Kaikki aineistot
Lisää
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Kolmionmuotoinen iso rintakoru potshkama, jossa koristeina hopearahoja ja erivärisiä helmirivejä. Tälllaista käyttävät naineet naiset. Naisen rintakoriste, potshkama. Koriste on kahdesta osasta, paljinsoljesta ja siihen kiinnitetystä riipuskoristeesta. Solki on messingistä valamalla tehty rengassolki, jonka alaosa levenee puolisuunnikkaan muotoiseksi. Siihen on juotettu ortodoksisen tasavartisen ristin kuva. Riipus on kulmiltaan pyöristetyn kolmion muotoinen pahvipala, jonka päälle on kiinnitetty saman muotoinen sarkakangaspala, joka on päällystetty punaisella puuvillakankaalla. Siihen on ommeltu tiheisiin riveihin rahoja, joiden joukossa on 60 kpl 10 ja 15 kopeekan rahoja, 22 kpl rahajäljennöksiä ja 26 kpl tipparahoja. Koristeen reunassa on lasihelmiä. Solkeen on solmittu puuvillanauha kaulaan kiinnittämiseksi. Riipuskoristeen alareunassa olevalla nauhalla koriste tuettiin vyöhön.
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Kaula- ja rintakoriste. Kaulan mukaisesti kaarevalle punaiselle pumpulikankaalle on ommeltu 5 kpl ruplan rahoja v:lta 1896, 1897 ja 1898 sekä 4 kpl 50 kopeekan rahoja v:lta 1896 ja 1897, eteen on ommeltu kaareva rinnalle ulottuva riipuke, jossa on myös samoja rahoja v:lta 1896-1898. Kaula- ja rintakoriste, tshyrtykysh. Koriste on kahdesta kaarevaksi leikatusta kangasnauhasta, joista toinen asettuu kaulaan ja toinen rinnalle. Kaulanauha on pellavapalttinakaitale, jonka leveys on 4,5 cm. Se on päällystetty punaisella puuvillapalttinakankaalla ja reunustettu sinisellä toimikassidoksisella kangasnauhalla. Siihen on ommeltu 5 kpl ruplan rahoja v:lta 1896, 1897 ja 1898 sekä 4 kpl 50 kopeekan rahoja v:lta 1896 ja 1897. Rintanauha on musta puuvillakangaskaitale, jonka leveys on 2,5 cm, ja joka on reunustettu vaaleansinisellä puuvillakangasnauhalla. Siihen on ommeltu kolme kpl hopearuplan ja neljä 50 kopeekan rahoja v:lta 1896-1898. Kaikki rahat on reijitetty ja niissä oikealla puolella on tsaari Nikolain kuva. Kiinnitysnauha puuttuu. Koristelu: rahakoristelua
fyysinen kuvaus: Punaisesta nahasta ommeltu suorakulmainen kukkaro (arabiaksi l-mutwi tai l-qraba, shelhaksi tashkart), jossa on pitkä kantohihna. Kukkaro on mustassa nahkakotelossa, jonka päällipuolelle on leimattu pysty- ja vaakasuoria linjoja ja vinoneliöitä. Keskelle pitkittäin sijoittuvat kolme valkoisella nahkasuikaleella kirjottua vinoneliötä. Yläreunan sauma on ommeltu vihreällä nahalla. Kukkarossa on pitkittäin viisi taskua, joista kolmen alimmaisen takaseinä jatkuu eteen taipuvana suorakulmaisena läppänä siten, että takimmaisen taskun läppä muodostaa kukkaron etupuolen. Läpät on koristeltu yksinkertaisin leimatuin ja maalatuin kuvioin. Kaksi päällimmäistä taskua on ommeltu peittämään teräväkärkinen kolmiomainen läppä, johon on maalattu punaisella ja vihreällä ornamenttikuvioita, mm. kolme ympyröin esitettyä viitoskoristetta. Viitoskuvion uskotaan tuovan onnea ja suojelevan esinettä ja sen sisältöä pahalta silmältä. Alareunassa on suuri nahkatupsu, jonka avulla kukkaro vedetään ulos kotelostaan.
fyysinen kuvaus: Ōban (大判, "iso pala"), japanilainen kultaraha Edo-kauden (1603–1867) ajalta 1860–1862. Kolikon tarkka nimi on manen ōban (万延大判, "Manen-kauden ōban"), koska se on painettu keisari Kōmein (vallassa 1846–1867) ajan Manen-kaudella (1860–1861). Ōban on isokokoinen soikea kolikko, jonka arvo oli yhtä suuri kuin kymmenellä ryō-kolikolla. Ryō oli Japanin rahayksikkö Edo-kaudella. Ryōn syrjäytti vuonna 1871 Japanin nykyinen rahayksikkö jeni. Manen ōban menetti arvonsa vuonna 1874. Etusivulla ovat vaakasuorassa kanji-merkit 拾両後藤典乗 (ten-ryō Goto Tenjo). Näin ollen merkinnät tarkoittavat rahan olevan kymmenen ryōn arvoinen kolikko, jonka aitous on tarkistettu rahapajan johtajan Goto Tenjon toimesta. Kanji-merkit on tehty kaō-leimalla (花押, "kukkamerkki"), joka on japanilaisen kalligrafian perinteinen tapa merkitä tärkeän henkilön nimikirjoitus. Rahapajan johtaja Goto Tenjo oli Goton suvun päämies. Goto oli tunnettu miekkoja, mittavaakoja ja valukappaleita valmistavien metalliseppien suku, joka sai Japania diktaattorina hallinneelta Toyotomi Hideyoshilta (vallassa 1585–1592) etuoikeuden painaa kolikoita. Suvun viides päämies Goto Tokujo painatti Japanin ensimmäiset ōban-kolikot Kiotossa Hideyoshin luvalla vuonna 1588. Perinne jatkui suvun rahapajassa vuosisatojen ajan Edo-kaudella Edon Ginzassa (nykyinen Tokion kaupunginosa). Kolikossa on myös kolme keisaripuun (Paulownia tomentosa) kukkaa esittävää kiri-leimaa, mikä on ollut Japanin hallituksen symboli Toyotomi Hideyoshin ajoista lähtien. Leiman nimi on japaniksi go-shichi no kiri (五七桐, "5–7-keisaripuu"). Edo-kaudella Japania hallinnut Tokugawa-klaani otti symbolin käyttöönsä, minkä seurauksena siitä tuli vuoden 1868 Meiji-restauraatiossa nykyinen Japanin valtionhallinnon symboli.
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Kaula- ja rintanauha (tshirtives) yhdessä, edellinen päällystetty punaisella sitsillä, jälkimmäinen valkoista palttinaa; molemmat koristetut jäljennetyillä ja alkuperäisillä rahoilla. Kannetaan juhlatilaisuuksissa. Kaulakoriste on ommeltu kahdesta valkoisesta palttinakangaspalasta. Kaulanauha on päällystetty punaisella puuvillakangaspalalla, johon on ommeltu lasihelmiä, valkoisia nappeja ja messinkinen ketju. Alareunaan on ripustettu ruplan rahan jäljennöksiä viisi kappaletta ja kaksi 20 kopeekan rahajäljennöstä. Helmien värit ovat vaaleansininen, musta, punainen ja vihreä. Rintanauhaan on ommeltu 10 kpl 15 kopeekan, 9 kpl 10 kopeekan ja yksi viiden kopeekan hopearahoja ja 12 rahajäljennöstä. Rahat on lyöty 1766, 1826, 1868, 1875, 1877, 1880, 1881, 1888, 1899, 1900, 1901, 1902, 1904. Hakaskiinnitys. Koristelu: helmikirjonta, rahat
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Tyttöjen ja naisten (nuorikkojen) vyö kok mutshashan jÿmal ÿshtö. Aniliininpunainen lautavyö on taitettu kahtia ja sen molempiin päihin on ommeltu riipus. Lautanauhan toisessa päässä on lenkki ja toisessa musta nappi vyötärölle kiinnittämiseksi. Riipuksiin on pujotettu hopeanvärisiä putkihelmiä. Keskellä on kahdessa rivissä viiden, 10 ja 15 kopeekan hopearahoja. Toisessa riipuksessa ylimmät hopearahat on korvattu kahdella metallinapilla. Riipusten päässä on villalankatupsuja. Lankojen väri on toisessa vihreä ja toisessa aniliininpunainen. Toisessa riipuksessa on 5 kpl viiden (1854, 1899, 1911, ?), 14 kpl 10 (1908, 1909, 1910,1911, 1912, 1913, 1914, 1915, ?) ja kaksi 15 kopeekan (1861, ?) hopearahoja. Toisessa riipuksessa on kolme viiden (1899, 1905,?), 13 kpl 10 (1905, 1906, 1909, 1910, 1911, 1914, 1915, 1916) ja kolme 15 kopeekan (1908, 1915) hopearahoja. Koristelu: helmikirjonta, tupsut
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Solki (sulgam) ketjuineen. Riipuskoristeinen paidansolki. Solki on hevosenkengän muotoinen. Kehä ja paljin on messinkilangasta taivutettu. Kehään on kiedottu messinkilankaspiraali, johon on liitetty soljen riipusosa. Messinkilankaan on pujotettu mustia kulmikkaaksi hiottuja putkihelmiä kahteen riviin ja niiden väliin messinkispiraaleista tehty rivi. Koristeen suurin leveys on 7 cm ja korkeus 2,5 cm. Sen alareunaan on ripustettu messinkiketjuja, joiden pituus on noin 17 cm. Ketjuihin on kiinnitetty messinkisiä ja tinaisia rahajäljennöksiä 4 kpl, kaksi 2 kopeekan kolikkoa, peltinen hela, hopeinen filigraanikoristeinen pallonappi, kaurisimpukan kuori ja kartion muotoiseksi hiottuja lasihelmiä. Rahat on lyöty 1892 ja 1896. Lasihelmien värit ovat vaaleankeltainen, -sininen ja -vihreä, oranssi sekä punainen.
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Celebes, Bora. Doi sa`e. 9 stycken av det forna Ost-Indiska Companiets gamla ½ stuivers kopparmynt. a–d. Neljä 2 doitin arvoista kupari- tai messinkikolikkoa, joiden toiselle puolelle on kuvattu kaksi takajaloillaan seisovaa leijonaa ja niiden väliin vaakuna. Kolikoiden toisella puolella lukee VOC ja vuosiluku 1790. e. Yksi 1/2 stuiverin arvoinen kupari- tai messinkikolikko, jonka toiselle puolelle on kuvattu vaakunan sisään leijona ja sen vasemmalle puolelle numero ½ ja oikealle puolle kirjaimet ST. Kolikon toisella puolella lukee NEDERL INDIE ja vuosiluku 1825. f, g. Kaksi 1/2 stuiverin arvoista kupari- tai messinkikolikkoa, joiden toiselle puolelle on kuvattu vaakunan sisään leijona ja sen vasemmalle puolelle numero ½ ja oikealle puolle kirjaimet ST. Kolikkojen toisella puolella lukee NEDERL INDIE ja vuosiluku 1826. h. Yksi 2 centin arvoinen kupari- tai messinkikolikko, jonka toiselle puolelle on kuvattu vaakunan sisään leijona ja sen vasemmalle puolelle numero ½ ja oikealle puolle kirjaimet ST. Kolikon toisella puolella lukee NEDERL INDIE ja vuosiluku 1836. i. Yksi 2 centin arvoinen kupari- tai messinkikolikko, jonka toiselle puolelle on kuvattu vaakunan sisään leijona ja sen vasemmalle puolelle numero ½ ja oikealle puolle kirjaimet ST. Kolikon toisella puolella lukee NEDERL INDIE ja vuosiluku 1837.
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Kaksi rintavyötä, joita nauha yhdistää ympäri kaulan. Ladotut pitkin reunoja helmillä, keskuutta täyttävät puolanlehtiset hopearahat kolmessa rivissä, alapäässä isoja helmiä, ketjuja, nappeja ja pelirahoja. Tämmöisen nauhaan saattaa kiinnittää ristiä. Muuten tämän koristeen malli on tatarilainen. Rintakoriste, jarmak pilks, on kahdesta 30 cm:n pitkästä ja 6,5 cm:n leveästä pellavapalttinakaitaleesta, joita yhdistää noin 2 cm:n levyinen nahkanauha. Kaitaleet on reunustettu helmikirjonnalla, jossa helmien värit ovat valkoinen, musta, vihreä ja keltainen. Keskiosaan on ommeltu hopeisia keskiaikaisia tipparahoja ja toiseen kaitaleeseen yksi ja toiseen kaksi messingistä kantanappia. Päässä on riipus, joka on tehty metallilankaan pujotetuista valkoisista ja mustista lasihelmistä, messinkisistä kantanapeista ja kaurisimpukan kotiloista. Riipuksen alareunaan on metallilankoihin pujotettu rautaisia ketjuja, joista riippuu messinkisiä jetoneja. Koristelu: helmiä, rahoja, kaurikotiloita
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Päähineen solki koristeineen (helmiä, simpukoita, 20-kopeekan hopearaha y.m.) sekä ketjuista riippuva neula. Solki, wuj kishkewuj, shymaksh-päähineen kiinnittämiseksi. Hevosenkengän muotoinen paljinsolki on tehty rautalangasta taivuttamalla. Se on pujotettu kahtia taitettuun nahkapalaseen, joka on puolisuunnikkaan muotoinen ja jonka suurin leveys on 4,5 cm. Nahkapalan keskelle on ommeltu 20 kopeekan hopearaha v:lta 1869. Reunaan on ommeltu helmiä läpikuultavista, punaisista, keltaisista ja helmiäisenvärisistä lasihelmistä sekä neljä pientä tupsua, joista kaksi on koottu vihreistä ja kaksi punaisista villalangoista. Nahkapalasen alareunaan on kiinnitetty helminauhoja, joiden päässä on kaurisimpukan kotiloita. Helmien värit ovat punainen, valkoinen, keltainen, musta ja sininen. Kotilot on ommeltu toisiinsa riviä muodostaen. Nahkapalan alareunaan on ompelemalla kiinnitetty messinkinen ketju, jonka päähän on langalla solmittu silmäneula. Koristelu: tupsut, helminauhat, kaurikotilot, rahat
fyysinen kuvaus: Kopparmynt för Nero, slitet. Adversen: Kejsarens bröstbild, vänd med högra siden åt betraktaren, lagerkrönt; omskiften till största delen bortnött, ännu läsligt är följande ... AR AVG... GER, som med ledning av Henry Cohen, Description historique des monnais frappeés sous l'empire romain communement appeleés médailles impériales, Paris 1859, I, sid. 198, nr 184 kan kompletteras till Nero Caesar Aug. Germ. Imp. På reversen: det stängda Janustemplet med porten till höger; omskriften bortnött utom ... ARTA JANUM CLVSIT, som kan kompletteras till PACE P. R. VBIQ. PARTA JANUM CLVSIT. I exerguen S C: Myntet hade hittats av herr Relander vid plöjning i en liten åker, kallad Silverkärret, ca 300 m N om Segersby gård och N om körvägen från Segersby till Gislarböle. Åkern hör till Ljungby villa parcell. Myntet sparkades upp av hästen vid plöjning och upptages omedelbart av herr R., som ledde hästen. Käännös: Neroa esittävä kuparikolikko, kulunut. Kruunupuolella keisarin rintakuva, oikealle kääntyneenä katsojasta päin katsottuna, laakeriseppeleellä kruunattuna, kirjoitus suurimmaksi osaksi kulunut pois, vielä om luettavissa seuraava teksti ... AR AVG ... GER, joka Henry Cohenin teoksen Description historique des monnais frappeés sous l'empire romain communement appleés médailles impériales, Paris 1859, I, sivu 198, nr. 184 mukaan voidaan täydentää Nero Caesar Aug. Germ. Imp. Klaava puolella: suljettu Januksen temppeli portti oikealla puolella, kuluneesta kirjoituksesta jäljellä ...ARTA JANUM CLVSIT, joka voidaan täydentää tekstiksi PACE P. R. VBIQ. PARTA JANUM CLVSIT. I exerguen S C.
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Niitty-tsheremissiläinen rintakoriste, johon kuuluu hevosenkengänmuotoinen solki (ilman palinta) ohuesta metallilevystä, joka on kaunistettu pilkku- ja kolmiosiraateilla; kolmionmuotoiselle nahka-alustalle kiinnitettyjä moskovalaisia hopearahoja, joista 44 on jälellä, pieniä helmejä ja simspsukkoja, nahasta riippuu kumpaisellekin puolelle 3 lyhyttä helminauhaa, joista kukin kannattaa tinaista valerahaa, pitkin nahan alareunaa samoin helminauhoja, joiden päässä on simpsukoita (peli-jeton). Naisen rintasolki, joka on soljesta ja siitä riippuvasta nahkaisesta riipuksesta. Hevosenkengän muotoinen solki on leikattu hopeanvärisestä metallilevystä ja kehä on päistään avoin. Kehään on pakottamalla tehty pienenpieniä pilkkuja ja sahalaitakuvioita. Soljen kehään on kiinnitetty kahtia taitettu puolisuunnikkaan muotoinen nahkapala, jonka pituus on 9 cm ja suurin leveys 12 cm. Se on reunustettu helmikirjonnalla, jossa helmien värit ovat punainen, musta, sinapinkeltainen ja valkoinen. Helminauhojen päässä on tinasta valettuja rahajäljennöksiä (2 x 3 kpl). Nahkapalan keskelle on ommeltu hopeisia tipparahoja, joista on jäljellä 46 kpl. Nahkapalan alareunaan on kiinnitetty helminauhoja, joiden päässä on kaurisimpukan kuoria sekä yksi messinkinen peliraha. Helmiketjut ovat noin 5 cm:n pituisia ja niissä helmien värit ovat punainen, vihreä, musta ja sinapinkeltainen. Koristelu: rahoja, kaurisimpukanmkuoria, helmiä
fyysinen kuvaus: Korva- ja leuanaluskorut. Korvakorut on hopearahoista. Runko on kolmion muotoon spiraalikierteisestä rautalangasta taivutettu, ja tämä on ompelemalla kiinnitetty silmukan muotoiseen viininpunaiseen kangasnauhaan. Kangasnauha on tarkoitettu pujotettavaksi korvalehden yli. Hopearahoja on ommeltu toiseen korvakoruun seuraavasti ylhäältä alaspäin: 10 kopeekan raha v:lta 1923, 15 kopeekan raha ?, 20 kopeekan raha 1909, 2 kpl 10 kopeekan hopearahaa ?, 3 kpl 5 kopeekan rahoja v:lta 1892, 1893, 1908, ja toiseen 10 kopeekan raha v:lta 1923, 15 kopeekan raha 1903, 20 kopeekan raha 1912, 2 kpl 10 kopeekan rahoja v:lta 1850 ja 3 kpl 5 kopeekan rahoja 1903, 1905 ja 1908. Korvakoruja yhdistää leuan alta kulkeva helminauha, jossa vihreitä putkilasihelmiä sekä punaisia, keltaisia ja värittömiä pieniä lasihelmiä. Nauhaan on kiinnitetty rivi 10 kopeekan hopearahoja, joita on 15 kpl. Rahojen lyöntivuodet: 1826, 1861, 1864, 1897, 1904, 1905, 1906, 1908, 1910, 1911 ja 1912. Rahoihin on tehty reikä ja ne on pujotettu harmaalle langalle, kiinnityskohtaan on lisätty vaaleansininen lasihelmi. Korvalehden yli kulkevaan nauhaan molemmin puolin on kevyesti ompelemalla kiinnitetty vaaleanpunainen silkkinauha, joka asettuu selkäpuolelle.
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Naineiden naisten pääkoriste vui ime, etuosan nimitys on nashmak ontshyl. Naimisissa olevan naisen juhlapäähineen osa. Sharpan pääliinan päälle asetettiin kaksi rahoin koristeltua päänkoristetta, joista toinen oli otsan ja toinen päälaen puolella. Nashmak-ontshyl on punaisesta puuvillakankaasta ommeltu rengas, jonka otsapuoli on noin kahden sentin levyinen ja niskapuoli 6 cm. Otsapuolelle on ommeltu rivi metallinappeja ja toinen rivi 15 kopeekan hopearahoja 14 kpl. Niskapuolella on 15 (24 kpl) ja 20 (33 kpl) kopeekan ja ruplan (2 kpl) hopearahoja, sinisiä lasihelmiä, hopeanvärisiä putkihelmiä ja vihreitä puhaltamalla tehtyjä lasihelmiä.
fyysinen kuvaus: Venäläisiä kuparirahoja 435 kpl St. Nikolai -hylystä. Vaihtelevasti kuluneet rahat ovat: Denga (½ kop) vuodelta 1731 5 kpl, v. 1735 5 kpl, v. 1737 4 kpl, v. 1738 1 kpl, v. 1739 3 kpl, v. 1741 1 kpl, v. 1747 2 kpl, v. 1749 4 kpl, v. 1750 1 kpl, v. 1753 1 kpl sekä tunnistamattomia vuosia 8 kpl. 1 Kopeekka: vuodelta 1759 2 kpl sekä tunnistamattomia 2 kpl. 2 Kopeekkaa: v. 1757 2 kpl, v. 1759 1 kpl, v. 1763 1 kpl, 1788 1 kpl, tunnistamattomia 11 kpl sekä päällelyötyjä (alunperin 4 kop) 1 kpl, jonka vuosiluku ei tunnistettavissa. 5 Kopeekkaa (valmistuspaikka EM): v. 1758 6 kpl, v. 1759 4 kpl, v. 1760 1 kpl, v. 1761 5 kpl, v. 1763 5 kpl, v. 1764 4 kpl, v. 1765 11 kpl, v. 1766 3 kpl, v. 1767 4 kpl, v. 1768 3 kpl, v. 1769 10 kpl, v. 1770 8 kpl, v. 1771 7 kpl, v. 1772 4 kpl, v. 1773 5 kpl, v. 1776 10 kpl, v. 1777 11 kpl, v. 1779 29 kpl, v. 1780 30 kpl, v. 1781 4 kpl, v. 1782 3 kpl, v. 1788 15 kpl, v. 1789 1 kpl. 5 Kopeekkaa, muut kuin EM: v. 1763 2 kpl, v. 1764 1 kpl, v. 1771 1 kpl, v. 1772 2 kpl, v. 1776 1 kpl, v. 1778 1 kpl, v. 1779 2 kpl, v. 1780 2 kpl, v. 1788 1 kpl. Näistä osa CM, osa SPB. 5 Kopeekkaa, vuosiluku ei tunnistettavissa: 161 kpl. 5 Kopeekkaa, päällelyöty (alla 10 kop), vuosiluku ei tunnistettavissa: 7 kpl.
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Naisten häätilaisuudessa käyttämä pääkoriste oshpu, jota pidetään niskan puolella. Naimisissa olevan naisen juhlapäähineen osa. Otsanauhan ja sharpan liinan päälle asetettiin kaksi rahoin koristeltua pääkoristetta, joista toinen oli otsan ja toinen päälaen puolella. Oshpu-pääkoriste on punaisella puuvillakankaalla päällystetty hamppupalttinakankainen nauha, jonka päät on ommeltu yhteen renkaaksi. Siihen on ommeltu kahteen riviin tipparahojen ja yhteen riviin 10 kopeekan rahojen peltisiä rahajäljennöksiä. Renkaan sisäpuolella on putkihelmiä ja valkoisia sekä sinisiä nappeja. Renkaan sivuihin on kiinnitetty sinisistä lasihelmistä pujotettu helminauha, josta riippuu kaksi muuta helminauhaa. ne on tehty hopeanvärisistä ja vihreistä puhalletuista lasihelmistä. Koristelu: raha- ja nappikoristelu, helminauha
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Lik föreg. (530) = [Större stenyxa lik ovan. De större yxorna av detta slag användes icke instuckna i handtag såsom n:r 528 utan hölles endast i handen under arbetet. Det är osäkert var storleksgränsen gick mellan yxor som användes utan skaft och de man fästes i sådana.] 27,5 cm lång. På vardera sidan löper en ränna längs den tjockaste delen av yxan. Kivikirves tai kirveen terä. Matala, pitkulainen kivi, jonka toinen pää on suippo, toinen teräväksi työstetty. Keskelle tehty matala ura. A tear drop shaped stone axe or axe blade with a median groove.
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Shimaksh-päähineeseen kuluuva solki lasihelmistä ja rahoista tehtyine koristeineen. Kiinnitetään shimakshin takapuolelle noin 6 cm:n alapuolelle sen korkeimmasta huipusta. Nimit. vui-sharkama. Päähineen solki, wuj-sharkama. Puolisuunnikkaan muotoiseen nahkalevyyn, jonka suurin leveys on 4,4 cm ja pituus 4 cm, on langalla kiinnitetty hopearuplan messinkinen rahajäljennös, jossa kotkapuoli päällipuolella. Rahajäljennöksen toisella puolella on valmistajan leima kaksi kertaa lyötynä: M. Reunaan on ommeltu helminauha, joka on koottu erikokoisista ja -värisistä lasihelmistä ja jonka molemmissa päissä on pienet tupsut oranssinvärisistä langoista. Nahkalevyn yläreunaan on pujotettu messinkilangasta taivuttamalla tehty hevosenkengän muotoinen paljinsolki. Soljen kehään on renkaalla kiinnitetty messinkinen ketju, jonka pituus on 18 cm. Ketjun toisessa päässä on messinkinen neula, jolla solki kiinnitetään päähineeseen ja sen alla oleviin hiuksiin. Nahkalevyn alareunaan on ommeltu noin kuuden sentin pituinen riipus, joka on tehty helminauhoista sekä 5 kopeekan peltisistä jäljennöksistä. Lasihelmien värit ovat valkoinen, läpikuultava, sininen, keltainen, punainen ja vihreä. Rahajäljennökset on kiinnitetty pieneen nahkapalaan. Koristelu: tupsut, rahat, helmet
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Shij arshash eli naisten huomattavin rintakoriste, somistettu valerahoilla, vitjoilla, helmillä, polvekkailla reunanauhoilla ja niskan takaa riippuvilla lankatupsuilla, joita sanotaan "shij arshash jolva". Vasta sitten tuntee tsheremissityttö itsensä tyytyväiseksi koristeihinsa nähden, kun hän on saavuttanut tämän koristeen, joka on hänen ponnistustensa esine väliin koko elinijän. Marilainen rintakoriste. Hamppupalttinainen kangasnauha, jonka leveys on 4 cm, on päällystetty punaisella puuvillanauhalla ja nauhan päät on ommeltu yhteen. Nauhan keskelle on ommeltu tiheä rivi 10 kopeekan peltisiä ja uushopeisia rahajäljennöksiä yhteensä 59 kpl. Nauhan sisäreunassa on violetinvärinen ja keltainen polvekenauha. Ulkoreuna on reunustettu violetinvärisellä puuvillanauhalla, johon on ommeltu vuorotellen värikkäitä nappeja ja viiden kopeekan rahajäljennöksiä. Nappien värit ovat punainen, helmiäinen ja sininen. Rahat on ripustettu metallirenkaisiin, jotka on ommeltu nauhaan kiinni, ja niitä on yhteensä 32 kpl. Ulkoreunaan on lisäksi ommeltu metalliketju, johon on pujotettu vuorotellen punainen ja vaaleansininen lasihelmi. Nauhojen yhteen ommeltu osa asettuu rintakehän keskelle, ja sen leveys on 9,5 cm ja korkeus 6 cm. Siihen on ommeltu kaksi 20 kopeekan kokoista rahajäljennöstä, joissa kasvopuoli päälläpäin, kaksi puolen ruplan rahajäljennöstä nikkelistä ja kaksi ruplan rahajäljennöstä uushopeasta, joissa kotkapuoli päälläpäin. Rintakoristeen niskapuolelle on kiinnitetty kaksi noin 20 cm:n pituista tupsunauhaa, joissa on violetinvärisiä, vihreitä, heleän- ja aniliininpunaisia villalankatupsuja.
fyysinen kuvaus: 3 markan seteli, ensimmäinen markka-arvoinen Suomen raha vuodelta 1860. Suomelle myönnettiin oma rahayksikkö 4.4.1860 ja samalla Suomen Pankki sai luvan laskea liikenteeseen yhden ja kolmen markan seteleitä. Valtiovarainpäällikkö Fabian Langenskiöld lahjoitti molempien rahojen kappaleet nro 1 Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston kokoelmiin.
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Celebes, Bora. Doi tali. 7 stycken gamla silvermynt. De flesta från Holland. Gamla 2 stuivers mynt. - Också dessa mynt användes numera icke för deras peningevärde utan mera för det animistiska värde som man tilltror dem. De höra bl. a. till en del av brudskatten etc. a. Hollantilainen 2 stuiverin hopearaha, jonka toiselle puolelle on kuvattu vaakunan sisällä oleva leijona ja sen vasemmalle puolelle numero 2 ja oikealle kirjain S. Toisella puolella lukee HOLLANDIA ja vuosiluku 1731. b. Hollantilainen 2 stuiverin hopearaha, jonka toiselle puolelle on kuvattu vaakunan sisällä oleva leijona ja sen vasemmalle puolelle numero 2 ja oikealle kirjain S. Toisella puolella lukee HOLLANDIA ja vuosiluku 1775. c. Hollantilainen 2 stuiverin hopearaha, jonka toiselle puolelle on kuvattu vaakunan sisällä oleva leijona ja sen vasemmalle puolelle numero 2 ja oikealle kirjain S. Toisella puolella lukee HOLLANDIA ja vuosiluku 1776. d. Hollantilainen 2 stuiverin hopearaha, jonka toiselle puolelle on kuvattu vaakunan sisällä oleva leijona ja sen vasemmalle puolelle numero 2 ja oikealle kirjain S. Toisella puolella lukee HOLLANDIA ja vuosiluku 1779. e. Hollantilainen 2 stuiverin hopearaha, jonka toiselle puolelle on kuvattu vaakunan sisällä oleva leijona ja sen vasemmalle puolelle numero 2 ja oikealle kirjain S. Toisella puolella lukee HOLLANDIA ja vuosiluku 1784. f. Hollantilainen 2 stuiverin hopearaha, jonka toiselle puolelle on kuvattu vaakunan sisällä oleva leijona ja sen vasemmalle puolelle numero 2 ja oikealle kirjain S. Toisella puolella lukee HOLLANDIA ja vuosiluku 1791. g. Hollantilainen 2 stuiverin hopearaha, jonka toiselle puolelle on kuvattu vaakunan sisällä oleva leijona ja sen vasemmalle puolelle numero 2 ja oikealle kirjain S. Toisella puolella lukee HOLLANDIA ja vuosiluku 1786.
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Sherkämä, rintakoristus, 31 cm pitkä ja 16 cm leveä nahkakappale, jonka toinen puoli on seuraavalla tavalla koristettu: pitkin ylä- ja sivureunoja on 6 riviä pieniä päärlyjä (jatkona sivuilla on ollut 2 hopearahaa, yksi kumpaisellakin puolella, jotka puuttuvat), alareunassa on 3 päärlyriviä ja 59 simpsukkaa (Cypraea moneta), keskialan täyttävät 434 pientä Moskovan aikuista hopearahaa - luultavasti 1600-luvulta. Pienen messinkisen soljen avulla, josta palin puuttuu, kiinnitetään tämä koristus vaimon rinnalle. Näitä koristuksia kannetaan tavallisesti parittain, niinkuin näkee kuvasta No 325:85. Naisen rintasolki, sherkämä. Solki on hevosenkengän muotoinen ja se on tehty messingistä valamalla. Suorakaiteen muotoinen nahkakappale on kaksinkertainen ja ommeltu karkeasti yhteen. Se on reunustettu pienenpienin lasihelmin, joiden värit ovat punainen, taivaansininen, vihreä, sinapinkeltainen ja musta. Keskiaikaiset hopearahat on ommeltu nahkakappaleeseen osittain punaisella ja osittain luonnonvärisellä pellavalangalla. Kaurisimpukat on pujotettu kapeaan nahkahihnaan, joka on puolestaan ommeltu kiinni nahkalevyyn. Koristelu: rahoja, helmiä, kaurisimpukan kuoria
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Lik föreg. [Tobakspipa av bambu. Namn: wadúru. Dekorerad. Rökningen tillförs sålunda: I ändan av ett av de mindre rören som höra till piporna (se n:ris 677-683) anbringas och antändes en liten kvantitet tobak, den andra ändan av röret instickes i hålet (vilketdera som helst i händelse där äro två) som finnes för pipan. Den person, som bereder pipan, inför ändan av röret med den glödande tobaken i sin mun och blåser röken genom röret in i pipan. Då pipan är fylld, vilket varnas av att rök börjar strömma ut genom det andra hålet, avlägsnas röret, och pipan räckes åt den person för vilken den blivit beredd. Denne insuger en gång röken genom samma hål vari röret varit instucket, eller också genom det andra hålet.] Dekorerad. Piippu. Piippu muodostuu ontosta bambunvarren pätkästä, joka käsittää yhden solmuvälin. Piipun sivuun on tehty kaksi reikää. Reikien välinen alue on yltympäriinsä koristeltu kuvioilla, jotka on tehty polttamalla ja uurtamalla bambun pintaan. A tobacco pipe made of bamboo and decorated with incised and burnt designs.
fyysinen kuvaus: Uhrilahjoja haltioille. Uhrilahjat kuuluvat naispuolisille haltioille SU6155:3 ja SU6155:4 sekä shamaanirummun SU6155:1 varusteisiin. Viisi sormusta, 11 kpl kolikoita ja patruuna. a) Kivisormus on hieman vihreäksi patinoitunutta pronssia, joka on ollut kullattu. Rengas on kapea ja levenee kantaa kohti. Kanta on soikio, jonka reuna on läpikoristeinen. Kivi lepää istukassa, jonka korkeus on 2 mm ja sitä pitää paikoillaan neljä kynttä. Kivi on meripihkan värinen ja hiottu särmikkääksi. b) Hopeinen rengassormus. Koristelematon. c) Messinkinen rengassormus on tehty kahdesta sormuksesta juottamalla ne yhteen. d) Tinainen sormus, jossa rengas on pyöreä. e) Tinasta valettu rengas. f) Hopeinen puolen ruplan rahaa 1700-luvulta. Rahaan on puhkottu reikä ripustamista varten. Tekstipuolelle on ollut juotettuna hopeinen koukku (?) ripustamista varten. g) 20 kopeekan raha, lyöty vuonna 1932. h) 20 kopeekan raha, lyöty vuonna 1932. i) 20 kopeekan raha, lyöty vuonna 1933. j) 20 kopeekan raha, lyöntivuosi 1940. k) 10 kopeekan raha, lyöty vuonna 1935. l) 10 kopeekan raha, lyöty vuonna 1961. m) 10 kopeekan raha, lyöty vuonna 1967. n) 5 kopeekan raha, lyöty 1961. o) 3 kopeekan raha, lyöty 1938. p) Vihreäksi patinoitunut rahakolikko. q) Patruuna, johon on tarttunut palanen oranssinväristä kangasta. Rahakolikot ovat kaikki mustuneita, niissä on ruostetta ja kulumisen jälkiä. Rahat ovat todennäköisesti kuuluneet uhrilahjoina shamaanirummun SU6155:1 varusteisiin.
sisällön kuvaus: Mökkiläinen Olli Heikkinen löysi Viekin kylästä, kappalaisen tilan maalta 585 tipparahaa, kolme korvarengasta ja ortodoksisen ristin. Kätkö löytyi, kun Kirkkosuoksi kutsutulla suolla särjettiin kiviä pappilan rakennukseen. Kylästä on tavattu myös muita tipparahoja, ja on mahdollista, että kaikki ovat kuuluneet alun perin samaan kätköön.
fyysinen kuvaus: Pääluettelo: Rintakoriste, suorakulmaisesta nahkapalasesta, johon on kiinnitetty hopearahoja ja päärlyjä. Syksyllä 1871 jätti tohtori K. G. F. Ignatius sen yliopiston rahakammioon (ver. kirja s. 526). Arvattavasti on tämä n. k. sherkämä, niinkuin No 2396:104. kts. myös kuvaan 325:85. Rintakoriste on soljesta ja helmin sekä rahoin koristellusta nahkalevystä. Solki on messingistä valettu. Se on pieni paljinsolki, jonka alaosa levenee puolisuunnikkaan muotoiseksi levyksi. Solki on ommeltu kiinni nahkalevyyn. Nahkalevy on suorakaiteen muotoinen. Yläreunaan ja molemmille sivuille on ommeltu pieniä lasihelmiä, joiden värit ovat valkoinen, musta, vihreä ja keltainen. Nahkalevyyn on ommeltu keskiaikaisia (?) hopeakopeekkoja, joita on 297 kpl.
fyysinen kuvaus: 1 1/2 ruplaa/10 zlotya, Nikolai I. Niin kutsuttu "perherupla" vuodelta 1836. Keisari Nikolai I teetti rahan lahjatarkoituksiin. Sitä lyötiin niin paljon, että leimasimet vaurioituvat, ja siitä johtuen monissa rahoissa (tässä mukaan lukien) on reunassa epätasaisuutta. Lahjarahan etusivulla on keisarin muotokuva ja takasivulla kuvattuna hänen puolisonsa sekä heidän seitsemän lastaan.