Mårtensbyn Lillaksen kaivauksilta koekuopasta 57 löytynyt puukahvainen veitsi (KM39466:508) in situ.

In situ kuva Mårtensbyn Lillaksen kaivauksilta vuonna 2013 löytyneestä tynnyrihanan tapista ja ketjusta (KM39466:169).

Mårtensbyn Lillaksen kaivauksilla tutkitun alueen 3 kellarikuopan pohjataso. Kuopassa oli runsaasti tiiltä, mutta ainoastaan kuopan oikeassa yläreunassa näkyvät kaksi tiiltä olivat alkuperäisillä paikoillaan.

Håkansbölen kartanon sali eli rouvien huone. Kulmassa kaakeliuuni. Etualalla biedermeirtuoleja ja oikealla venäläinen piano. Oviaukoista näkymät ruokasaliin ja alahalliin. Katossa kristallikruunu.

Håkansbölen kartanon ulkorakennuksia. Oikealla pikkutalli, joka on osa vanhasta suuresta tallimäkeä ympäröivästä navetta- ja tallirakennuksesta, josta osa purettiin 1900-luvun alussa. Pikkutallin katolla on vellikello 1800-luvun lopulta. Oikealla työhevosten talli, Konni Zilliacuksen rakennuttama 1882-83. Käytetään nykyään varastona.

Alina Antell (1836-1914) muotokuvassa. Hän oli Emilia (Lilli) Sanmarkin isän Per Kasten Antellin täti. Alina Antell piti yhdessä sisarensa Alexandra (1833-1891) Antellin kanssa tyttökoulua Mikkelissä 1854-1914. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon 2005 Sanmarkin perheeltä.

Mahdollisesti Emelie (os. Sanmark) ja Ulrich von Wachterin lapset Walter ja Carl von Wachter kuvattuna Håkansbölen kartanon pääoven edessä. Carlia pitelee sylisään lastenhoitaja. Sisäänkäynnin terassilla ulkokalusteita. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon keväällä 2005 Sanmarkin perheeltä (Astrid Gudrun Lilli Gunilla Sanmark, Per Arvid Lennart Sanmark, Emelie Marie Louise Matilda Sanmark Holms, Astrid Anna Berata Christina Sanmark Fridblom).

Håkansbölen kartanon pitkäaikainen palvelija Adolfina (Fina) Mattson (1859-1945) kuvattuna Håkansbölen kartanon parvekkeella.

Per Kasten Sanmark kuvattuna istumassa Håkansbölen kartanon päärakennuksen rouvainhuoneen erkkerissä. Ikkunalaudoilla pelargonioita. Etualalla biedermeierkalusto.

Anna von Knorring (os. Ehrnrooth) muotokuvassa. Anna Knorring oli Emilia (Lilli) Sanmarkin äidin Emilie Sofie de la Chapellen serkku. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon 18.5.2005 Sanmarkin perheeltä.

Håkansbölen kartanon aittarakennus päärakennuksen eteläpuolella. Siellä ollut rauta-aitta, suola-aitta, halkoaitta sekä vaunuliiteri, myös pieni leivintupa. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Håkansbölen kasvihuoneita, jotka rakennettiin vuosien 1940-1955 aikana. Kasvihuoneessa kasvatettiin mm. leikkokukkia. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Håkansbölen kartanon ruokasali, josta näkymä biljardihuoneeseen. Kulmauksessa Armas Lindgrenin suunnittelema kiinteä sohva ja siihen kuuluva pöytä, jonka ympärillä Bomanin huonekalutehtaan tuoleja. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Håkansbölen kartanon biljaradihuone rakennuksen koilliskulmassa. Keskellä pelipöytä, jonka yläpuolella Armas Lindgrenin suunnittelema kattovalaisin. Vasemmalla kolmesta osasta koostuva peili. Okrat tapetit ovat alkuperäisiä. Oikealla kaakeliuuni.

Håkansbölen kartanon päärakennuksen kellaritilaa, joka on peräisin entisestä päärakennuksesta. Kalusteina talonpoikaistuoleja ja pitkä pöytä, Kustaa II Adolfin muotokuva sekä miekkoja. Kellaria käytetty mm. pommisuojana.

Håkansbölen kartano kuvattuna lännestä. Oikealla häämöttää pehtorintalo. Etualalla purolle johtava lehmuskuja, joka on istutettu 1900-luvun vaihteessa.

Näkymä Håkansbölen kartanon alueelle kaakosta, taustalla Hakunilan asuinalueen kerrostaloja. Keskellä punaisia kartanon ulkorakennuksia, oikealla etummaisena liiteri. Vasemmalla etummaisena autotalli, joka tehty maitokammariksi 1908. Näiden välissä pieni pummpuhuone. Taimmaiset rakennukset ovat kaksi tallia ja aitta sekä päärakennus. Äärimmäisenä vasemmalla kaivinkone.

Håkansbölen päärakennuksen toisen kerroksen makuuhuoneen vieressä oleva peseytymissyvennys. Marmorilevyisen pesukomuutin päällä on kaksi keraamista kaadinta ja pesuvatia.

Kirkonkylän keskiaikaisen pappilan kaivauksilta vuonna 2013 pintakerroksista löytynyt moderni sormus.

Kirkonkylän keskiaikaisen pappilan vuoden 2013 kaivauksilla 1600-luvun uunin perustuksista löytynyttä lehmänkalloa kaivetaan esille.

Mårtensbyn Lillaksen kaivaukislta vuonna 2013 löytyneet kuusi kirkasta kahdeksankulmaista lasihelmeä (KM39466:143), jotka olivat löytöhetkellään nätisti kukkamuodostelmassa. Samasta yksiköstä löytyneiden muiden löytöjen perusteella helmet ovat 1600-luvulta.

Håkansbölen päärakennuksen Per-Kasten Sanmarkin huone toisessa kerroksessa. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Puistotie ns. suurelta portilta Håkansbölen kartanolle. Kujan tammet on istutettu 1850-luvulla Louisa Munsterhjelmin (de Geer) toimesta. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Håkansbölen pehtorintalo (Gula huset) kuvattuna etelästä. Tässä osassa taloa asui vuoteen 1920 tilanhoitaja Alfred Malmgren. Talon rakennuttanut A.L. Munsterhjelm 1800-luvulla. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Håkansbölen kartanon päärakennuksen itäfasadi kuvattuna koillisesta. Rakennuksen suunnitteli Armas Lindgren vuonna 1905. Kuistin kivijalasta johtaa ovi kellariin, jota käytetty mm. juuresvarastona ja pommisuojana.

Håkansbölen kartanon vierashuone toisen kerroksen luoteiskulmassa. Ovi johtaa yläkerran halliin.

Håkansbölen kartanon päärakennus, länsifasadi. Rakennuksen suunnitteli Armas Lindgren vuonna 1905. Keskellä ns. suuri sisäänkäynti ja parveke. Oikealla alakerrassa tilanhoitajan työhuoneen ja vierashuoneen ikkunat, vasemmalla herrainhuoneen ikkunat.

Håkansbölen kartanon päärakennuksen itäfasadi. Rakennuksen suunnitteli Armas Lindgren vuonna 1905.

Håkansbölen päärakennuksen Per-Kasten Sanmarkin huone toisessa kerroksessa. Huonekalut edustavat myöhäisempireä eli biedermeiertyyliä lukuun ottamatta uusrokokoo-sohvaa. Katossa vihreäkupuinen valaisin. Kaapin päällä kipsinen rintakuvapatsas. Yöpöydällä tyypillinen puhelin, 1970-luvun lopulta.

Håkansbölen kartanon alahalli. Oikealla punainen valaisin sekä sohva pöytineen ovat Armas Lindgrenin suunnittelemia. Keskellä kaakeliuuni, jota lämmitettiin vielä 1930-luvulla. Ovista näkymät herrainhuoneeseen sekä saliin.

Håkansbölen kartanon navetta, joka on rakennettu vuonna 1921. Edustalla on kontti ja roskalava, oikealla maanmuokkauskone ja vasemmalla traktori.

Håkansbölen kartanon päärakennuksen itäfasadi kuvattuna kaakosta. Rakennuksen suunnitteli Armas Lindgren vuonna 1905.

Håkansbölen kartanon makuuhuone toisessa kerroksessa, koilliskulmauksessa. Sängyn päädyssä kanapee-leposohva, joka kuuluu salongin kalustoon. Vasemmalla ovi johtaa pieneen peseytymissyvennykseen.

Håkansbölen kartanon ns. kouluhuone toisessa kerroksessa. Täällä annettiin opetusta kartanon lapsille 1900-luvun alussa. Keinuhevonen ja nukenvaunut keskellä huonetta. Kulmauksessa jykevä kaakeliuuni. Kaapin edessä valkoinen tuoli, jonka tehnyt kartanon puuseppä.

Alexandra Antell (1833-1891) muotokuvassa. Hän oli Emilia (Lilli) Sanmarkin isän Per Kasten Antellin täti. Alexandra Antell piti yhdessä sisarensa Alina Antellin kanssa tyttökoulua Mikkelissä vuodesta 1854. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon 2005 Sanmarkin perheeltä

Tuntematon nainen muotokuvassa.

Håkansbölen kartanon pihapiiri. Viistoilmakuva etelästä päin. Etualalla talousrakennuksia: vaalea pehtorintalo, jonka alapuolella navetta, pitkä hevostalli, autotalli, jonka alapuolella kanala. Päärakennus pilkottaa puiden välistä. Sen takana pilkottaa huvimaja, "mutteritalo". Takana kartanon kasvihuoneet ja viljelysmaata. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon keväällä 2005 Sanmarkin perheeltä (Astrid Gudrun Lilli Gunilla Sanmark, Per Arvid Lennart Sanmark, Emelie Marie Louise Matilda Sanmark Holms, Astrid Anna Berata Christina Sanmark Fridblom).

Mårtensbyn Lillaksen kaivauksilta alueen 3 kellarikuopasta vuonna 2013 löytynyt rautainen avain (KM39466:322) in situ.

Sateenkaari Hannusaksen talon yllä kirkonkylän keskiaikaisen pappilan kaivausten aikaan kesällä 2013.

Kirkonkylän keskiaikaisen pappilan kaivauksilta vuonna 2013 koeojasta 2 löytynyt rautainen nuolenkärki.

Mårtensbyn Lillaksen arkeologisilla kaivauksilla tutkittu kaivo. Kaivosta otettiin luoteisseinämän kahdesta alimmasta hirrestä näytteet dendrokronologista ajoitusta varten. Molemmat dendrokronologisiksi näytteiksi valitut hirret olivat peräisin puista, jotka on kaadettu kasvukauden 1776 jälkeen ja molemmat näytteet olivat kuusesta. Kaivon rakentamisajankohta vaikuttaisi siis osuvan 1700-luvun viimeiselle neljännekselle.

Sara von Knorring muotokuvassa. Sara von Knorring oli Emilia (Lilli) Sanmarkin pikkuserkku. Heidän isoäitinsä olivat sisarukset Vilhelmina Ottiliana ja Sofia Gustava Hedvig Lovisa de Geer af Tervik, jotka asuivat Håkansbölessä äitinsä Fredrika Lovisa de Geer af Tervikin (os. Fock) toisen aviomiehen Anders Lorenz Munsterhjelmin aikana. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon 2005 Sanmarkin perheeltä

Håkansbölen kartanon mankelihuone, joka sijaitsee Kormuniitynojan rannalla.

Näkymä Håkansbölen päärakennuksen etupihalta kohti etelää. Oikealla pehtorintalo, vasemmalla puun takana leikkimökki, keskellä varastorakennuksia.

Håkansbölen päärakennuksen förmaaki eli salonki pohjoispäädyssä. Oikealla johtaa ovi yläkerran halliin. Vaalean kaapin edessä ns. Emma-tuoli. Katossa kristallikruunu ja kulmassa kaakeliuuni.

Håkansbölen päärakennuksen Per-Kasten Sanmarkin huone toisessa kerroksessa. Huonekalut edustavat myöhäisempireä eli biedermeiertyyliä. Katossa vihreäkupuinen valaisin. Vasemmalla suuri pukeutumispeili.

Muotokuva tuntemattomasta vanhemmasta naishenkilöstä.

Håkansbölen nk. Mutteritalo, "kustavilainen huvimaja" kartanolle johtavan kujan varrella, Kormuniitynojan ylittävän sillan lähellä. Sen rakennutti Johan Sederholm Kustaa III:n vierailun muistoksi. Taloa käytetty asuinrakennuksena ainakin 1800-luvun puolivälistä lähtien, jolloin Munsterhjelmin perheen tyttäriä yöpyi siellä. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.