Kaikki aineistot
Lisää
Artikkelikokoelmassa tarkastellaan elämäkerrallista historiantutkimusta eri näkökulmista kirjoittajien omien tutkimusaiheiden kautta. Artikkeleissa pohditaan yksilön ja hänen elinympäristönsä vuorovaikutusta ja elämäkertojen kirjoittamisen tapaa. Kirja painottuu yksilöiden biografiseen tutkimukseen.
Olavi Oskar Salonen (1914–1998) oli pitkän elämänsä aikana monessa muka- na. Elämäntyönsä hän teki edistysmielisessä E-osuuskauppaliike OTK:ssa, jonka palveluksessa hän oli vuodet 1934–1978. Hänet nimitettiin liikkeen elintarvikeryhmän johtajaksi 1959 ja varapääjohtajaksi 1966. Eläkkeelle hän siirtyi vuoden 1978 lopussa. Nyt julkaistavissa muistelmissaan, jotka hän kir- joitti vuosina 1980–1987, hän valottaa sekä yksityiselämäänsä että yhteis- kunnallista toimintaansa teollisuuden, kaupan ja politiikan alalla. Olavi Salonen toimi sosiaalidemokraattisen puolueen edustajana kauppa- ja teollisuusministerinä Rafael Paasion I hallituksessa 1966–1968 sekä teolli- suusministerinä Ahti Karjalaisen II b hallituksessa 1971. Tämän lisäksi hän oli mm. Outokumpu Oy:n hallintoneuvoston jäsen vuodet 1966–1983, joista kahdentoista vuoden ajan puheenjohtajana. Koulutukseltaan Olavi Salonen oli yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän oli syvällisesti perehtynyt liiketaloudellisiin kysymyksiin ja johti OTK:n elin- tarvikeryhmää erinomaisella menestyksellä. Tämän lisäksi hän oli käden- taitaja, mm. erinomainen piirtäjä, ja hän jopa elätti itseään sarjakuvapiir- täjänä useiden vuosien ajan. Hänen käsistään syntyi myös lukuisia puuesi- neitä, joita hän valmisti rintamalla asemasodan aikana. Näistä on muutamia kuvia muistelmissa. Hän harrasti myösi urheilua ja oli innokas laulumies.
Henri Bergson (1859–1941) oli yksi 1900-luvun alkupuolen merkittävimpiä ranskalaisia filosofeja. Hän nousi kansainväliseen maineeseen pääteoksensa L’évolution créatrice (Luova evoluutio, 1907) myötä. Bergsonin filosofian kantavana ajatuksena on todellisen muutoksen luonteen ymmärtäminen. Bergsonin ajattelulle ominaista on erityistieteiden filosofinen analysointi ja tieteellisten tutkimustulosten tuominen osaksi filosofiaa. Vaikka Bergsonin omat filosofiset tavoitteet keskittyivät erityisesti tieteenteoreettisiin aiheisiin psykologiassa, biologiassa ja sosiologiassa sekä metafyysisiin kysymyksiin, hänen ajattelunsa vaikutus näkyy erityisesti myöhemmässä ranskalaisessa filosofiassa, fenomenologiassa ja eksistentialismissa. Urallaan Bergson osallistui aktiivisesti demokraattisen kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Hänen uraansa värittivätkin erilaiset filosofiset, tieteelliset ja poliittiset kiistat.
Opinnäytetyössäni käsittelen omaelämäkerrallista taidetta, etenkin omakuvia. Kerron omasta suhteestani taiteilijan elämän käsittelyyn teoksissa ja valotan myös muiden taiteilijoiden suhdetta aiheeseen. Tämän lisäksi tutkielmani pohtii omaelämäkerrallisen taiteen mahdollista terapeuttista vaikutusta tai hyötyä tekijälleen ja yleisölle, sekä tarkastelee erilaisia omakuvan tekemisen metodeja. Opinnäytetyöni lähteinä olen käyttänyt kirjallisuutta, taiteilijoista julkaistuja haastatteluja, internet-lähteitä ja kuvamateriaalia. Käsittely painottuu nykytaiteeseen. Teemojen pohdinnan tavoitteena on päästä sinuiksi taiteellisen oman navan ympärillä pyörimisen kanssa ja todeta, että oman elämän työstämisen ei tarvitse olla noloa tai vaivaannuttavaa ja että se voi olla jopa mielekästä muita ajatellen. Minusta tuntuu, että tulen jatkossakin olemaan kiinnostunut henkilökohtaisten aiheiden käsittelystä, ja tämän tutkielmani myötä saanen selkeyttä ajatuksiini ja itsevarmuutta niistä puhumiseen.