Tavoitteena oli saada laatua parantamalla kilpailukykyä ja kustannussäästöjä hitsaavassa konepajassa. Yritys valmistaa teräsrakenteita, teollisuuteen prosessiputkistoja ja huoltaa KPA-kattiloita. Kustannustehokkuutta lisäämällä ja ammattitaitoisella henkilöstöllä saavutetaan kilpailuetua valmistamalla laadukasta lopputuotetta. Tässä työssä tarkastellaan hitsauksen laadunhallintaa ISO 3834 -standardin vaatimuksien täyttämiseksi. Hitsauksen laadunhallinnalla nostetaan yrityksen kilpailukykyä ja tuotteiden laadukkuutta ja kustannustehokkuutta. Standardin ISO 3834 laatuvaatimustasoksi valittiin kattavat laatuvaatimukset, koska olemassa olevan EN 1090 mukainen laatujärjestelmä kattaa jo perusvaatimukset standardin hitsaustoiminnoille. Yrityksen laatuasiakirjoja täydennettiin niiltä osin, mitkä eivät täyttäneet kattavaa laatuvaatimusta ja puuttuvia valmistettiin täydennykseksi. Sertifiointivalmius saavutettiin, ja laatujärjestelmän auditointi ja käyttöönotto on aikataulutettu.
The goal of this thesis was to study the benefits of lean philosophy in quality management. The thesis was produced for Fortum & Heat Ltd., Loviisa Power Plant. The thesis was conducted as a functional thesis composed of both a literal and an experimental part. In the literal part, fundamental concepts and methods of lean were reviewed. In the experimental part, previous lean knowledge and the current performance state of the quality management team was charted by interviewing members of the team. Interviews were carried out as semi-constructed individual interviews that were then combined into anonymous results. The current state of the group's performance was further analysed by applying gemba walks and value stream mapping. Additionally, data was collected on daily variation of the number and lead times of different document types and utilised to draw SPC curves. The curves were used to make conclusions on the behaviour of the document commenting and reviewing process. The process was observed to be relatively predictable and stable. As a result, propositions on how to improve the performance efficiency of the quality management team with lean tools were presented. The most suitable tools to be used for developing the performance were ascertained to be A3 problem solving model, kaizen, kanban on applicable parts, standardised work and gemba walks. Flow of information and consistency of the document commenting quality were seen as the most potential development targets of the team.
Tutkimuksen tavoitteena oli testata Yritys X:n pyynnöstä heidän käyttöönsä soveliasta palvelunlaadun mittaria sekä samalla koostaa tietoa palvelunlaadun mittaamisesta. Yritys X:llä ei ole ollut käytössä tarkoituksenmukaista mittaria palvelunlaadulle. Selvitystyössä pyydettiin huomioimaan myös jatkuva palvelunlaadun mittaaminen. Tutkimuksessa testattiin SERVPERF-mittarin toimivuutta Yritys X:n palvelutuotteessa, joka oli selkeästi tuotteistettu. Mittarin attribuutit muokattiin kuvastamaan palvelutuotteesta tutkittavia muuttujia. Kohteena olevan palvelutuotteen verrattain pienen asiakaskunnan takia tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena, koska suurin osa asiakaskunnasta oli saavutettavissa. Kyselyyn vastasi 40 % asiakaskunnasta. Tulosten analysoinnissa huomattiin pelkän SERVPERF-mittarin olevan haasteellinen luotettavuuden kannalta, ja palvelutuotteen laadunmittaamiseen tarvittaisiinkin myös tilastollisia menetelmiä avuksi. Tilastolliseksi menetelmäksi voisi harkita esimerkiksi ohjauskortteja. Myös erityisesti väittämien laadinnassa tulisi käyttää erityistä huolellisuutta, jotta vastaaja ymmärtää kysymyksen tarkoituksen.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi kaakkoissuomalainen kuljetusyritys VP-Kuljetus Oy. Opinnäytetyön aiheena oli tutkia keinoja kehittää ja jalkauttaa jo yrityksessä käytössä olevaa PKY-LAATU -toimintajärjestelmää. Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää järjestelmän nykytila, haasteet ja kehityskeinot. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään, mitä johtamisjärjestelmä ja laadunhallinta pitävät sisällään. Teoriaosuudessa tarkastellaan myös niiden alustaksi tarkoitettuja ohjelmistoja. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään muutosjohtamista ja uusien toimintatapojen jalkauttamista osaksi yrityksen toimintaa. Teoriaosuuden tarkoitus on auttaa lukijaa ymmärtämään, mihin toimintajärjestelmiä käytetään ja miten työntekijöitä kannattaa motivoida, kun yrityksessä tapahtuu muutoksia. Teoriaosuuden lopussa esitellään toimeksiantajaa, minkä jälkeen kerrotaan tutkimusmenetelmistä. Opinnäytetyön tutkimusosa toteutettiin sähköpostikyselyllä toimintajärjestelmän toimittajalle ja kyselylomakkeella yrityksen järjestelmän käyttäjille. Lisäksi haastateltiin yrityksen toimintajärjestelmän pääkäyttäjää ja toimistotyöntekijää. Haastattelusta ja kyselyistä kerätyt tulokset kertovat toimintajärjestelmän nykytilasta, haasteista ja keinoista jalkauttaa sitä. Saadut tulokset kertovat, että järjestelmän nykytila ei ole yrityksessä halutulla tasolla ja järjestelmän käyttäjät kokevat sen hankalakäyttöiseksi. Tulosten perusteella vaikeimmaksi koetaan järjestelmässä olevien otsikoiden ymmärtäminen. Niiden selkeyttäminen on yksi tärkeimmistä kehityskohteista. Järjestelmän jalkauttamiseksi osaksi yrityksen toimintaa tarvitaan koulutusta, jossa käydään perustoimintoja läpi. Järjestelmän jalkauttamiseksi tulevaisuudessa tulokset osoittivat, että järjestelmän voi päivittää uuteen versioon, joka on toiminnaltaan vanhaa tällä hetkellä käytössä olevaa parempi. Lisäksi uudet laatustandardit ovat mahdollista päivittää järjestelmään tämän kevään aikana. Tulosten jälkeen pohditaan muita kehitysideoita järjestelmän parantamiseksi. Tutkimus antaa kattavan kokonaiskuvan toimintajärjestelmän nykytilasta toimeksiantajayrityksessä. Lisäksi järjestelmän käyttöön liittyvät kehityskeinot ja haasteet tulevat tutkimuksessa esille.
Opinnäytetyö on osa työn tilaajan laajempaa kehityshanketta. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää kohdeyrityksen laadunhallintaa sekä löytää mahdolliset puutteet yrityksen Kouvolan tuotantolaitoksen laadunhallinnan nykyisestä toiminnasta ja kehittää yrityksen toimintamalleja ja prosesseja. Kehittämällä yrityksen prosesseja ennaltaehkäistään mahdollisia riskejä analysoimalla havaittuja poikkeamia eri laadunhallintatyökaluja apuna käyttäen, jolloin mahdollistetaan tuotantolaitoksen sujuvampi tuotanto. Laadunhallinnan nykytilan kartoittamisessa tutkimuksessa hyödynnetään prosessikuvauksia, joiden avulla selvitetään tuotantolaitoksen nykytila ja siinä esiintyvät mahdolliset puutteet. Seuraamalla tuotantolaitoksen toimintaa ja eri prosesseja, kartoitetaan nykyiset riskit ja mahdollisesti toistuvat poikkeamat, joihin reagoidaan juurisyyanalyysejä apuna käyttäen. Juurisyiden selvittämisen jälkeen havaittuihin ongelmiin kehitetään vastatoimenpiteet sekä luodaan tuotantolaitoksen keskeisimmistä työvaiheista työohjekortisto työmenetelmien vakioimiseksi ja mahdollisten poikkeaminen vähentämiseksi. Työohjekortistosta sekä tarkistustoimista huolimatta tuotannossa syntyvät laatupoikkeamat ovat mahdollisia. Laatupoikkeamien analysointiin ja toiminnan kehittämiseen edelleen esitetään opinnäytetyössä eri jatkuvan parantamisen malleja. Juurisyyanalyysit sekä jatkuvan parantamisen mallit todettiin toimiviksi työkaluiksi laatupoikkeamien ja laadunhallinnan tutkimiseen ja kehittämiseen, jonka pohjalta luotuun työohjekortistoon pystyttiin kehittämään vastatoimenpiteet poikkeamien välttämiseksi. Työohjekortisto yhtenäistää ja vakioi eri prosesseja, jolloin poikkeamat ja häiriötilanteet tuotannossa vähenevät. Laadunhallintajärjestelmä tai opinnäytetyössä luotu työohjekortisto ei tule käytännössä koskaan valmiiksi, vaan niiden kehittäminen jatkuu tutkimuksessa esitettyjä työkaluja apuna käyttäen myös tulevaisuudessa.
Asiakkuuden- ja laadunhallinta on erittäin tärkeässä asemassa nykypäivän vähittäiskaupassa. Asiakkaat osaavat vaatia parempaa asiakaspalvelua ja laatua ostamiltaan tuotteilta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli koota Hyvinkään Konemyynti Oy:lle uudet toimintaohjeet. Tavoitteena oli tehdä Hyvinkään Konemyynti Oy:lle toimivat toimintaohjeet, joiden avulla yritykselle saataisiin yhtenäiset toimintamallit. Hyvinkään Konemyynti Oy on Expert-kodinkoneketjun alainen yritys, jonka toimialana on kodinkoneiden myynti. Opinnäytetyömme on toiminnallinen ja toteutettu Hyvinkään Konemyynnin toimeksiantona. Toteutimme opinnäytetyön haastattelemalla Hyvinkään Konemyynti Oy:n työntekijöitä. Toimintaohjeiden päivitystä varten haastattelimme työntekijöitä yrityksen jokaiselta osa-alueelta. Haastattelumateriaalin avulla rakensimme Hyvinkään Konemyynti Oy:lle uudet toimintaohjeet. Toimintaohjeet on koottu kuten laatukäsikirja, mutta Hyvinkään Konemyynti Oy:n toiveesta työmme ei ole laatukäsikirjan laajuinen, vaan suunnattu ainoastaan yrityksen työntekijöille. Rakentamistamme toimintaohjeista syntyi 36-sivuinen ohjeistus Hyvinkään Konemyynnin työntekijöille. Toimintaohjeissa on käsitelty jokaisen Hyvinkään konemyynnin työntekijän toimenkuvat. Toimintaohjeista selviävät vastuut ja velvollisuudet. Toimintaohjeet toimivat apuna myös uuden työntekijän perehdyttämisessä. Toimintaohjeiden kokoamisen tarkoituksena oli selkeyttää ja yhtenäistää Hyvinkään Konemyynti Oy:n toimintatapoja. Toiminnan yhtenäistämisen avulla pyritään tarjoamaan asiakkaille entistä laadukkaampaa sekä asiantuntevampaa palvelua. Toimintaohjeistamme tuli selkeämmät ja tarkemmat, kuin edelliset vuonna 1999 tehdyt toimintaohjeet olivat. Uudet toimintaohjeet antavat työntekijälle huomattavasti tarkemman kuvauksen eri prosessien toiminnoista. Avainsanat: Laadunhallinta, toimintaohje, asiakas-suhde
Sisäilmaongelmat ovat Suomessa valitettavan yleisiä, ja niiden ennaltaehkäisy olisi huomattavan tärkeää sekä kansanterveyden kannalta että taloudellisesta näkökulmasta. Sisäilmaongelmia on monenlaisia, eivätkä kaikki suinkaan johdu kosteusvaurioista tai rakennuksessa tapahtuneista vesivahingoista. Pelkästään riittämätön ilmanvaihto suhteessa rakennuksessa tapahtuvaan toimintaan tai liian matala sisäilman suhteellinen kosteus tai liian korkea/matala lämpötila voivat aiheuttaa epäviihtyisyyttä ja erilaisia terveysongelmia. Tulevaisuudessa uusien rakennusten ilmanvaihto tulee entistä enemmän kehittymään yksilölliseen ja erilaiset käyttötilanteet huomioonottavaan suuntaan. Tällöin sisäilman laatua ja ilmanvaihtoa voidaan ohjata erilaisilla antureilla. Yksi VOC-Online-hankkeen tavoitteista oli kehittää anturiteknologiaa sisäilman laadun seurantaan. Hankkeessa tutkittiin edellytyksiä ja etsittiin tietoa mittalaitteiden kehitystyötä varten. Merkittävässä osassa hanketta oli tutkimus, jossa monitoroitiin erilaisten kiinteistöjen sisäilmaa mittalaitteiden ja menetelmien avulla ja luotiin tutkimustulosten pohjalta sähköinen tietokanta. Hankkeessa vertailtiin erilaisia mittalaitteita ja kartoitettiin niiden mittaustulosten luotettavuutta ja käytettävyyttä eri mittaustilanteissa ja -kohteissa. Lisäksi hankkeessa tutkittiin pelastustoimen työturvallisuuden kehittämistä palo- ja jälkisammutustilanteessa.
Tämä opinnäytetyö tehtiin Trafotek Oy:n Raen tehtaalle Virossa. Trafotek Oy valmistaa muuntajia, kuristimia ja suodattimia teollisuuden, uusiutuvan energian, meriteollisuuden ja öljyteollisuuden käyttöön. Raen tehtaalla valmistetaan pieniä muuntajia, kuristimia ja suodattimia. Tämä työ keskittyy muuntajavalmistukseen ja työn tarkoituksena luoda PFMEA muuntajavalmistuksesta. Tutkimuksen tavoitteena on havaita prosessista kriittiset kohteet ja luoda niille toimenpiteet, joilla riskit voidaan eliminoida tai niitä voidaan hallita. Työ käynnistyi prosessin kuvaamisella ja tarkkailemalla tuotantoa, sekä havainnoimalla valmistusprosessia. Tämän jälkeen PFMEA:ta lähdettiin toteuttamaan Excel pohjaiseen taulukkoon ja määrittelemään RPN numero havaituille vikaantumismahdollisuuksille. Työn tuloksena syntyi PFMEA muuntajavalmistuksesta ja toimenpiteitä pystyttiin määrittelemään. Työn myötä tultiin tulokseen, että PFMEA on tehokas työkalu ja sen luomista suositellaan kaikille valmistuslinjoille.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Hutek Oy, joka valmistaa, markkinoi ja kehittää bag-in-box pakkauksia nestemäisille tuotteille sekä markkinoi erilaisia annostelulaitteita näille pakkauksille. Opinnäytetyön tavoitteena oli päivittää yrityksen vanha laatujärjestelmä ISO 9001 ja GMP standardien vaatimusten mukaiseksi. Yrityksen kasvaessa ja kansainvälistyessä se tarvitsi sertifioinnin laatujärjestelmälleen. Hutek Oy:llä oli käytössä toimiva laatujärjestelmä, mutta sitä täytyi päivittää standardin mukaiseksi vanhoja dokumentteja hyödyntäen. Työ alkoi tapaamisilla yrityksen johdon kanssa. Tapaamisissa tutustuttiin yritykseen ja yrityksen laatujärjestelmään, sekä päätettiin laatujärjestelmän kehityskohteista. Pidimme säännöllisiä palavereja, joissa kävimme yhdessä läpi päivittämiäni dokumentteja. Teoriaosuudessa perehdytään syvemmin laatuun ja laadunhallintajärjestelmään sekä olennaisesti näihin liittyviin käsitteisiin ja ISO 9001 standardin vaatimuksiin. Työssä käytettiin apuna alan kirjallisuutta sekä digitaalisia lähteitä.
Tämän toimeksiantona tehdyn insinöörityön tarkoituksena oli luoda ISO 9001 –laatustandardin vaatimusten mukainen poikkeamakäsittelyprosessi Sinituote Oy:lle. Poikkeamakäsittelyn suunnittelu oli osa laajempaa laadunhallintajärjestelmän kehitysprojektia, jonka tavoitteena laatusertifikaatin hankkiminen yritykselle. Työn lähtökohtana oli poikkeamien raportointi- ja käsittelykanavan puuttuminen tyystin. Vaikka yrityksessä oli monia tehokkaasti toimivia laadunhallintaprosesseja, ne olivat käytännössä toisistaan riippumattomia, eikä voitu siis puhua varsinaisesta laadunhallintajärjestelmästä. Poikkeamaraportointia ei ollut aiemmin käytössä ollenkaan ja siitä haluttiinkin tehdä uuden yhtenäisen laadunhallintajärjestelmän hallinnan apuväline. Insinöörityö toteutettiin pääosin perehtymällä ISO 9000 -standardisarjan oleellisiin osiin ja luomalla käytännöt niiden pohjalta. Poikkeamakäsittely ja siihen liittyvät dokumentointi- ja valvontamenetelmät ovat suunniteltu standardien mallien mukaisesti. Vaikka työ tehtiin ISO 9001 –standardin vaatimusten puitteissa, pyrittiin suunnittelussa huomioimaan mahdollisimman hyvin Sinituote Oy:n omat tarpeet ja työskentelykulttuuri, jotta poikkeamakäsittelyprosessista saataisiin paras mahdollinen hyöty. Lopputuloksena syntyi raportointi- ja käsittelyprosessi, jonka avulla pystytään helposti puuttumaan poikkeamatilanteisiin missä tahansa tilaus-toimitusketjun vaiheessa ja suorittamaan tarpeelliset toimenpiteet. Kuka tahansa voi raportoida poikkeamista ja ne käsitellään laaturyhmän kesken, jossa on edustettuna kaikki organisaation osat. Näin toimintaa pystytään kehittämään ja valvomaan tehokkaasti. Poikkeamakäsittelyprosessi täyttää myös kaikki ISO 9001 -standardin vaatimukset, ja Sinituote Oy on saanut laadunhallintajärjestelmälleen laatusertifikaatin.
Tutkimuksen kohteena olevan kiinteistöpalveluyrityksen strategiana on erottautua kilpailijoistaan palvelun laadun avulla. Tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää, millaisilla toimenpiteillä, mittareilla ja tunnusluvuilla kohdeyrityksenä oleva kiinteistöpalveluyritys voi kehittää ja seurata palvelun laatuaan. Erityistä huomiota on kiinnitetty kiinteistöhuoltopalvelun laatuun. Tätä varten tutkimuksessa on lähdetty liikkeelle avoimilla haastatteluilla, joissa on alustavasti kartoitettu kohdeyrityksen nykytilaa, ongelmia ja tarpeita laadun hallinnan osalta. Tutkimuksen alussa on tehty myös havainnointia, jossa on seurattu asiakasyrityksen laadunvalvontaa kiinteistöillä. Tutkimuksessa on pyritty nojaamaan palvelun laadun yleiseen teoriaan ja palvelun laatuun vaikuttaviin tekijöihin. Tätä on yhdistetty olemassa olevaan kirjallisuuteen kiinteistöpalvelun laatuun vaikuttavista tekijöistä ja laadun mittareista. Teoriaosassa on selvitetty, mistä tekijöistä palvelun laatu muodostuu ja mistä palvelun huono laatu voi johtua. Erityisesti on keskitytty näkökulmaan, jossa palvelun laatu muodostuu asiakkaan odotusten ja kokemusten välille. Lisäksi on esitetty malleja, joista voidaan löytää toimenpiteitä palvelun laadun kehittämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi palveluorganisaatioille sopiva laatujärjestelmä, josta on voitu nostaa esille kehitystoimenpiteitä kohdeyritykselle, sekä erilaiset laatumittarit ja tunnusluvut, joilla kohdeyritys voisi seurata toteutunutta palvelun laatua. Kirjallisuuskatsauksen, avoimien keskustelujen, haastattelujen ja havainnoinnin pohjalta on muodostettu tutkimuksen tärkeintä empiiristä osuutta, eli työpajaa, varten runko ja valmiita ratkaisuehdotuksia kohdeyritykselle. Työpaja on toteutettu kohdeyrityksen toimitusjohtajan, asiakaspäällikön ja huollon yksikönpäällikön kanssa. Työpajassa on ideoitu ja määritelty ne toimenpiteet, joiden kehittäminen olisi kohdeyrityksen laadunhallinnan kannalta kaikkein tärkeimpiä, sekä pohdittu erilaisia mittaustapoja, mittareita ja tunnuslukuja, jotka tukevat kohdeyrityksen laadun seuraamista, kehittämistä ja hallintaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että kohdeyritykselle on löydetty viisi toimenpidettä, joiden kehittämisestä uskotaan olevan kohdeyrityksen laadunhallinnalle ja kehittämiselle kaikkein eniten hyötyä. Nämä ovat laadunvarmistuksen, informaatio- ja analyysijärjestelmän, päivittäisen informaatioanalyysin, reklamaatio- ja palautejärjestelmän sekä palkitsemisjärjestelmän kehittäminen. Näiden kehittämiselle on laadittu roadmap eli ajallinen suunnitelma, jossa kehittäminen on pilkottu pienempiin osiin. Mainittujen toimenpiteiden kehittämisestä lähempään tarkasteluun on otettu päivittäinen informaatioanalyysi, jonka kautta on haluttu löytää kohdeyrityksen laadun hallintaa tukevia mittareita ja tunnuslukuja. Tärkeimmiksi mitattaviksi tekijöiksi huoltopalvelulle on määritelty asiakastyytyväisyys, kiinteistön tekninen kunto, reagointikyky, sopimustenmukaisten töiden hoitaminen, reklamaatiot ja asiakaspalautteet.
Laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttiseen vaiheeseen kuuluvat kaikki vaiheet alkaen lääkärin tekemästä laboratoriopyynnöstä näytteen analysointiin asti. Preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuvat virheet vaikuttavat laboratoriotulokseen ja voivat vaarantaa potilasturvallisuutta. Verinäytteiden ottaminen on osa preanalytiikkaa ja tärkeä osa potilaan hoitoprosessia. Onnistunut verinäytteenotto on myös perusta laboratoriotutkimustulosten luotettavuudelle. Verinäytteitä otetaan kliinisissä laboratorioissa, mutta myös laboratorion ulkopuolella, kuten hoivakodeissa. Vastuu laadukkaasta verinäytteenotosta on hoivakodissa hoitajien vastuulla, jotta hoivakodissa asuvat asukkaat saavat luotettavia laboratoriotuloksia. Hoivakodissa näytteenottotilanne poikkeaa laboratoriossa tapahtuvasta näytteenotosta muun muassa siten, että näytteenotto tapahtuu asukkaan kodissa. Lisäksi hoivakodissa olevat asukkaat ovat usein muistisairaita, jolloin asiakasta tunnistettaessa hän ei voi itse kertoa nimeään tai sosiaaliturvatunnustaan, vaan tunnistus on tehtävä eri tavalla. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena tehtiin laadunarviointilomake verinäytteenottoon. Toimeksiantaja on Siun Soten ylläpitämä Sireenipihan hoivakoti. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä laadunarviointilomake verinäytteenottotilanteen arviointiin. Tavoitteena on edistää laadukasta näytteenottoa ja taata luotettavat laboratoriotulokset. Tavoitteena on myös saada aikaiseksi Sireenipihaan tasalaatuinen näytteenottotapa riippumatta siitä, kuka näytteen ottaa. Samalla tavoitteena on vähentää mahdollisia poikkeamia näytteenotossa. Laadunarviointilomaketta varten tietoa kerättiin näytteenottoon, laadusta ja ikäihmisistä liittyvistä lähteistä. Tiettyjä asioita oli huomioitava lomaketta tehdessä, kuten kuinka näytteenottotilanne toteutuu hoivakodissa. Hoivakodissa ei ole samanlaisia resursseja käytettävissä kuin kliinisissä laboratoriossa. Lomake tehtiin valmiiksi 2017 alussa, sitä oli testattava alussa ja sitä testattiin muutamia kertoja ennen varsinaista käyttöönottoa. Lomakkeessa on 32 kysymystä, joihin vastataan kyllä- tai ei-vastausvaihtoehdoilla. Lisäksi lomake sisältää neljä avointa kysymystä. Tilaajan toivomuksesta kysymyksissä käytettiin väittämien sijaan kysymysmuotoa. Laadunarviointilomake vastasi tilaajan toivetta. Toimeksiantajan mukaan se oli selkeä, yksinkertainen ja ei vie aikaa täyttäessä. Lomake auttaa tulevaisuudessa kiinnittämään huomiota mahdollisiin poikkeamiin näytteenottotilanteessa.
Työn tavoitteena oli luoda yritykseen soveltuva, toimiva laatujärjestelmän kirjallinen kuvaus sekä parantaa laadun hallintaa. Laatutoimintojen kehittämisessä perustana käytettiin laatujärjestelmästandardia SFS-EN ISO 9001. Työn lähtökohtana oli perusteellinen nykytilan selvitys. Saatujen tulosten perusteella voitiin kohdistaa toimenpiteet oikein, jolloin laadun parannus oli merkittävää ja mitattavissa. Lähtötilanteessa havaittiin suuria laatuongelmia niin asiakkaiden keskuudessa kuin yrityksen sisäisissä toiminnoissa, verrattaessa ISO 9001 standardiin. Prosessit pyrittiin kirjaamaan sekä aloitustilanteessaettä havaittujen puutteiden korjaamisen jälkeen. Tästä dokumentaatiosta muodostettiin pohja yrityksen laatujärjestelmän kuvaukselle - laatukäsikirjalle. Dokumentoitua työ- tai toiminto-ohjetta kehitettiin edelleen vastaamaan parasta havaittua toimintatapaa.Työ osoitti laadun hallinnan parantuneen merkittävästi, kun prosessi on onnistuttu kuvaamaan käytännönläheisesti ja yksinkertaisesti. Ratkaisevan tärkeää on prosessin suorittamiseen osallistuvan henkilöstön panos kuvattaessa ja kehitettäessä toimintoa. Ilman henkilöstön sitouttamista kuvaukset ja ohjeet jäävät vain hyödyttömiksi papereiksi, joita ei noudateta eikä päivitetä. Laadun, kuten minkään muunkaan parametrin, kehitystä on mahdoton seurata ilman selkeitä ja yksiselitteisiä mittareita. Työssä luotiin tärkeimpiinprosesseihin kehitystä ilmaisevat laatumittarit. Parhaimmillaan havaittiin maalaamossa suoritettujen toimenpiteiden seurauksena virheellisten kappaleiden osuuden pudonneen kertaluokkaa pienemmäksi. Laatujärjestelmän kehitystyö osoittautui tämänkin kokoisessa yrityksessä erittäin työlääksi ja aikaa vieväksi. Kuitenkin on selvää, että laadunhallinnan parantuessa ja todistusaineiston karttuessa onnistumisten kautta, lisääntyy koko yrityksen usko laadun parantamisen tärkeyteen ja näin nopeuttaa joskus kipeidenkin uudistusten läpivientiä.
Tässä opinnäytetyössä suoritettiin innovatiivisen ja hieman erilaisen tuotteen tuotannon laadunhallintaa. Mahdollisuuden tähän tarjosi ti-laajayritys toimeksiannollaan. Tavoitteena oli kehittää menetelmä mo-biilirobotin tuotannon nopeuttamiseen tilausmäärien nopean kasvun johdosta. Työ oli osa suurempaa kokonaisuutta, jossa tähdättiin val-mistusvolyymin ja toimitusvarmuuden parantamiseen. Tässä projektin osassa oli tavoitteena tutustua laatuun monitahoisesti ja toteuttaa sen pohjalta menettelytapa parantaa tuotannonaikaista laadunhallintaa testaamisen ja konfiguroinnin keinoin mobiilirobotin tuotannossa. Työssä hyödynnettiin osakokonaisuuksia useista eri standardeista, li-säksi käytössä olivat laadunhallinta filosofisella tasolla sekä modernin laatuajattelun laatukäsitykset. Työlle asetetut tavoitteet saavutettiin ja ensimmäinen askel jatkuvan parantamisen kulttuuriin pystyttiin ottamaan. Työn lopputuloksena syntynyt testausalusta on osoittanut toimivuutensa ja mahdollisuudet jatkokehitystyöhön ovat mainiot.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen hankintojen toteuttamisen ja teknisen määrittämisen menettelyt ja nykytila. Selvitystyön tavoitteena oli tunnistaa mahdolliset ongelmat ja kehittää niiden pohjalta parannusehdotuksia. Tutkimusta lähestyttiin projektinhallinnan näkökulmasta. Taustateoriana käytiin läpi eri projektiorganisaatioita sekä projektien- ja laadunhallinnan keinoja. Tätä verrattiin samalla kohdeorganisaation käytäntöihin ja nykytilaan. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tiedon keräys suoritettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joita tehtiin eri hankinta-alojen henkilöille yhteensä kuusi kappaletta. Haastattelujen lisäksi tietoa kerättiin dokumenttianalyysin avulla. Dokumenteiksi valittiin hankintaprojektien dokumentaatiota ja toimintaa ohjaavia asiakirjoja. Analyysissä haastatteluiden tiedot ryhmiteltiin teemoiksi. Analysoinnin tukena käytettiin projektikirjallisuutta ja laatustandardeja. Keskeisimmiksi ongelmiksi tutkimuksen lopputuloksena nousi aikataulujen pitävyys ja kiire, riittävän ohjeistuksen puuttuminen tai sen tunnistaminen ja vaihtelevista toimintatavoista johtuvat määrityksien laadun vaihtelut. Ratkaisuiksi esiin nousseisiin ongelmiin kehitettiin ehdotuksia ohjeistuksen kehittämiseksi ja sen saatavuuden parantamiseksi. Esitettiin myös olemassa olevien järjestelmien laajempaa käyttämistä vaatimusmäärittelyn prosessien ja laadun hallitsemiseksi. Nostettiin esiin keinoja käytössä olevien resurssien tunnettavuuden parantamiseksi sekä korostettiin jatkokoulutuksen merkitys.
Laatu, laadunhallintajärjestelmä ja laatujohtaminen ovat osa jokaisen menestyvän yrityksen toimintaa. Yrityksen menestyminen ei ole ainoastaan riippuvainen tuotteen laadusta, vaan olemassa olevat toiminta- ja palveluprosessit kuvaavat myös yrityksen toiminta-arvoja ja toiminnan laatua. Yrityksen toimintatapoja ja prosesseja kuvataan asiakkaille erilaisten esitteiden, toiminta- ja laatukäsikirjojen avulla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Lappeenrannan Fysioaktiivi Ky:lle tämän päivän vaatimusten mukainen laatukäsikirja. Lappeenrannan Fysioaktiivi Ky on yksityinen fysioterapiapalveluita tuottava yritys Lappeenrannassa. Yrityksen päätoimialoina ovat työfysioterapiapalveluiden tuottaminen alueen työterveyshuolloille ja tuki- ja liikuntaelinfysioterapiapalvelut. Laatukäsikirjan laatimisen tavoitteena oli tuottaa yrityksen tarpeisiin käytännönläheinen ja selkeä yrityksen laatutoimintaa kuvaava materiaali. Tavoitteena oli löytää yrityksen toiminnan tai toimintaprosessien mahdollisia kehittämiskohteita. Laatukäsikirja toimii uusille työntekijöille myös perehdytysmateriaalina, joten se on myös toimintakäsikirja. Tässä opinnäytetyössä on kaksi osaa. Ensimmäisessä-, raporttiosassa on käsitelty laadun ja laadunhallintajärjestelmien teoreettista taustaa eri toimintaympäristöissä ja kerrottu työn toteutusprosessista. Toisessa osassa on Lappeenrannan Fysioaktiivin laatukäsikirja, jossa on kuvattuina yrityksen taustatekijät, toimintaympäristö, palvelut ja palveluprosessit. Tämän opinnäytetyön yhteydessä on nähtävissä ainoastaan laatukäsikirjan kansilehti ja sisällysluettelo. Laatukäsikirjan laatimisessa on käytetty soveltuvin osin PIELA-projektin (Pienet-kohti laatujärjestelmää) materiaalia sekä Suomen Fysioterapeuttiliiton julkaisemaa opasta laatukäsikirjan laadintaan.
Tämä opinnäytetyö sisälsi laadunhallintajärjestelmän suunnittelun ja kirjaamisen Listatalo Oy:lle maalaamon osalle. Listatalo Oy on Jalasjärvellä sijaitseva sisustus-listoja ja -paneeleita valmistava yritys, joka on perustettu vuonna 1978. Listatalo Oy:n liikevaihto on n. 9 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on n. 50. Työ sisältää kirjallisuusosan, jossa käsiteltiin teoriassa yleistä tietoa laatuasioista yrityksen näkökulmasta ja laadunhallintajärjestelmän luomisesta. Lisäksi kirjallisuusosassa käytiin läpi ISO 9000 -standardien vaatimukset laadunhallintajärjestelmälle. Laadunhallintajärjestelmän suunnittelu sai alkunsa yrityksen nykytilan kartoituksella. Nykytilakartoitus tehtiin tutustumalla jo olemassa oleviin materiaaleihin. Kartoitus sisälsi materiaalivirtojen selvityksen sekä valmistuskaaviot. Laadunhallintajärjestelmästä tuli kolmeosainen. Ensimmäinen osa oli laatukäsikirja, joka sisältää laadunhallintajärjestelmän soveltuvuusosan. Toiseen osaan kuului toimintaohjeet, joihin kuului tuotetiedot ja laatuohjeet. Kolmas osa muodostui työ- ja viiteohjeista. Ne sisältävät työpistekohtaiset ohjeet, koneiden käyttöohjeet sekä kunnossapito- ja huoltokirjat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli siis luoda laadunhallintajärjestelmä, jota voitaisiin käyttää standardin SFS-EN ISO 9001:2000 laatusertifikaatin hakemiseen tulevaisuudessa. Tämä työ keskittyi laadunhallintajärjestelmän suunnitteluun ja kirjaamiseen. Seuraava vaihe on laadunhallintajärjestelmän suunnittelu ja kirjaaminen yrityksen muihin osiin mm. höylähalli sekä toimistotilat. Laadunhallintajärjestelmää on päivitettävä jatkuvasti koneiden, laitteiden, tuotantotapojen sekä uusien tuotteiden ilmetessä.
Opinnäytetyön tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa preanalytiikan laadun toteutumista ja havaita mahdollisia kehittämiskohteita yhteistyölaboratoriossa, jotta laboratorion henkilökunta tietäisi mitä osa-alueita preanalytiikasta tulisi kehittää laadun parantamiseksi. Opinnäytetyömme tavoitteena oli auttaa laboratoriota valmistautumaan ulkopuoliseen preanalytiikan auditointiin havaitsemalla mahdollisia ongelmakohtia. Preanalytiikka on laaja alue, joten kohdensimme tutkimuksemme niihin osa-alueisiin, mitä yhteishenkilö toivoi. Siksi keskityimme potilaan ohjaukseen, sekä itse näytteenottotilanteeseen. Laatu on tärkeässä asemassa laboratoriotyöskentelyssä, ja viime vuosien aikana etenkin preanalytiikan laatuun on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Preanalyyttisten vaiheiden on todettu vaikuttavan oleellisesti laboratoriotutkimustuloksiin, työn tehokkuuteen, potilasturvallisuuteen ja virheiden aiheuttamien lisäkulujen suuruuteen. Preanalytiikan laadun arviointi, ongelmakohtien havaitseminen ja niihin puuttuminen lisää potilasturvallisuutta ja laboratoriotutkimusten luotettavuutta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin käyttäen näytteenottotilanteen tarkkailulomaketta, asiakaskyselyä potilasohjauksesta verinäytteenottoon sekä henkilökunnan kyselyä preanalytiikan laadun toteutumisesta. Asiakaskyselyä kerättiin viikon ajan paperisena yhteistyölaboratoriossa ja henkilökunnan kysely lähetettiin sähköpostitse työntekijöille. Tutkimuksen tulosten esittämiseen käytimme tukena Excel- taulukoita. Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että asiakkaiden valmistautuminen ja tiedon saanti on suhteellisen hyvällä tasolla. Näytteenotto tilanteen sujuminen vakioidusti sujui suurimmaksi osaksi hyvin, mutta parannettavia kohtia löytyi. Henkilökunnan kyselyn tuloksia vertasimme asiakaskyselyyn näytteenottoon valmistautumisen osalta, muodostaen pohjaa yksikön preanalytiikan laadusta. Opinnäytetyöllä selvitimme yhteistyölaboratorion preanalyyttista laatua asiakasohjauksen ja verinäytteenottotilanteen osalta, ja kartoitimme mahdollisia ongelmakohtia siinä. Yhteistyölaboratorio pystyy hyödyntämään tuloksia preanalytiikan laadun kehittämiseen, laadukkaan laboratoriotoiminnan ylläpitämiseen sekä preanalyyttisen vaiheen auditointiin valmistautumiseen.
The purpose of the development work was to describe the application process for the Green Care LuontoHoiva quality label for Vaalijala's animal-assisted activities. Animal-assisted activities promote well-being and are based on human-animal interaction. Vaalijala is a public sector operator that provides a wide range of special care services. The aim was to develop the partner's nature-based activities and to verify the quality of the activities. In the process, a Green Care quality workbook was produced to serve as a tool for quality management and service effectiveness evaluate won. The description of the quality label application process was also intended to clarify the process for new operators and the other stakeholders in the health and social services sector. The sources of this development work were based on professional literature, publications in the field, and documents. The quality workbook was prepared in cooperation with representatives of Vaalijala's animal-assisted activities. The material for the workbook was collected from free-form interviews with the partner. The application process progressed through the planned meetings and mid-term evaluations for the submission of the completed LuontoHoiva quality workbook to the Green Care Quality Committee. The LuontoHoiva quality label was awarded to Vaalijala's Green Care service Eläinavusteinen toiminta Nenonpelto. The process descriptions prepared in the quality workbook can be utilized in the future development of Vaalijala's nature-based service forms. The Green Care quality label indicates Vaalijala's commitment to ethical principles and creates new opportunities for cooperation. Multi-professionalism is emphasized in the professional competence of Green Care service providers. The benefits of animal-assisted activities should be thoroughly evaluated, and their effectiveness measured regularly. The basics of operations are purposefulness, planning, and professionalism. The implementation of the quality label application process as development cooperation was a rational allocation of resources and provided both parties with up-to-date information on the development process.
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, toteutusta ja kehittämistä säädetään ja ohjataan laeilla, ohjeilla ja valtakunnallisilla suosituksilla. Näiden yhteiskunnallisten ohjeistusten avulla pyritään tarjoamaan mahdollisimman hyvää, laadukasta ja tasavertaista palvelua. Systemaattista laadun kehittämistä ohjataan laadunhallintajärjestelmällä, joka kuvaa organisaation kokonaisuuden hallintaa. Tässä kehittämishankkeen raportissa kuvataan laadunhallintajärjestelmän käyttöönottoa ja siihen liittyvää laadun kehittämisprosessia Liedon lapsiperheiden kotipalvelussa. Kehittämishanke kuului osaksi Liedon sosiaalipalveluissa vuonna 2014 aloitettua systemaattista, SHQS-laatuohjelman mukaista laadunhallinnan kehittämistä. Kehittämishankkeen tarkoitus oli laatutyön tehokas käynnistäminen hankkeen avulla. Kehittämishankkeen tavoitteina olivat laatuohjelman itsearviointikriteeristön pohjalta valitut kehittämiskohteet, jotka olivat perhetyöntekijöiden tehtävänkuvien päivittäminen, palveluajatuksen selkeyttäminen, työyksikön arvojen laadinta arvokeskustelun pohjalta sekä palvelun asiakasprosessin laadinta. Tässä opinnäytetyöraportissa kuvataan kehittämistehtävien toteutusprosessia, johon osallistuivat perhetyöntekijät ja –ohjaaja. Raportissa esitellään myös dokumentoidut tuotokset. Laadunhallinnan kehittämistä lähestytään arvonäkökulmasta käsin, koska organisaation arvot muodostavat perustan asiakastyölle, työyhteisön hyvinvoinnille ja laadunhallinnalle. Arvot vaikuttavat ihmisen kaikkiin valintoihin ja toimintatapoihin, minkä vuoksi niiden tiedostaminen ja huomioiminen on olennaista kehitettäessä asiakaslähtöistä palvelua. Tämän vuoden kestänyt lapsiperheiden kotipalvelun laadun kehittämishanke oli alkusysäys jatkuvalle laadun kehittämistyölle, jota jatketaan yhdessä koko sosiaali- ja terveyspalveluorganisaation kanssa.
Rakennusalan laatu on ollut lähivuosina mediassa paljon esillä, ja tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Keski-Suomen Betonirakenne Oy:n laadunhallintatyökaluja. Yritykset haluavat tehdä työntekijöiden työajasta mahdollisimman tehokasta. Laaduntarkkailu ja erilaisten laadunhallinnan työkalujen käyttö vie paljon työnjohtajien työaikaa rakennusalalla. Työt täytyy tehdä laadukkaasti ja turvallisesti, joten uusien työkalujen käyttöönotto on välttämätöntä työn tekemisen tehostamiseksi. Tässä opinnäytetyössä lähdettiin digitalisoimaan tuulivoimapuiston ja sähköasemien laatudokumentointi infra- ja betonirakentamisen osalta. Congridin mobiilisovelluspohjaiselle alustalle tehtiin laatumatriisi, johon vietiin laaduntarkastusdokumenttipohjat. Erilaisia tarkastuskohteita oli yhteensä 49 kappaletta, joista 36 tuulivoimapuistolla ja 13 sähköasemilla. Tarkastuksia ei jatkossa tehdä paperisena tai PDF-pohjiin, vaan ne pystytään tekemään mobiilisovelluksella, ja raportit tulevat välittömästi laatumatriisiin kaikkien osapuolien näkyville. Raporttiin saadaan liitettyä valokuvat, päivämäärä, kellonaika ja tarkastukseen osallistuneet henkilöt ja heidän allekirjoituksensa. Dokumenttien digitalisoinnin avulla liikkumista laajan tuulivoimapuistoalueen ja työmaatoimiston välillä pystytään vähentämään, ja aikaa jää enemmän työkohteen tarkasteluun. Matriisia pystytään myös jatkossa muovaamaan helposti erilaisia kohteita varten.
Tutkimuksen tulokset luovat pohjan sotilaskuljettajakoulutuksen laatujärjestelmän käyttöönotolle valtakunnallisesti. Tutkimus osoittaa, että sotilaskuljettajakoulutukseen liittyvät kyselyt ja tietojen keruu on toteutettava yhdenmukaisesti koko Puolustusvoimissa. Tämä edellyttää valtakunnallisen tason koordinointia ja ohjausvastuun antamista Pääesikunnalle. Laadunhallintajärjestelmä on kuvattava omana prosessinaan, jossa on selkeä vastuujako eri toimijoiden kesken. Ohjeistus on laadittava riittävän yksiselitteiseksi ja yksinkertaiseksi. Jatkotutkimuksen avulla voidaan selvittää miten järjestelmä käytännössä pystyy vastaa-maan sille asetettuihin tavoitteisiin. Toteutetun kyselyn perusteella voidaan todeta sotilaskuljettajakoulutuksen olevan jo nykyisellään laadukasta ja houkuttelevaa. Lähtökohdat toiminnalle ovat hyvät ja toimivalla laatujärjestelmällä koulutus ja opetus saadaan säilytet-tyä tasokkaana. Järjestelmällä luodaan edellytykset myös toiminnan jatkuvalle kehittämi-selle sekä ajanmukaisuudelle.
Diplomityössä tutustaan Olkiluoto 3-laitoksen suunnittelu- ja rakennusvaiheen aikaisiin laatupoikkeamiin ja niiden käsittelyyn. Työn tavoitteena on paikantaa poikkeamakäsittelyn pahimmat ongelmakohdat, ja kehittää menetelmiä ongelmien ratkaisemiseksi. Diplomityön tutkimusmenetelmänä käytettiin toimintatutkimusta. Tutkimus toteutettiin kevään 2007 aikana havainnoimalla Olkiluoto 3-projektin laadunhallinnan toimintaa ja analysoimalla projektissa syntyneitä poikkeamia. Työn toteuttamisessa tutustuttiin kansallisin ja kansainvälisiin laadunhallinnan standardeihin sekä erityisesti ydinvoima-alaa koskeviin laadunhallinnan ohjeistuksiin. Diplomityön tuloksena kehitettiin menetelmä OL 3-projektin toiminnallisten poikkeamien luokittelemiseksi. Jatkossa luokittelumenetelmää voidaan hyödyntää aiempaa tarkemman poikkeamatiedon analysoinnissa, sisäisessä päätöksenteossa sekä OL 3-projektin tiedotuksessa.
Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on tarkastella miten Suomen sairaanhoitopiirit kuvaavat erikoissairaanhoidon laadunhallintaa, sekä tutkia onko erikoissairaanhoidon toimijoiden laadunhallinnassa yhtäläisyyksiä Common Assessment Framework-mallin (CAF) osa-alueisiin. CAF-malli on valittu teoreettiseksi viitekehykseksi tähän pro gradu tutkielmaan, sillä useat julkisen sektorin toimijat kuten Suomen valtiovarainministeriö, Kuntaliitto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat kehittäneet ja edistäneet mallin käyttöä Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa laadunhallintaan liittyvistä ominaisuuksista ja elementeistä Suomen erikoissairaanhoidossa. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä teorialähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisenä kyselynä e-lomakkeen avulla keväällä 2019. Sähköinen kysely lähetettiin kahdellekymmenelle Suomen sairaanhoitopiirille. Sähköisessä kyselyssä oli kuusi avointa kysymystä sekä yksi monivalintakysymys. Kyselyn lopussa vastaajalla oli mahdollisuus jättää liitetiedostona aineistoa tutkijalle. Tutkimusaineisto koostuu sairaanhoitopiirien vastauksista sähköiseen kyselyyn. Vastausprosentti sähköiseen kyselyyn oli 55. Sairaanhoitopiirien laadunhallintaan liittyvää verkkomateriaalia käytettiin myös aineistona analyysin viimeisessä vaiheessa. Kahdeksan toimijaa yhdestätoista kertoi organisaatiollaan olevan käytössä laadunhallintajärjestelmä. Lähes kaikki toimijat nimesivät johtamisen osa-alueeksi, jota laadunhallintajärjestelmä ohjaa huomioimaan ja kehittämään organisaatiossa. Yksittäisinä osa-alueina esiin nousivat myös voimavarat, prosessien hallinta, arviointi, kehittäminen, vaikuttavuus, asiakastyytyväisyys, arvot, organisaation tavoitteet, resurssien käyttö, kompetenssi, työhyvinvointi, turvallisuusprosessit sekä tuottavuus, henkilöstö ja potilasturvallisuus. Laadunhallintajärjestelmien nähtiin parantavan laatua yli puolessa vastauksista. Toimijat kokivat muun muassa resurssien puutteen, jatkuvat muutokset, avainhenkilöiden sitoutumattomuuden sekä vertailukelpoisten mittareiden puutteet haasteeksi suhteessa laadunhallintaan. Aineistölähtöisen sisällönanalyysin jälkeen aineistoa tarkasteltiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä CAF-mallin avulla. Aineiston perusteella erikoissairaanhoidon toimijat pääsääntöisesti huomioivat tuloskeskeisyyden, asiakas- ja kansalaislähtöisyyden, johtajuuden ja johdonmukaisuuden, tosiasioihin perustuvan prosessijohtamisen, henkilöstön kehittämisen ja osallistamisen sekä jatkuvan oppimisen, uudistumisen, tavoitteiden saavuttamisen ja kehittymisen elementit. Kumppanuuksien kehittämisen sekä yhteiskuntavastuun ulottuvuudet näyttäytyivät vastauksissa vähäisinä, joten sairaanhoitopiirien verkkomateriaalia tarkasteltiin suhteessa näihin kahteen osa-alueeseen. Suomen erikoissairaanhoidossa yleisimmät käytössä olevat laadunhallintajärjestelmät ovat ISO 9001-standardit ja SHQS-laatuohjelma. Tulosten perustella laadunhallinnan merkittävimpiä osa-alueita olivat johtaminen, voimavarat, prosessien hallinta, kehittäminen sekä esimiesten ja henkilöstön sitoutuminen ja resurssien turvaaminen. Sitoutumattomuus, jatkuvat muutokset sekä resurssien ja vertailukelpoisten mittareiden puute nähtiin haasteina laadunhallinnalle. Suomen sairaanhoitopiirit huomioivat Common Assessment Framework-mallin näkökulmasta etenkin johtajuuden, asiakaslähtöisyyden ja kehittämisen osa-alueet toiminnassaan. Avointen vastausten tulosten perusteella kumppanuuksien kehittämisen ja vaikutukset yhteiskuntaan osa-alueet näyttäytyivät heikoiten organisaatioiden toiminnassa, mutta sairaanhoitopiirien laadunhallintaan liittyvää verkkomateriaalia tarkasteltaessa ainakin puolet toimijoista huomioi molemmat osa-alueet toiminnassaan. Tulevaisuudessa terveydenhuollon laadunhallinnassa tulisi kiinnittää huomiota enemmän eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja yhteiskunnalliseen vastuuseen, muutosjohtamiseen, resurssien turvaamiseen sekä vertailukelpoisten mittareiden kehittämiseen.