Mahdollisesti Emelie (os. Sanmark) ja Ulrich von Wachterin lapset Walter ja Carl von Wachter kuvattuna Håkansbölen kartanon pääoven edessä. Carlia pitelee sylisään lastenhoitaja. Sisäänkäynnin terassilla ulkokalusteita. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon keväällä 2005 Sanmarkin perheeltä (Astrid Gudrun Lilli Gunilla Sanmark, Per Arvid Lennart Sanmark, Emelie Marie Louise Matilda Sanmark Holms, Astrid Anna Berata Christina Sanmark Fridblom).

Håkansbölen kartanon pitkäaikainen palvelija Adolfina (Fina) Mattson (1859-1945) kuvattuna Håkansbölen kartanon parvekkeella.

Mårtensbyn Lillaksen kaivauksilta koekuopasta 57 löytynyt puukahvainen veitsi (KM39466:508) in situ.

In situ kuva Mårtensbyn Lillaksen kaivauksilta vuonna 2013 löytyneestä tynnyrihanan tapista ja ketjusta (KM39466:169).

Mårtensbyn Lillaksen kaivauksilla tutkitun alueen 3 kellarikuopan pohjataso. Kuopassa oli runsaasti tiiltä, mutta ainoastaan kuopan oikeassa yläreunassa näkyvät kaksi tiiltä olivat alkuperäisillä paikoillaan.

Per Kasten Sanmark kuvattuna istumassa Håkansbölen kartanon päärakennuksen rouvainhuoneen erkkerissä. Ikkunalaudoilla pelargonioita. Etualalla biedermeierkalusto.

Alina Antell (1836-1914) muotokuvassa. Hän oli Emilia (Lilli) Sanmarkin isän Per Kasten Antellin täti. Alina Antell piti yhdessä sisarensa Alexandra (1833-1891) Antellin kanssa tyttökoulua Mikkelissä 1854-1914. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon 2005 Sanmarkin perheeltä.

Anna von Knorring (os. Ehrnrooth) muotokuvassa. Anna Knorring oli Emilia (Lilli) Sanmarkin äidin Emilie Sofie de la Chapellen serkku. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon 18.5.2005 Sanmarkin perheeltä.

"Kaiken aikaa rakennettiin taloja ja ne valmistuivat." Kuvassa vuosina 1971-1972 valmistunut kerrostalo Raappavuorenreunalla.

Alexandra Antell (1833-1891) muotokuvassa. Hän oli Emilia (Lilli) Sanmarkin isän Per Kasten Antellin täti. Alexandra Antell piti yhdessä sisarensa Alina Antellin kanssa tyttökoulua Mikkelissä vuodesta 1854. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon 2005 Sanmarkin perheeltä

Mårtensbyn Lillaksen kaivaukislta vuonna 2013 löytyneet kuusi kirkasta kahdeksankulmaista lasihelmeä (KM39466:143), jotka olivat löytöhetkellään nätisti kukkamuodostelmassa. Samasta yksiköstä löytyneiden muiden löytöjen perusteella helmet ovat 1600-luvulta.

Kirkonkylän keskiaikaisen pappilan vuoden 2013 kaivauksilla 1600-luvun uunin perustuksista löytynyttä lehmänkalloa kaivetaan esille.

Tuntematon nainen muotokuvassa.

Kirkonkylän keskiaikaisen pappilan kaivauksilta vuonna 2013 pintakerroksista löytynyt moderni sormus.

Mårtensbyn Lillaksen arkeologisilla kaivauksilla tutkittu kaivo. Kaivosta otettiin luoteisseinämän kahdesta alimmasta hirrestä näytteet dendrokronologista ajoitusta varten. Molemmat dendrokronologisiksi näytteiksi valitut hirret olivat peräisin puista, jotka on kaadettu kasvukauden 1776 jälkeen ja molemmat näytteet olivat kuusesta. Kaivon rakentamisajankohta vaikuttaisi siis osuvan 1700-luvun viimeiselle neljännekselle.

Sara von Knorring muotokuvassa. Sara von Knorring oli Emilia (Lilli) Sanmarkin pikkuserkku. Heidän isoäitinsä olivat sisarukset Vilhelmina Ottiliana ja Sofia Gustava Hedvig Lovisa de Geer af Tervik, jotka asuivat Håkansbölessä äitinsä Fredrika Lovisa de Geer af Tervikin (os. Fock) toisen aviomiehen Anders Lorenz Munsterhjelmin aikana. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon 2005 Sanmarkin perheeltä

Muotokuva tuntemattomasta vanhemmasta naishenkilöstä.

Sateenkaari Hannusaksen talon yllä kirkonkylän keskiaikaisen pappilan kaivausten aikaan kesällä 2013.

Mårtensbyn Lillaksen kaivauksilta alueen 3 kellarikuopasta vuonna 2013 löytynyt rautainen avain (KM39466:322) in situ.

Kirkonkylän keskiaikaisen pappilan kaivauksilta vuonna 2013 koeojasta 2 löytynyt rautainen nuolenkärki.

Yleiskuva Mårtensbyn Lillaksen kylätontista vuonna 2013. Kuva otettu idästä.

Vuonna 2013 otettu yleiskuva Mårtensbyn Lillaksen kylätontista. Kuva otettu idästä.

Mårtensbyn Lillaksen kaivauksilla vuonna 2012 tutkittu kellari. Esinelöytöjen perusteella kellari voisi olla rakennettu 1500-luvun lopulla tai 1600-luvun alussa.

Mårtensbyn Lillaksen arkeologiset kaivaukset. Alueen 3 kellarikuoppaa kaivetaan esille.

Mårtensbyn Lillaksen arkeologisten kaivausten alueen 3 kellari esiin kaivettuna.

Håkansbölen päärakennuksen sali kuvattuna keittiön ovelle päin. Seinässä tumma tapetti. Oven vieressä oikealla suuri uusbarokkikaappi. Kuvan oikeassa reunassa näkyy osa ruokailuryhmästä.

Kirkonkylän pappilan arkeologisilta kaivauksilta löytyi vanhojen maakerrosten läpi kaivettu roskakuoppa. Kuopasta löytyi Karjalatölkkejä.

Mårtensbyn Lillaksen arkeologisten kaivausten aikana tutkittu uunin perustus. Löytöjen perusteella uuni oli rakennettu 1700-luvun alussa. Uunin keskusta oli vajonnut ja sen reunaa myötäili seinälinja.

Mårtensbyn Lillaksen arkeologisilla kaivauksilla tutkitun kaivon kaakkoisseinämä. Kaivosta otettiin luoteisseinämän kahdesta alimmasta hirrestä näytteet dendrokronologista ajoitusta varten. Molemmat dendrokronologisiksi näytteiksi valitut hirret olivat peräisin puista, jotka on kaadettu kasvukauden 1776 jälkeen ja molemmat näytteet olivat kuusesta. Kaivon rakentamisajankohta vaikuttaisi siis osuvan 1700-luvun viimeiselle neljännekselle.

Karin Elisabet Antell muotokuvassa. Karin Antellin isä Axel Henrik Antell oli Emilia (Lilli) Sanmarkin isän Per Kasten Samuel Antellin veli. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon 2005 Sanmarkin perheeltä

Muotokuva tuntemattomasta naisesta.

Kirkonkylän keskiaikaisen pappilan kaivauksilta vuona 2013 löytynyt lehmänkallo. Kallo löytyi 1600-luvun riihen uunin perustuksista. Lehmänkallo oli kätketty uunin perustuksiin tarkoituksellisesti ja liittyi arkimagiaan. Suomessa uuneihin piilotetut hevosenkallot ovat lehmänkalloja yleisempiä, mutta ajatus lienee ollut sama. Hevosenkallon piilottaminen uunin alle on ajateltu tuottavan onnea, mutta niiden on myös toivottu pitävän pistävät hyönteiset poissa talosta.

In-situ kuva Mårtensbyn Lillaksen kaivauksilta löytyneestä partamiehenkannun palasta (KM39163:582). Kannu on kölniläistä tai frecheniläistä keramiikkaa, todennäköisemmin vielä kölniläistä 1500-luvun puolivälistä.

In-situ kuva Mårtensbyn Lillaksen kaivauksilta vuonna 2012 löytyneestä veitsestä (KM39163:352). Veitsi ajoittuu muiden samasta yksiköstä löytyneiden esineiden perusteella 1600-luvulle.

Lukkopesä alkuperäisessä myyntipakkauksessaan. Pahvisen kannellisen rasian sivussa on etiketti. Mustaksi maalattu lukko, liikkuvat ja näkyvät osat kuparia/pronssia. Lukkopesä on kahdessa osassa.

Esine on ollut käytössä arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa, vuonna 1908 valmistuneessa Håkansbölen kartanossa. Esine on sijainnut kartanon tyttöjenhuoneessa tai 2. kerroksessa sijainneessa kouluhuoneessa. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Esine on ollut käytössä arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa, vuonna 1908 valmistuneessa Håkansbölen kartanossa. Esine on sijainnut kartanon tyttöjenhuoneessa tai 2. kerroksessa sijainneessa kouluhuoneessa. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Pesuvati on ollut arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa, vuonna 1908 valmistuneessa Håkansbölen kartanossa. Esine on sijainnut kartanon isäntäväen makuuhuoneessa. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Pesuvati on ollut arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa, vuonna 1908 valmistuneessa Håkansbölen kartanossa. Esine on sijainnut kartanon isäntäväen makuuhuoneessa. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Saippua-astia on ollut arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa, vuonna 1908 valmistuneessa Håkansbölen kartanossa. Esine on sijainnut kartanon isäntäväen makuuhuoneessa. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Esine on ollut käytössä arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa Håkansbölen kartanossa Vantaalla. Kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Yöastia on ollut arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelemassa, vuonna 1908 valmistuneessa Håkansbölen kartanossa. Esine on sijainnut kartanon isäntäväen makuuhuoneessa. Håkansbölen kartano siirtyi Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005.

Saara Hirvisalon suunnittelmasta Karnevaali-kankaasta valmistettu pyöreä tabletti.

Saara Hirvisalon suunnittelmasta Karnevaali-kankaasta valmistettu pyöreä tabletti.

Emilia (Lilli) Sanmark os. Antell (1873-1918) muotokuvassa. Vantaan kaupunki osti Håkansbölen kartanon keväällä 2005 Sanmarkin perheeltä (Astrid Gudrun Lilli Gunilla Sanmark, Per Arvid Lennart Sanmark, Emelie Marie Louise Matilda Sanmark Holms, Astrid Anna Berata Christina Sanmark Fridblom).