Kaikki aineistot
Lisää
Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin valtionhallinnon organisaatiolle verkkokoulutus eOppiva-oppimisympäristöön. Opinnäytetyön tuotos toteutettiin toimeksiantona syksyllä 2023. Verkkokoulutuksen tavoitteena oli perehdyttää uudet asiatarkastajat menojen käsittelyjärjestelmään. Verkkokoulutus rajattiin koskemaan järjestelmän Laskut- ja Vastikkeettomat-moduulien perehdyttämistä. Työssä keskityttiin pohtimaan mahdollisimman hyödyllisen ja oppimiseen kannustavan verkkokoulutuksen rakentamista. Oppiminen on aktiivista uuden tiedon omaksumista, missä tiedolle annetaan merkitys. Oppimisesta on tehtävä mielenkiintoista ja sen on oltava merkityksellistä oppijalle, jotta esimerkiksi verkkokoulutus käydään loppuun asti. Verkkokoulutuksen on tarjottava yksinkertaisia ja käytännöllisiä resursseja, jotka on helppo löytää ja joita on miellyttävä käyttää. Verkkokoulutuksen rakentamisessa on huomioitava kohderyhmä. Oppiminen pitäisi arvioida selkeästi määriteltyjen mittarien mukaan, jotka perustuvat käyttäytymisen ja ajatusmallien muuttumiseen. Oppimisesta on tärkeää saada palautetta, sillä ilman palautetta ei voi oppia. Palaute kertoo suoriutumisesta ja sen pyytäminen vaikuttaa menestymiseen kyseisessä asiassa. Tietoperusta koostuu pääasiassa Shackleton-Jonesin ajatuksista ja hänen 5Di-mallistansa. Lisäksi tietoperustassa on käytetty esimerkiksi kirjalähteinä Suomista, Viitalaa, Noeta ja Ellingsonia. Huhtasen mallia on referoitu rakenteellisena ohjeena. Opinnäytetyön tuotos eli verkkokoulutus tuotettiin ammattikäyttäjien huomioiden ja aiemmin tuotetun materiaalin avulla. Luomisessa otettiin huomioon hyvän verkkokoulutuksen rakentamisen ominaisuudet ja sovellettiin nykyaikaisia oppimiskäsityksiä aikuisopiskelussa. Koulutukseen lisättiin asioita, jotka uusien asiatarkastajien on hyvä tietää ennen menojen käsittelyä. Opinnäytetyön lopussa on todettu verkkokoulutuksen olevan hyvä ja hyödyllinen. Sitä voidaan kehittää oppijoilta saatavan palautteen perusteella ja hyödyntää seuraavien moduulikoulutuksien rakentamisessa. Opinnäytetyön tuotoksena tuotetusta verkkokoulutuksesta otetuista liitekuvista on häivytetty toimeksiantajan nimi ja muita salaisia tietoja. Liitteissä esitellään verkkokoulutuksen kaikki sivut ja esimerkkejä käytetyistä aktiviteeteista ja tehtävistä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä tasolla liiketoimintayhteistyömalli on käytössä Organisaatio X:ssä, mitä hyötyjä sen käyttöönotolla on saavutettu ja mitä haasteita käyttöönottoon on liittynyt. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Organisaatio X:lle. Liiketoiminnan ja IT:n välinen yhteistyö on yksi digitalisaatiossa onnistumisen edellytys, joten on perusteltua tutkia, miten Organisaatio X on onnistunut liiketoimintayhteistyömallin käyttöönotossa. Aihe on muutenkin hyvin ajankohtainen digitalisaation aikakautena. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu ammattikirjallisuuteen ja artikkeleihin. Lähdemateriaali on pääosin englanninkielistä. Teoriaosuudessa käsitellään liiketoimintayhteistyötä, muutosjohtamista ja muutosviestintää. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena tutkimuksena hyödyntäen sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin selvittämällä operatiivisen tason foorumit ja niiden osallistuja ja tämän jälkeen lähettämällä kysely kaikille operatiivisen ja taktisen tason yhteistyöryhmissä toimiville henkilöille sekä haastattelemalla tuotekokonaisuuksien tuoteomistajat. Analysoidun aineiston perusteella voidaan todeta, että liiketoimintayhteistyömalli on vaihtelevasti käytössä Organisaatio X:ssä. Joissain tuotekokonaisuuksissa malli on kattavammin käytössä kuin toisissa. CAB-tasolla malli on käytössä koko organisaation laajuudella. Mallin koettiin antavan yhtenäisen rungon tekemiselle, jolloin laitostasolla toiminta yhdenmukaistuu. Joidenkin mielestä yhteistyö tuotannon kanssa on parantunut mallin käyttöönoton jälkeen. Aineiston perusteella voidaan kuitenkin todeta, että liiketoimintayhteistyömallin tavoitteita ei ole ymmärretty kovin hyvin. Liiketoimintayhteistyömallin käyttöönotossa haasteita on ollut erityisesti mallin jalkauttamiseen liittyen. Haasteeksi koettiin myös se, miten raskaalta mallin mukainen toiminta käytännössä tuntuu sekä riittämätön viestintä mallin suunnittelun ja käyttöönoton yhteydessä.
Unkarin riippumaton media on taistellut jo vuosia mainosmarkkinoiden poliittista ohjausta ja hallituksen läheisten medioiden ylivoimaa vastaan. Yhä kapenevilla mediamarkkinoilla ne joutuivat suurimmalta osin siirtymään verkkoon. Hyvin politisoituneessa mediamaisemassa selviytyminen ja toiminnan kehittäminen ovat puhdasta kilpailuasetelmaakin haastavampia. Vaikka puolet äänioikeutetuista haluavat kuluttaa riippumatonta mediaa, niiden saantia on vaikeutettu, koska ne eivät ole kuunneltavissa radiossa tai saatavilla printtinä. Unkarin mainosmarkkinoiden avoimen tai hiljaisen poliittisen ohjauksen takia riippumattomat unkarilaiset mediat käyvät kovaa kilpailua keskenään sekä joutuvat muita mahdollisuuksia löytämään toimintaansa rahoittamiseksi. Suomessa taas uuden verkkomedian aloittamista harkitsevien on oltava perillä niistä mahdollisuuksista, joita eri mediamuodot ja rahoitusmuodot tarjoavat. Työni ajatuksena on oppia todella raaoissa olosuhteissa selviytyviltä unkarilaisilta riippumattomilta medioilta keinoja, joilla on mahdollista käynnistää, ylläpitää ja kehittää mediatoimintaa Suomessa. Työhön on haastateltu neljän unkarilaisen median edustajia. Nämä mediat ovat riippumattomia, koska omistajat eivät puutu sisältöön tai linjauksiin ja toimitukset saavat toimia ilman ulkoista vaikuttamista. Ne neljä (24.hu, 444.hu, Magyar Hang ja telex.hu) toimivat eri tavalla. Niistä ainoastaan yksi, 24.hu, on perustettu sijoittajan toimesta. 444.hu on päätoimittajansa perustama, minkä lisäksi lehdellä on kaksi muuta omistajainstanssia. Magyar Hang ja Telex ovat molemmat käytännössä työntekijöidensä perustamia, molemmat poliittisten skandaalien seurauksena. Saman poliittisen skandaalin seurauksena on syntynyt myös työssäni havainnoitu valaszonline.hu, joka on myös työntekijöiden perustama. Kuudes tutkittu media on hvg.hu, joka on alun perin aikakausilehti, mutta tuottaa verkossa uutistoimitusta. Medioita tutkin niiden käytössään olevien rahoitusmallien, sisällön sekä aiheiden ja toiminnan kehittämisen näkökulmista. Ainoastaan 24.hu pystyy toimimaan mainostuloilla. Telex toimii lukijoiden tuilla ja lahjoituksilla sekä kansainvälisillä projekteilla. 444 käyttää freemium-mallia. Magyar Hangin tuloista suurin osuus tulee tilauksista. Kaikilla on videotoimintaa, niillä on ilmaiseksi katsottavat YouTube-kanavat, joihin ne tuottavat sisältöä. Sisällön hyvästä laadusta huolimatta nämä kanavat toimivat ensisijaisesti markkinointivälineenä. Jokaisella medialla on myös podcast-toimintaa, niistä ainoastaan 444 siirtää materiaalejaan väliaikaisesti maksumuurin taakse. Unkarilaismedioiden toiminnan yhteenvetoa on analysoitu ja vertailtu suomalaiseen mediakenttään, sillä ajatuksella, onko Suomessa mahdollista käynnistää ja ylläpitää mainosrahoitteista mediaa. Kartoitettiin toimintamahdollisuuksia, eri rahoitusmahdollisuuksia ja medialajeja, kuten podcast-tuotantoa, videotuotantoa, tutkivaa journalismia ja uutistoimitusta, joilla olisi mahdollista käynnistää uusi verkkomedia Suomessa. Analyysin tuloksena on voitu todeta, että puhtaasti mainoksilla rahoitettua mediaa on mahdotonta ylläpitää, tai se vaatii sen verran suuria kävijämääriä, joita on mahdotonta saavuttaa pitkään. Suomalaisten medioiden hyvin toteutetun destinaatiostrategian takia yleisö hakee uutisia ja tietoa suoraan hyvin tuttujen medioiden sivuilta eikä uutisaggregaattien kautta, mikä vaikeuttaa uusien brändien sisäänajoa Suomen markkinoille. Työn lopussa todetaan, että paikallismedioiden tilanteen tuleva heikentyminen saattaa tarjota markkinaraon, johon on mahdollista rakentaa alhaalta rakentuvaa uutta mediaa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on luoda ohjekirja IT-alan yritykselle, joka aikoo valjastaa pilvipalveluiden ja erityisesti Microsoft Azuren myynnin pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on luoda selkeä ohjeistus pilvipalveluiden myyntiin pienille ja keskisuurille yrityksille. Teoreettinen viitekehys muodostuu pienten ja keskisuurten yritysten segmentin kuvauksesta, sen tarpeista ja erityispiirteistä. Lisäksi teoriaosuudessa käydään läpi Microsoftin Azure pilvialustaa ja sen yleisimpiä ominaisuuksia. Teoriaosuus käy lisäksi lävitse kolme suurinta pilvialustaa ja niiden keskeisemmät erot, sekä selityksen miksi juuri Microsoft Azure on niin suosittu. Teoriaosuuteen on kerätty tietoa erilaisista lähteistä sekä osallistuvasti havainnoimalla erityisesti myyntiprojektissa. Työn tuloksena syntyi käsikirja, jonka avulla yritys voi kehittää oman myyntiorganisaationsa ym märrystä pilvialustan myymisessä pk-segmentissä. Käsikirjaa voidaan myös käyttää myyntiprosessin apuna pilvipalveluita myytäessä.
The purpose of this thesis was to produce a guide on interpreting sign language abroad and the practical arrangements from diverse perspectives. The guide was produced for Trilog Ltd and it was made for sign language interpreters interested in the subject and for interpreters working abroad. The aim of this thesis was to provide current information on the subject. The guide was developed as part of the thesis. The aim of the guide was to present the information in a clear and concise way to make it easier to understand. This thesis is a development-oriented. The development methods that were used were SWOT-analysis and dialogical discussion. The collection methods of this thesis were an interview and the feedback was collected with a survey. Two persons were interviewed for the thesis. The interviews were done in the form of open and semi-structured interviews using email and phone. The feedback survey was done using the electronic platform Webropol. The purpose of the survey was to determine the accuracy of the information, the usefulness of the product and its practicality. The survey was sent to sign language interpreters at Trilog Ltd and it was distributed by email. The survey consisted of 12 questions. Some questions were open questions and some were multiple choice questions.
TIIVISTELMÄ Katariina Ojala & Roosa Tanskanen Työttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien kokemuksia työstään Sivut 46 ja liitteet 2 Kevät, 2024 Diakonia-ammattikorkeakoulu Terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK) Tutkimuspainotteisessa opinnäytetyössä analysoidaan Pohjois-Karjalassa työskentelevien terveydenhoitajien kokemuksia työstään työttömien terveystarkastusten parissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää työttömien terveystarkastusten sisältö sekä miten niitä voitaisiin kehittää. Kyselyyn vastasi viisi terveydenhoitajaa, joiden vastauksista kävi ilmi terveystarkastusten merkitys ja työn tärkeys. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Pohjois-Karjalassa vaikuttaville terveydenhoitajille monipuolinen kysely, josta saataisiin laaja perspektiivi terveystarkastuksista ja niiden sisällöstä. Tavoitteena oli lisäksi tuottaa laajasti tietoa työttömyydestä sekä sen vaikutuksista henkilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Opinnäytetyössä hyödynnettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Työttömien Keskusjärjestö ry:n Terveydeksi 2.0 -hankkeen kanssa. Tutkimuksen tuloksista selvisi työttömien terveystarkastusten resurssien riittämättömyys Pohjois-Karjalassa. Selkeänä kehittämiskohteena olivat terveydenhoitajien vastaanottoaikojen pituuden lisääminen sekä moniammatillisuuteen panostaminen. Työttömien terveystarkastuksia tekeviä terveydenhoitajia tulisi olla riittävästi. Lisäksi terveydenhoitajilla tulisi olla laaja-alaista ja laadukasta, moniammatillista sekä itsenäistä osaamista liittyen työttömien asioihin. Asiasanat: työttömät, terveydenhoitajat, terveydenhuolto, terveystarkastus, Pohjois-Karjala
TIIVISTELMÄ Antti Kälviäinen & Susanna Mähönen OmaKamu-toiminnan merkitys pitkään mukana toiminnassa olleille lapsille ja perheille. 44 s., 2 liitettä Kevät 2024 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Opinnäytetyössä selvitettiin haastattelututkimuksella OmaKamu -toiminnassa pitkään mukana olleiden perheiden kokemuksia. OmaKamu kouluttaa ja ohjaa vapaaehtoisia aikuisia toimimaan kavereina lapsille ja nuorille. Haastatteluihin osallistui viisi huoltajaa, joiden lapsi on ollut mukana toiminnassa yli 5 vuotta. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2023. Tulokset saatiin käyttämällä menetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa selvisi, että toimintaan oli hakeuduttu tukiverkostojen puuttumisen vuoksi. Erilaiset perheitä kuormittavat tekijät kuten yksinhuoltajuus ja lapsen neuropsykiatriset haasteet olivat aiheuttaneet huoltajien uupumista. Uupuminen oli johtanut hakemaan apua ja huoltajat olivat ohjautuneet hakeutumaan mukaan OmaKamu-toimintaan. Osa taas koki, että lapsi tarvitsee puuttuvan vanhemman tai puuttuvien kavereiden tilalle aikuisen kaverin. Kamu-suhteesta oli muodostunut perheille ystävyyssuhde, jonka toivottiin jatkuvan läpi elämän. Haastateltavat kokivat, että toiminta on antanut heille kaivattuja hengähdystaukoja ja lapselle merkityksellisen ihmissuhteen, jolla on ollut positiivinen vaikutus lapsen kasvuun ja hyvinvointiin. Onnistunut Kamu-parin valinta nähtiin tärkeimpänä tekijänä onnistuneelle Kamu-suhteelle. Merkittävimpänä riskinä taas nähtiin vapaaehtoisten sitoutumisen puute toimintaan. Pelättiin, että alkanut Kamu-suhde loppuu vapaaehtoiseksi hakeutuneen toimesta äkisti ja yllättäen. Tällä nähtiin olevan erittäin negatiivinen vaikutus lapselle. Esitämme saatujen tulosten ja aineiston perusteella, että yhteiskunnan kannattaa tukea vapaaehtoistoimintaa, jolla on positiivinen vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Asiasanat: lasten ja nuorten hyvinvointi, perheiden hyvinvointi, vapaaehtoistoiminta
Kehittämispainotteisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kuvakommunikaatiomateriaali Suomen Punaisen Ristin Turun osaston ensiapupäivystäjien käyttöön. Tehty kuvakommunikaatiomateriaali on tarkoitettu avuksi tilanteisiin, joissa ensiapupäivystäjät kohtaavat henkilöitä, joilla on puhevamma. Kuvakommunikaatiomateriaalin avulla ensiapupäivystäjien on mahdollista kohdata tasa-arvoisemmin henkilöitä, joilla on puhevamma. Ensiapupäivystäjät saivat opastusta sekä kuvakommunikaatiomateriaalin käyttöön että puhevammaisten henkilöiden kohtaamiseen. Tarvetta kuvakommunikaatiomateriaalille ja kokemuksia puhevammaisten henkilöiden kohtaamisesta selvitettiin Webropolilla tehdyn kyselytutkimuksen avulla. Kysely jaettiin sähköisesti Turun osaston ensiapupäivystäjille. Kysely osoitti, että satunnaisesti oli ollut tilanteita, joissa ensiapupäivystäjät olivat työskennellessään kohdanneet henkilöitä, joilla on puhevamma. Tieto ja kokemus puhevammaisten henkilöiden kohtaamisesta oli vähäistä ja opastusta kaivattiin lisää. Kuvakommunikaatiomateriaali toteutettiin Grid 3 -apuvälineohjelmalla, Widgit Online -ohjelmalla ja osa kuvamateriaalista tuotettiin itse. Materiaalin teossa pyrittiin huomioimaan sekä ensiapupäivystäjien näkökulma että käyttäjäryhmän näkökulma. Kuvakommunikaatiomateriaalissa on laajasti ensiaputilanteisiin liittyviä symboleita, havainnollistavia kuvia sekä kipumittari. Opinnäytetyötä tehdessä kävi ilmi, että tieto puhevammaisuudesta ja puhevammaisen henkilön kohtaamisesta on vähäistä, vaikka vähäisen vastaajamäärän seurauksena tuloksia ei voida yleistää. Tietouden lisääntyminen voisi parantaa puhevammaisten henkilöiden mahdollisuuksia tulla kohdatuksi tasavertaisemmin.
ABSTRACT Katriina Viljanen CO-CREATING SUSTAINABILITY IN YMCA TURKU 53 Pages and 6 appendices Published April, 2024 Diaconia University of Applied Sciences Master of Social Services Social sciences Global change and community development This thesis report describes a development project that happened during 2022-2024 in YMCA Turku. The aim of this project was to increase the knowledge around global citizenship education and the sustainable development goals as well as fomenting a change towards a more sustainable strategy in different operations within the organization. The process was launched during a transition period to a more active focus on global citizenship education in YMCA Turku and a global shift towards the SDGs in global YMCA operations through the 2030 YMCA vision. The development project places staff at the center of developmental initiatives as agents of change in their organization through co-creation. A series of co-creative workshops and interventions were organized and are described step by step in this thesis report. A map of the development project is provided. The thesis report was written to allow the reader to understand the steps and possibly be used to replicate the process, understanding its strengths and weaknesses. The outcomes describe how the strategy shifted towards a focus on global sustainability questions. Another significant outcome was the heightened recognition among the staff regarding the positive impact of their work on the SDGs. The development project outputs were written through the co-created materials in a blog series and published in YMCA Turku media outlets. Other media strategies were adopted to enhance responsibility reporting in YMCA Turku. Additionally, the thesis process identified areas for further development, incorporating these insights as recommendations in the report. Challenges were also acknowledged and detailed within the thesis document. The thesis on development sheds light on the intricate processes involved in organizational change, providing critical real-life examples that aid in facilitating similar initiatives in comparable settings. The thesis presents a literal interpretation of the master’s program in Global Change and Community Development, embodying the essence of developing a community within the context of global change. Keywords: Co-creation, participatory action research, sustainable development goals, global citizenship education, NGO’s, development project, strategy, organizational change
In recent years, Finland and other European countries have been grappling with the impact of significant global trends, including globalisation and an ageing population. Consequently, Finland, like many other nations, has become increasingly reliant on migrant labour. In response to this, policies have been developed to attract foreign nationals to work in Finland. Background research conducted across multiple sources in Finland and other European countries has shed light on the experiences of Africans and people of African descent in the labour market. This research has revealed that these individuals often face racial discrimination and encounter additional hurdles in their pursuit of employment opportunities. This thesis examines the experiences of Black people in the Finnish labour market, focusing on the relationship between race and labour market access. By conducting qualitative research and employing a critical race theory framework, this study aims to understand how race influences employability, labour market outcomes, and the challenges faced by Black people in the Finnish context. The research was conducted in collaboration with Think Africa ry (registered association). The data collection involved twelve semi-structured interviews and ten individual interview questions with ten employed black people. Thematic analysis was employed to analyse the data. The interviewees shared their experiences of being black in the Finnish labour market, including their perceptions of the impact of race on their employability. The findings of this study reveal various experiences of racial hierarchy, a continuum of favouritism, racial ghettos, and the normalisation of whiteness in the Finnish labour market. An individual's racial background and social network can significantly influence their labour market outcomes. Overall, the study emphasizes the need for greater race consciousness and awareness among employers and policymakers to address racial disparities in the labour market. The findings call for the implementation of policies aimed at promoting equity and inclusion for Black people in the Finnish labour market. Further research on the intersectional experiences of different racialized groups in Finland could provide valuable insights into the broader implications of race on employment outcomes in the country.
ABSTRACT Päivi Brunila Enhancing Well-being in Early Childhood Education and Preschool. A series of videos for educators' use 41 Pages and 6 appendices Spring 2024 Diaconia University of Applied Sciences Master´s Degree Programme in Social and Health Services Master´s Degree (MA) in Interdisciplinary and Collaborative Leadership The purpose of this thesis was to develop and produce a video series for early childhood education and preschool educators, focusing on utilizing positive pedagogy and comprehensive well-being skills to support children's well-being. The aim of the video series is to inspire educators to enhance their own well-being and provide new perspectives and methods for implementing early childhood education and preschool education, thus responding to the objectives of the national curriculum for early childhood education and the curriculum for preschool education. The thesis extensively discusses the importance of early childhood education and preschool education for child development, the fundamentals of positive pedagogy, and the role of comprehensive well-being skills in the well-being of educators and children. The development process included several stages, emphasizing information gathering, planning and implementation of the video series, and evaluation of the video series among various early childhood education teams. The goal of the development work is to provide educators with concrete tools and methods for supporting well-being and acting in accordance with the principles of positive pedagogy. One video was evaluated in the thesis, and according to the feedback, the video was clear and easy to watch. The topic of the video was considered highly important. The video was perceived as sufficiently short to be used as part of early childhood education team meetings, and it also inspired educators and provided them with support for reflection. The management team felt that the video could be used to support leadership. In the conclusions, the importance of positive pedagogy and comprehensive well-being skills in early childhood education and preschool education is emphasized, as well as their potential in supporting child well-being and development. The development work has been found to offer valuable tools and methods for educators, thus strengthening the quality of early childhood education and preschool education. Keywords: Positive pedagogy, comprehensive well-being skills, early childhood education, preschool
The aim of this thesis was to provide information on school violence for the staff of Järvenpää parish engaged with work in confirmation class and youth work. The purpose of the thesis was to carry out an educational event on the topic of school violence. Our work life partner Järvenpää parish is engaged with spiritual work with adolescents among other focus groups. There are many forms of youth work, such as confirmation camps, diaconal work, and collaboration with schools. The reason for the partnership with Järvenpää parish was their need for a thesis on the topic of school violence. Our partner provided us with the opportunity to determine the means of executing this thesis. To form educational materials for the event a comprehensive amount of research data and theory-based information on school violence was gathered. During the event the staff had an opportunity to discuss on the contents of the PowerPoint presentation that was created and to reflect on how to improve encountering adolescents in their own parish and furthermore in the whole congregation. The educational event was carried out in February 2024. School violence is a current topic and unfortunately a growing phenomenon in Finland. Intervening with school violence could be difficult as recognizing it calls for expertise in observing and identifying bullying and in addition requires a sufficient number of staff and multi-professional co-operation. The situations where school violence occurs are not always unambiguous and there can be multiple influencing factors to the situation. Also, pupils are not always willing or can be scared to share their experiences of violence with adults. For that reason, it would be crucial for professionals working in different organizations to develop new methods of operation to reinforce co-operation with different operators and to be up to date with how adolescents are doing. Keywords: school violence, youth work, parish work, adolescents
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Väestöliitolle käyttövalmiita menetelmiä puheeksi ottamisen korteille varhaiskasvattajien, terveydenhoitajien, leikkipuistojen työntekijöiden sekä lastensuojelun käyttöön. Tavoitteena oli luoda helposti käytettäviä pedagogisia menetelmiä, joiden avulla tietoutta kehotunnekasvatuksesta voidaan lisätä ja se voidaan tehdä tutuksi ja mukavaksi asiaksi lapselle. Kehittämistyön prosessi alkoi suunnittelulla Väestöliiton kanssa. Ensimmäisenä selvitettiin, millaisille menetelmille varhaiskasvatuksen kentällä on tarvetta. Tämän jälkeen perehdyttiin kehotunnekasvatuksesta aiemmin tehtyihin tutkimuksiin, asiakirjoihin ja lakeihin, jotka määrittelevät kehotunnekasvatusta. Lisäksi tutustuttiin varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatussuunnitelmaan. Kehitystyön lopussa kehitettyjä menetelmiä testattiin päiväkodin lapsiryhmässä ja muokattiin varhaiskasvattajien ja lasten antaman palautteen perusteella. Opinnäytetyöprosessissa tuotettiin neljä puheeksi oton menetelmää. Ensimmäinen menetelmä tutustuttaa käyttäjää kortteihin, toinen kokoaa jo olemassa olevaa materiaalia kehotunnekasvatuksen tueksi, kolmas opettaa aiheesta pelin avulla ja neljäs sisältää oppaan ajankohtaisten kehotunnekasvatuksen aiheiden läpikäyntiin lasten kanssa sadun kautta. Päiväkodin työyhteisöstä kerätyn palautteen mukaan menetelmät ovat päässeet käyttöön arjessa. Menetelmiä on muokattu sen mukaan, kuinka lapset ottivat ne vastaan ja mitkä asiat kiinnostivat heitä. Menetelmistä pyrittiin luomaan sellaisia, että ne ovat helposti muokattavissa kunkin työyhteisön sekä lapsiryhmän tarpeisiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa materiaali lukioikäisille nuorille elintapojen vaikutuksista keskittymiseen. Kehittämistyön tavoitteena oli herättää nuorten ajatuksia elintavoistaan ja saada heidät pohtimaan mahdollisia riskitekijöitä hyvinvoinnille. Raportin sekä materiaalin tarkoituksena oli avartaa nuorten käsitystä siitä, kuinka suuri merkitys elintavoilla on kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja opiskelukykyyn, sekä siitä, miten elintavat ovat yhteydessä toisiinsa. Opinnäytetyö koostuu raportista sekä Elintapojen vaikutukset keskittymiseen -materiaalista lukioikäisille nuorille. Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat painottuvat aiheisiin nuoruus, keskittyminen ja elintavat hyvinvoinnin tukena sekä tukitoimiin. Raportissa on kuvattu kehittämistyön toteutusta suunnittelusta arviointiin. Kehittämistyö toteutettiin yhdessä Lumon lukion kanssa. Yhteistyö aloitettiin talvella 2022 ja päätettiin keväällä 2024. Yhteistyö koostui kasvotusten käydystä keskustelusta sekä sähköpostitse käytyjen viestien välityksellä yhteyshenkilön kanssa. Lisäksi lukion nuorille teetettiin verkkokysely, jonka avulla selvitettiin materiaalin tarvetta sekä sisältöä. Verkkokyselyn pohjalta luotiin heille lopullinen materiaali, joka sisälsi linkin palautekyselyyn. Elintapojen vaikutukset keskittymiseen -materiaali lukioikäisille nuorille pohjautuu verkkokyselystä saatuihin tuloksiin sekä teoriatietoon. Raportissa sekä materiaalissa käsiteltiin unen ja levon, ravitsemuksen, liikunnan, ruutuajan sekä alkoholin ja huumeiden vaikutusta keskittymiseen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Anna Kankaristo Oona Pärssinen Pain assessment in amnesic patients receiving home care Pages 19 and 2 appendices Spring 2024 Diaconia University of Applied Sciences Bachelor’s Degree Programme in Health Care Degree: Bachelor of Health Care The topic of our development-oriented thesis was pain assessment in amnesic patients receiving home care. We designed an easy-to-use pain assessment guide with the aim of supporting home care workers in assessing and observing the pain of clients with memory impairment. The objective of our thesis was to increase knowledge specifically about methods for assessing pain in individuals with memory impairment, as well as to provide general information about various types of memory related illnesses. The collaborating partner from the professional field was the Southeastern Finland Wellbeing Services County Home Care. The thesis topic arose from the needs of the working life. Different types of memory related illnesses and home care together form a comprehensive framework, which is why the thesis is limited to only Southeastern Finland Wellbeing Services County Home Care and focuses on the most common forms of memory related illnesses. The thesis process included development work and the associated guide, as well as a survey for home care workers about the guide’s usability. The guide was produced based on researched information and was distributed to South-eastern Home Care workers in October 2023. Additionally, the PAINAD and VAS pain assessment tools were included in the guide. The guide was piloted with home care staff for about two months, after which feedback was collected to further develop the guide. Based on the responses, the guide was used minimally during our thesis process. However, the nurses who responded to the survey found the guide useful in their work and reported that using the guide was easy. As agreed, the guide remained at the workplace after the thesis process. In the future, the guide could be further developed based on the feedback from the workers and refined into a unified whole. Keywords: Pain, Home Care, Dementia, Guide, Pain Assessment
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä viimeaikaisten tutkimusten avulla tietoa siitä, millainen merkitys vanhemman tai vanhempien opioidien käyttöongelmalla on lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Opinnäytetyössä kartoitettiin opioideja käyttävän vanhemman tai vanhempien yhteyttä ja merkitystä lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Opinnäytetyö tuotettiin tutkimuspainotteisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on toteuttaa kirjallisuuskatsaus hoitotyön ammattilaisille ja lisätä ymmärrystä siitä, minkälaisia ongelmia vanhemman tai vanhempien opioidien väärinkäyttö voi aiheuttaa lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Tässä opinnäytetyössä käytetään sanaa lapsi, jolla viitataan iältään 0–12-vuotiaisiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston haussa käytettiin neljää tiedonhakukantapalvelua, jotka ovat saatavilla Diak Finna-palvelun kautta. Lopulliseen analysointiin hyväksyttiin 11 tutkimusta. Keskeisinä tutkimustuloksina oli, että opioideja käyttävän vanhemman vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen on moninainen. Tutkimusten perusteella erityisesti vanhemman opioidien käytöstä johtuva huono-osaisuus ja lapsen laiminlyönti vaikuttivat merkittävästi lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen ja lapsen sosiaaliseen kehitykseen. Tutkimuksista ilmeni myös, että opioideja käyttävän vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen ongelmat lisäsivät lapsen sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen kehittymistä.
Itsesäätelytaidot ovat yksilön kykyä tunteiden, ajatusten sekä käyttäytymisen hallintaan ja säätelyyn erilaisissa tilanteissa. Itsesäätelytaidot vaikuttavat yksilön elämään usealla eri osa-alueella, ne ovat keskeisiä tekijöitä yksilön kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa sekä menestymisessä eri elämänalueilla. Sosiaaliset taidot, kognitiiviset taidot, impulssikontrolli sekä stressinhallinta liittyvät oleellisesti yksilön itsesäätelytaitoihin. Lapsuudessa itsesäätelytaidot kehittyvät kuin itsestään leikkien ja pelien avulla. Taitoja on mahdollista kuitenkin myös kehittää ja harjoittaa erilaisten harjoitteiden sekä tietoisen työskentelyn avulla. Yhteistyökumppanina opinnäytetyöprosessissa toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin Perhehaavi-toiminta. Lasten itsesäätelytaidot ovat viime vuosina olleet usein niin yleisen keskustelun, kuin tieteellisten tutkimustenkin piirissä. Ajankohtaisuuden lisäksi aihe valittiin sen tärkeyden vuoksi. Niin varhaiskasvatuksen henkilöstön, kuin kouluinstituutioiden henkilöstönkin näkemyksen mukaan lasten ja nuorten levottomuus on lisääntynyt ja tunteiden säätely sekä impulssikontrolli heikentynyt. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta itsesäätelytaidoista Perhehaavin toimintaan osallistuville lapsiperheille. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämispainotteisena yhteistyönä yhteistyötahon kanssa ja kulttuurisensitiivistä työotetta käyttäen. Tuotoksena syntyi materiaali, jonka aiheena on lasten itsesäätelytaidot ja niiden kehittymisen tukeminen. Materiaalia käytetään yhteistyökumppanin ryhmissä, jotka kokoontuvat niin kasvotusten, kuin verkonkin välityksellä. Tuotettua materiaalia testattiin kahdessa eri ryhmässä yhteensä kuutena eri tapaamiskertana. Tavoitteena on, että opinnäytetyönä syntynyt materiaali jää yhteistyötahon käyttöön ja opinnäytetyön raporttiosuus tarjoaisi lukijalleen lisätietoa sekä uusia näkökulmia lasten itsesäätelytaitoihin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaiset asiat kuormittavat puhevammaisten tulkkeja heidän työssään ja kuinka he voivat huolehtia omasta jaksamisestaan työelämässä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Suomen CP-liitto, joka on valtakunnallisesti toimiva järjestö. Suomen CP-liitto tarjoaa monenlaisia palveluita puhevammaisten tulkkauksen lisäksi kohderyhmilleen, joihin kuuluvat muun muassa henkilöt, joilla on cp-vamma tai motorisen oppimisen vaikeuksia. Suomen CP-liitto kiinnostui opinnäytetyön aiheesta, sillä työhyvinvointi on ajankohtainen asia, ja se koskettaa kaikkia puhevammaisten tulkkeja. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee tulkkauspalvelua, puhevammaisten tulkkausta sekä työhyvinvointia. Aineistonkeruumenetelmänä opinnäytetyössä toimivat teemahaastattelut. Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa on etukäteen suunnitellut teemat, joista keskustellaan. Näitä teemoja olivat (1) psyykkinen kuormittavuus, (2) fyysinen kuormittavuus, (3) työn stressaavuus ja (4) kuormituksen ehkäiseminen ja oma jaksaminen. Haastattelut järjestettiin yksilöhaastatteluina etäyhteyden välityksellä. Haastatteluihin osallistui neljä puhevammaisten tulkkia, jotka ovat työskennelleet alalla 7–18 vuotta. Haastattelut taltioitiin, jonka jälkeen ne litteroitiin aineiston analyysia varten. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että kuormittavia tekijöitä on useita, niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin. Osa niistä on sellaisia, joihin yksilö itse ei voi vaikuttaa. Psyykkisesti kuormittavia tekijöitä olivat yksin työskenteleminen, asiakkaiden muiden palveluiden tarve, asiakkaiden henkilökohtaisen elämän haasteet kuten talousvaikeudet, asiakkaiden alkoholinkäyttö. muun henkilökunnan osaamattomuus, meluisa ympäristö, tulkin rooli, sekä alalla esiintyvä kilpailu ja tulkkien vastakkainasettelu. Fyysisesti kuormittaviksi tekijöiksi koettiin kommunikaation apuvälineiden kannatteleminen, huono työergonomia sekä pitkät työmatkat. Stressiä työstä koettiin vain vähän. Tulkit kokivat, että heillä on itsellään riittävästi keinoja omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. He myös kokivat, että saavat tarvittavaa tukea työyhteisöltään. Tulokset ovat vain suuntaa antavia eikä niitä voida yleistää haastateltavien vähäisen määrän vuoksi.
ABSTRACT Mirko Alenius, Pamela Tasanko and Roosa Vaaltola An instructor´s ABC. A familiarization manual for the instructor team of Luona Ltd Reception Centre 42 pages, 6 appendices Spring, 2024 Diaconia University of Applied Sciences Bachelor’s degree in social services, Diaconal Work Bachelor of Social Services The purpose of this development-oriented thesis was to develop a digital manual of familiarization for the instructor teams of housing-based reception centres of Luona Ltd. The objective in the development process was to provide support for new employees during the period of introduction to their work-related tasks. The second objective was to create a comprehensive manual that can be easily modified according to the potentially changing policies and procedures of the company. The manual functions as a tool in work the of the instructor. The process of the thesis project consisted of five stages: determining the goals, planning, implementation, concluding and evaluation. Active interaction and dialogue between the authors of the thesis and the working life partner were included in the first three stages of the process. Feedback was collected by using a structured inquiry, and a Webropol Form was used as the tool. In the theoretical section of the thesis, the concept of familiarization and related key legislation were addressed. Additionally, the functions of reception centres and their clientele were also addressed. Cultural sensitivity and religious literacy and their significance in multicultural counselling were brought up as the most essential concepts. In the same context, the essential professional competence in diaconal work was brought up, and the connection between Christian diaconal work and the professional competence of a social service worker was reflected upon. Based on the answers received from the feedback form that was created for the instructors, it can be stated that the digital manual was very much needed by the working life partner. Answers also revealed that the construction of the manual was clear, and the content provides the necessary support for completing the tasks related to counselling. In conclusion, it can be said that the manual includes important up-to-date information, and the manual works well as support for instructors of housing-based reception centres. In addition, it is worth investing in familiarization, because it benefits the new employee in adapting and acquiring the policies and working methods of the work community. Keywords: counselling, familiarization, guidance for immigrants, instructors, reception centres
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa opiskelijaopas Satasairaalan syöpätautien poliklinikan käyttöön. Oppaan tavoitteena oli saada sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimisen tukemiseen työväline infuusioportin käytöstä, sekä tuoda varmuutta ja tukea käytäntöön ja lisätä potilasturvallisuutta. Keskuslaskimoportti on ihon alle asennettava keskuslaskimoyhteys. Porttia voidaan käyttää solunsalpaajahoidossa, lääkehoidoissa, nestehoidossa, ravitsemushoidossa, ja siitä voidaan ottaa myös verinäytteitä. Suomessa asennetaan vuosittain jopa 1600 laskimoporttia. Suurin kohde ryhmä on syöpäpotilaat. Infuusioportti saattaa olla monelle potilaalle suuri helpotus, ja erityisesti pistokammoiset potilaat hyötyvät tästä. Opinnäytetyöni menetelmänä oli kehittämispainotteinen opinnäytetyö. Opinnäytetyöni tuotoksena oli Satasairaalan syöpätautien poliklinikalle osoitettu opiskelijaopas infuusioportin käytöstä. Oppaastani tuli yhdeksän sivuinen vihkonen, joka sisältää valokuvia sekä lyhyesti tietoa infuusioportin käyttöönotosta, infuusion päättymiseen. Valokuvat on otettu syöpätautien poliklinikalla. Oppaastani on kerätty palautetta syöpätautien poliklinikan henkilökunnalta. Opinnäytetyössä käsittelin teoriaa infuusioportista käytöstä, turvallisuudesta, steriilistä käytöstä, sairaanhoitajan roolista sekä teoriaa hyvästä oppaasta. Opinnäytetyöni lopussa on liitteenä opiskelijaopas, saatekirja palautekyselyllä sekä palautekysymykset. Asiasanat: Infuusioportti, Opas, Sairaanhoitaja
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että nuorilla ilmenee erilaisia haasteita, jotka tuovat ilmi tarpeen tukiverkostolle. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten mielenterveysongelmat yleistyvät. Järjestöillä on tässä merkittävä rooli, sillä ne tarjoavat matalan kynnyksen palveluita. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Vuolteen Tyttöjen ja Poikien Talojen merkitystä kävijöiden elämään. Yhteistyökumppanina työlle olivat Vuolteen Tyttöjen ja Poikien Talot, jotka voivat hyödyntää tutkimustuloksia rahoituksen hakuprosessissa. Tarkoituksena oli selvittää Talojen tuomaa merkitystä nuorten elämään ja vastaavasti ohjaajien näkemyksiä tästä. Opinnäytetyö sisälsi kaksi tutkimuksen osiota: valmiin kävijöille toteutetun kyselytutkimusaineiston analysoinnin ja tekijän ohjaajille toteuttaman kyselytutkimuksen litteroinnin. Tutkimusaineisto kävijäkyselyyn oli kerätty jo aikaisemmin. Talojen ohjaajille toteutettiin erillinen sähköinen kysely tutkimuksen aikana, joka on litteroitu lukuun 6. Tutkimuskysymykset ja tutkimusmenetelmät. Kyselytutkimus kävijöille osoitti, että Tyttöjen ja Poikien Talojen olemassaolo on tärkeää. Ne tarjoavat nuorille turvallisen ympäristön ajanvietolle. Yhteisötoiminta vahvistaa nuorten itsetuntoa ja vähentää yksinäisyyttä. Kävijät voivat vaikuttaa järjestettyyn toimintaan. Ohjaajille suoritetun kyselyn perusteella selvisi, että he näkevät järjestöjen roolin sosiaalialalla merkittävänä ja tärkeänä.
The thesis was done between the time period of spring 2023 and spring 2024. The purpose was to produce a digital guidebook which includes resources and information about independent living skills that support the work of the working life partner. The aim was to develop the work which the working life partner does in the area of independent living skills and also to gather silent knowledge on the theme from the workers. The guidebook offers tools for the instructors for self-development and it also gathers together resources that are already in use in the substitute care units. This thesis was produced in a development-oriented way. The development work consisted of four different stages that were ideation, planning, execution and assessment. The digital guidebook contains six topics that are significant in independent living skills. The topics were selected on the basis of interviews with the workers. The guide includes printable checklists to make the work of instructors easier and also literature tips for the topics. As a further development idea, it would be useful to create general instructions for working with independent living skills in the substitute care units. The general instructions could be presented in The Finnish Institute for Health and Welfare handbook of for child protection and also there could be instructions for working with independent living skills from the different wellbeing services counties. It would also be a good idea to create a website with a collection of different resources, information and tasks to the different subject areas of the topic independent living skills.
TIIVISTELMÄ Morsal Haydari & Yama Rosta. Ehkäisyneuvontaan liittyvä sanasto (suomi - persia). Kevät 2024, 40 s, 2 liitettä. Humanistisen alan ammattikorkeakoulu Tulkki (AMK), asioimistulkkauksen koulutus Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia ehkäisyneuvontaan liittyvä suomi-persia-sanasto tulkkaus alan opiskelijoille ja asioimistulkeille. Sanaston termit on koottu Suomen terveysalan internetsivustolta sekä erilaisista tulkkaustilanteista. Vastineet on etsitty persiankielisestä lääketieteellisistä julkaisuista sekä useammasta sanakirjoista. Lisäksi tietoperustassa käsitellään uskonnollisia ja kulttuurisia seikkoja, jotka liittyvät ehkäisyneuvontaan ja tulkkaukseen. Opinnäytetyö koostuu tietoperustasta, sanastotyön raportista ja sanastosta. Tietoperustassa on käyty läpi perustietoja ehkäisyneuvonnasta sekä Suomen terveysjärjestelmästä. Lisäksi tietoperustassa käsitellään erilaisia uskonnon ja kulttuurin liittyviä seikkoja, jotka liittyvät ehkäisyneuvontaan tulkkauksen. Opinnäytetyön liitteenä on ehkäisyneuvontaan liittyvä sanasto. Sanastossa on yhteensä noin 50 termiä ja niiden vastineet persiaksi. Asioimistulkin ammatissa valmistuminen erilaisin tulkkaustilanteisiin on yksi tärkeimmistä työvaiheista. Ehkäisyneuvontaan sanastolla oli tarvetta, sillä Persian kielisten tulkkien kotimaissa ei opeteta selkeäsi meidän opinnäytetyömme aiheesta. Toinen syy, minkä vuoksi tämä aihe tuli valituksi oli kirjoittajien henkilökohtainen työkokemus, joka ilmensi aihealueen haasteellisuuden tulkeille. Monissa kulttuureissa seksuaalisuuden ja biologian opettaminen ja jopa on kiellettyä ja paheksuttavaa aiheuttaen tiettyjen termien “häviämistä” yleisestä käytöstä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä nuorille oma-aputyökaluksi viiden lyhytvideon sarja, joista katsoja sai tietoa digipelaamisen riskeistä ja niiden ehkäisemisestä. Lyhytvideoissa käytettiin nuorille suunnattua sisältöä, johon on sisällytetty huumoria. Lyhytvideot annettiin julkaistavaksi peliongelmista ja niiden hoitoon sekä ehkäisemiseen keskittyneelle Pelituki-verkkosivulle. Sivustoa ylläpitää työelämäkumppanimme Sovatek-säätiö. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli tutkia nuorten pelaamistottumuksia ja minkälaisia vaikutuksia lyhytvideoillamme oli nuoriin. Lyhytvideoidemme teoriapohja perustui harkittuun tiedonhakuun. Metodeina käytimme lyhytvideoiden avulla suoritettua interventiota ja kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Päädyimme tekemään lyhytvideot työelämäkumppanin toimeksiannosta. Lyhytvideot kertoivat nuorten suosimista aktiviteeteista 1960-luvulta aina 2000-luvulle saakka Suomessa. Lyhytvideoiden vaikuttavuutta ja käyttökelpoisuutta testattiin näyttämällä videot yhteensä 110 oppilaalle Riihimäellä sijaitsevissa peruskouluissa. Oppilaat olivat iältään 10-16-vuotiaita. Oppilaat vastasivat ennen videoiden katselua Google Forms -kyselylomakkeella pelaamistottumuksia kartoittaviin kysymyksiin sekä videoiden katsomisen jälkeen videoiden vaikutuksia kartoittaviin kysymyksiin. Saatua pelaamistottumuksiin liittyvää tietoa verrattiin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tehtyihin tutkimuksiin. Saatujen tutkimustulosten perusteella, Riihimäellä pelataan digitaalisia pelejä kertoina viikossa useammin kuin Suomessa keskimäärin, mutta ajallisesti saman verran. Noin joka kolmas vastaajista kertoi digipelaamisen haittaavan nukkumista. Fyysisiä kipuja vähintään joskus digipelaamisen seurauksena kertoo kokevansa enemmän kuin joka neljäs vastaaja. Enemmän kuin joka kolmas vastaajista vastasi lyhytvideoilla olevan merkitystä omaan pelaamisen ulkopuoliseen elämään. Näitä merkityksiä olivat liikunnan ja ruokavalion tärkeyden tunnistaminen sekä tunnistetut digipelaamisen vaikutukset mielialaan. Digipelaamisen voidaan tulosten perusteella todeta olevan hätkähdyttävän esiin pistävä ilmiö lasten ja nuorten keskuudessa. Lyhytvideoiden voidaan todeta olevan suhteellisen edullinen, tehokas, tarpeiden mukaan muokattavissa oleva ja vaikutuksiltaan tunnistettava keino, jolla on merkitystä yksilön terveyskäyttäytymisen osa-alueisiin. Jatkotutkimuksien aiheina voisi olla digipelaamisen vaikutuksista PISA-testien ja Move!-mittauksien tuloksiin Suomessa. Aiheena voisi olla myös tutkimus tuki- sekä hoitomallien toimivuudesta digipelaamisen ongelmissa. Asiasanat: Digihyvinvointi, digitaaliset pelit, hyvinvointi, mielenterveys, nettivideot, nuoret, riippuvuus, teini-ikäiset
Mielenterveyden häiriöt ovat kasvussa Suomessa ja avun hakeminen on haastavaa. Mielenterveyden häiriöt lisäävät riskiä syrjäytymiseen ja työkyvyttömyyteen. Häiriöistä toipuminen eroaa fyysisistä sairauksista. Toipuminen on aina yksilöllistä. Sairastunut voi kuitenkin elää mielekästä elämää sairauden kanssa. Usein kuntoutuja tarvitsee tukea läheisiltään ja ammattilaisilta. Opinnäytetyö on kehittämispainotteinen opinnäytetyö. Sen tarkoituksena oli tuottaa opas toipumisorientaatiosta mielenterveyskuntoutujille. Opas on tehty Alvi Ry:n asiakkaiden käyttöön. Opas on yksi työkalu toipumisen tueksi. Opinnäytetyönä tehtiin helppolukuinen ja selkeä opas, josta löytyy hyödyllistä tietoa mielenterveyskuntoutujille. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Alvi Ry:n kanssa. Oppaan tiedot on suunnattu kuntoutujille, mutta sitä voivat käyttää myös mielenterveystyötä tekevät. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään mielenterveyden häiriöitä, toipumisorientaatiota ja toipumista sekä kuntoutumista. Lisäksi opinnäytetyössä on käyty läpi oppaan tekemisen prosessia. Opas sisältää tietoa kuntoutujan roolista, ammattilaisen roolista, toipumisorientaatiosta, toipumisen vaiheista ja positiivisesta mielenterveydestä. Pääosin palaute oppaasta oli positiivista. Opasta voi käyttää sekä sähköisenä että paperisena versiona.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kaksi selkokielistä opasta kommunikaatio-ohjauksen ja puhevammaisten tulkkauksen palvelupolkujen eri vaiheista. Tavoitteena oli tuoda tieto kummastakin palvelupolusta yhteen paikkaan käyttäjäystävällisellä tavalla. Oppaat tehtiin sähköisinä versioina. Oppaissa huomioitiin selkeä kieli ja ulkoasu, minkä tarkoituksena oli lisätä helppolukuisuutta ja ymmärrettävyyttä aiheista. Kommunikaatio-ohjauksen palvelu-polku selkeäksi -oppaassa on keskitytty selittämään auki vaiheet järjestyksessä, joita tarvitaan kommunikaatio-ohjaukseen osallistumiseen. Tulkkauspalvelun palvelupolku selkeäksi -oppaassa taas on keskitytty tietoon tulkkauspalvelun hakemisen näkökulmasta. Opinnäytetyössä käsitellään tarkemmin näitä vaiheita, sekä asiakasryhmiä, jotka lähi-ihmistensä kanssa ovat osana kommunikaatio-ohjauksen ja tulkkauksen palveluja. Työn tilaajana oli Aivoliitto, jonka nettisivuilla kommunikaatio-ohjauksen palvelu-polku tutuksi - opas julkaistiin keväällä 2024. Myös puhevammaisten tulkkaus-palvelun hakeminen tutuksi - opas oli hyödyllinen lisäys Aivoliiton nettisivuille. Aivoliiton asiakkaat tulevat hyötymään oppaasta, mutta siitä on hyötyä myös eri alojen ammattilaisille, jotka tarvitsevat kyseisestä aiheesta tietoa omissa työtehtävissään osana moniammatillista työryhmää. Oppaan arviointi toteutettiin maaliskuussa 2024 sähköisellä palautekyselyllä kohderyhmälle. Kyselyn tavoitteena oli selvittää selkeyteen, käyttäjäkokemukseen ja sisältöön liittyviä kysymyksiä. Tulokset huomioitiin, mutta vastaajamäärän vuoksi ei voitu yleistää laadullisen tutkimuksen periaatteiden mukaan. Sisältöä arvioitiin lopulta työelämäyhteistyön asiantuntijoiden toimesta. Asiantuntijat arvioivat sisältöä sen alkuvaiheessa, ja antoivat palautetta aina lopulliseen produktiin asti. Asiantuntijoiden arvioinnissa ja palautteessa keskityttiin erityisesti oppaiden kielen ja sisällön saavutettavuuteen ja kohderyhmälle soveltuvuuteen. Oppaat toteutettiin Aivoliiton palautteen ja toiveiden perusteella heidän käyttöönsä sopiviksi.
In Finland, compulsory schooling is defined to last until a young individual turns 18 or has previously completed a secondary-level qualification. Preparatory education for an upper secondary qualification (TUVA) is an educational option that young individuals can choose to pursue after completing comprehensive school. They can also be directed to this training if they do not voluntarily continue their studies after comprehensive school or if they do not get place in secondary education. The aim of this thesis was to explore the experiences of individuals obliged to attend in preparatory education and to identify factors that motivate them in their studies at the TUVA program in Suomen Diakoniaopisto. The study utilized a qualitative research approach, and data were collected through half-structured individual interviews conducted in March 2023, involving nine young individuals. The interviews were analyzed thematically. Experiences varied based on the individual's goals in the training. Many young individuals reported that TUVA education either strengthened their future plans or facilitated the discovery of further study opportunities. Additional time for studies and focusing on different educational opportunities were significant factors. The perceived utility of the study content, particularly when it related to the individual's life, was a key motivator. Functional study methods, such as group assignments and study visits, were positive experiences for many. Some individuals discovered their strengths during preparatory educations. Community, especially fellow students, emerged as the most significant motivating factor. The atmosphere of the TUVA program was described as relaxed, and the pace of study was considered leisurely. Young individuals felt they had the opportunity to influence their own studies and school days. Some had clear goals that motivated them to work. Factors diminishing motivation included personal endurance, changes in study groups, and the end of compulsory education. However, the young individuals were not able to clearly articulate what would increase their motivation. The results provide information on the effectiveness of the TUVA program and factors that both motivate and demotivate young people from their perspective. The results of this thesis can be exploited in the planning and development of preparatory education.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kymenlaakson hyvinvointialueen kouluterveydenhoitajien ajatuksia nuorten hyvinvoinnintilasta, tuen tarpeesta ja hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksista. Näkökulmana oli 3X10D elämäntilannemittarin käyttöönoton sekä yhteisöllisen hyvinvointityön hyötyjen arviointi kouluterveydenhoitajien työssä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Haastattelut toteutettiin ryhmähaastatteluina, jotka pidettiin etäyhteyksin. Opinnäytetyöhön haastateltiin yhteensä yhdeksää kouluterveydenhoitajaa, jotka toimivat yläkoululaisten kanssa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Haastatteluissa kouluterveydenhoitajat korostivat moniammatillisen yhteistyön merkitystä nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Terveydenhoitajien näkemykset nuorten hyvinvoinnintilasta olivat hyvin linjassa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen 2023 nuorille teettämän kouluterveyskyselyn tulosten kanssa. Nuorten huonovointisuutta kohdatessaan terveydenhoitajat tunnistivat tarpeen tehokkaammalle tukemiselle ja palveluiden paremmalle saavutettavuudelle. 3X10D elämäntilannemittariin suhtauduttiin positiivisesti ja sen uskottiin tehostavan terveydenhoitajien työtä ja yhdenvertaistavan terveystarkastusten toteutusta. Mittarin käytön mahdollisina haasteina nähtiin oikean ajoituksen löytäminen ja yhden mittarin käytön riittämättömyys. Terveydenhoitajat osallistuivat yhteisölliseen hyvinvointityöhön ja se koettiin tärkeänä. Yhteisölliseen hyvinvointiryhmään tuotavat tiedot koostuivat usein havainnoista, konkreettista dataa terveydenhoitajat koostivat harvemmin terveystarkastuksista. Lisäksi terveydenhoitajat kokivat tarvetta selventää työnkuvaansa koulun henkilökunnalle. Kouluterveydenhoitajien työnkuva on pysynyt pitkään samana. Tämänhetkiset resurssihaasteet pakottavat kehittämään työtä ja löytämään uusia ratkaisuja. On tärkeää pohtia, miten työn vaikuttavuutta pystytään todentamaan ja arvioimaan. Tässä on terveydenhoitajien työssä kehitettävää. Tämän opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää paitsi organisaation omaan käyttöön myös terveydenhoitajien tämänhetkisen työnkuvan ymmärtämiseen sekä 3X10D elämäntilannemittarin käyttöä kohdennettaessa toisille hyvinvointialueille kouluterveydenhoitajien käyttöön.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten seurakunnan oppilaitostyö tukee Oulun diakoniaopiskelijoiden ammatillisen identiteetin kehitystä. Tätä tutkittiin kahdesta eri näkökulmasta ja kahdella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön työelämätahona toimi Oulun seurakuntayhtymän oppilaitostyö, jonka näkökulma edusti yhtä tutkimuksen lähestymiskulmaa Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ollessa toisen tutkimusotteen kohteena. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena ja kvalitatiivisena saadaksemme monipuolista tutkimusaineistoa. Määrälliseen kyselytutkimukseen osallistui 59/156 diakonia-alan opiskelijaa. Asiantuntijahaastattelu toteutettiin kampuksen oppilaitostyöntekijälle ja toiselle seurakunnan oppilaitostyön asiantuntijalle. Seurakunnan oppilaitostyö oli kiinnostunut selvittämään Diakonia-ammattikorkeakoulussa diakonia-alaa opiskelevien käsitystä oppilaitostyöstä ja hyödyntämään saatua tutkimustietoa oman työnsä kehittämisessä. Opiskelijoille suunnatusta kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että puolet kyselyyn vastanneista eivät tiedä, kuka oppilaitostyötä tekee. Laadullinen haastattelututkimus toi esille, että oppilaitostyöntekijällä on monia eri tapoja tukea ammatillisen identiteetin kehitystä. Osaava ja ammattitaitoinen oppilaitostyöntekijä oli tavattavissa Oulun Diakonia-ammattikorkeakoulun kampuksella, mutta opiskelijoiden tavoittaminen oli haastavaa. Oppilaitostyöntekijällä oli valmiudet tukea diakonia-alan opiskelijoiden ammatillista identiteettiä. Kun ammatillinen identiteetti vahvistui, opiskelijan ammatillinen varmuus kasvoi. Oppilaitostyöntekijän tukemismenetelminä olivat erilaiset keskustelu- ja osallistamistilanteet, jotka mahdollistivat kasvuprosessien käynnistymisen. Tutkimustulokset osoittivat, että merkityksellisen vuorovaikutuksen syntyminen ei ole riippuvainen ajasta ja paikasta ja toisaalta sitä voidaan järjestää ennakolta tai se voi tapahtua täysin ennakoimatta. Tähän liittyy vielä paikan ulottuvuudet. Oppilaitostyöntekijällä oli mahdollisuus antaa tukea fyysisen kohtaamisen lisäksi myös puhelimitse ja sähköpostitse.
The purpose of the thesis was to create an easily accessible, clear, and readable guide for patients who suffer from migraines. The guide contains information about biological medications for migraine treatment and helps the reader understand reimbursement from the Social Insurance Institution of Finland (Kela). The goal of the thesis was to facilitate migraine patients' information retrieval on biological medications and increase awareness of their role in migraine treatment. The thesis was produced as a development-oriented or functional thesis in collaboration with the Finnish Migraine Association. The idea for the thesis came from the needs of working life. The produce is presented on the Finnish Migraine Association's website, where it is available for everyone. The implementation of the guide utilized a linear model, progressing step by step. The material for the guide was compiled based on a literature review. Feedback on the guide has been mostly positive. It has been reported as a necessary and useful tool. Based on feedback, emphasis has been placed on the visual appeal and diversity of sources in the guide. Creating the produce required thorough immersion in the topic. Biological preventive medications offer the possibility of a better life for those suffering from chronic or episodic migraines. Unfortunately, despite reimbursement from Kela, biological preventive medications do not reach everyone due to their high costs.
This thesis research was a collaborative and project-oriented endeavor undertaken by two students with the help of two Diaconia church workers from Tikkurila Lutheran Church, Vanta. The project involved extensive planning, implementation, material preparation, and meeting coordination. It culminated in an event held as a restaurant day on September 9, 2023, at the Tikkurila Parish premises in Vantaa. The collective efforts of all involved individuals, united in their goal, contributed to the realization of this project. The students, in particular, assumed responsibility for its documentation as a part of their thesis, further highlighting the spirit of teamwork and unity. The study embarked on a journey to investigate the potential of food as a tool for fostering integration, social connectivity, conviviality, and diversity within contemporary church contests. This journey was not without its challenges, as the project encountered various obstacles throughout the prolonged implementation period spanning from April 1, 2023, to September 9, 2023. However, despite these challenges, the project persevered and achieved its objectives, reaching its intended target. As religious institutions seek new ways to unite their increasingly heterogeneous members, shared meals may facilitate bonding across all diversities. The significance of communal dining has been deeply ingrained in social and spiritual practices. This research delves into the historical importance of shared meals within the church, analyses contemporary trends and challenges associated with integration, conviviality, and diversity, and proposes practical strategies for congregations to utilize food-related events and ministries to foster inclusivity and unity. Specifically, this thesis suggests planning church events, starting culinary clubs or cooking classes, and founding community gardens or food pantries as potential connection points for diverse members. With intentionality, the shared activities of growing, preparing, and enjoying food may break down divisions by promoting familiarity and cooperation. This thesis synthesizes scholars from religious studies, sociology, and food studies to argue that congregations can harness the power of food for the spiritual purposes of uniting people across differences, enacting values of hospitality, and building empathetic communities.
Finland has witnessed an uptick in migration into the country from the 1990s up to current times. For varied reasons, more migrants are making Finland their new home and the Cameroonian immigrant constitute part of the migrant community mostly settled in the Helsinki area. Like other immigrant groups the Cameroonian immigrants grapple with issues of integration into their new host society. The purpose of our study is to explore the integration experiences of adult Cameroonian immigrants in Helsinki. We aim to shed light on the challenges adult Cameroonian immigrants face as they integrate to Finnish society and propose recommendations to ease their integration. These proposed recommendations can be useful to immigrant integration policy makers and organisations working with immigrants. To capture these experiences we employed a qualitative research method. Four adult Cameroonian immigrants were selected for the research and we conducted individual interview with each participant. We used semi-structured interview questions to collect data for the research and analysed the data using thematic analysis. The results from our research point to challenges with desired employment, language barrier, and stereotyping of immigrant roles as the challenges faced by adult Cameroonian immigrants in Helsinki. To assuage these challenges, possible solution were to harmonize and streamline various integration schemes, to make language courses more accessible for the immigrants and for the Finnish society to be responsive to the Cameroonian immigrants integration efforts by giving them more opportunities to thrive. Keywords: Immigrant, Immigrant integration, integration challenges
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Keskon K-kauppiaille kekseliäs käsikirja henkilöstön motivaation johtamisen tueksi. Työtäni voi hyödyntää jo työssä olevien K-kauppiaiden kesken, tai esimerkiksi uraansa vasta aloittavien kauppiaiden kauppiaskoulutuksen yhteydessä. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, sillä henkilöstön oikeanlainen motivaatio vaikuttaa moniin asioihin, mm. henkilöstötuottavuuteen. Kaupan alalla kilpailu on kovaa ja ala kehittyy koko ajan. Esihenkilöiden on kyettävä ratkaisemaan ongelmia ja luomaan uusia toimintatapoja henkilöstön motivaation johtamisen tueksi. Hyvillä esihenkilö ja johtamistaidoilla voidaan saada aikaan tuloksia, jotka näkyvät niin sisäisille kuin ulkoisillekin asiakkaille sekä yhteystyökumppaneille. Henkilöstökulut ovat yksi suurimmista kuluista, joten henkilöstön oikealla motivoinnilla voidaan myös pienentää henkilöstökuluja. Henkilöstön hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta esihenkilöosaaminen ja motivointi nousee yhä enemmän puheenaiheeksi arkielämässä, mielestäni henkilöstöjohtamisella ja esihenkilöosaamisella voidaan myös erottautua kilpailijoista. Käsikirjan tarkoitus on olla kekseliäs opas nimenomaan K-kauppiaille. Tämän oppaan avulla asioita voidaan katsoa uudesta näkökulmasta, sekä saada ideoita ja ajatuksia motivaation johtamisen tueksi. Käsikirjaa on mahdollista hyödyntää myös muissa kuin K-kaupoissa, mutta ensisijaisena tarkoituksenani on ollut laatia käsikirja K-kauppiaille motivaation johtamisesta.
Opinnäytetyössä kuvattiin nykyaikaisen sovelluskehityksen periaatteita ja käytiin läpi sovelluskehityksen kokonaisvaltainen toteutusprosessi painottaen automaatiota, pilvi-infrastruktuurin luomista koodilla sekä jatkuvan integroinnin ja jatkuvan toimituksen vaiheita. Opinnäytetyön teoriaosuudessa esiteltiin nykyään yleisesti käytettyjä ketteriä sovelluskehitysmenetelmiä sekä siihen liittyvää kulttuurimuutosta organisaatioissa. Lisäksi tarkasteltiin, miksi automaatio ja infrastruktuuri koodina -malli ovat nykyisessä moniulotteisessa sovelluskehityskulttuurissa hyvin tärkeitä, jopa välttämättömiä elementtejä. Käytännön osuudessa toteutettiin tuotantokelpoinen malliratkaisu sovelluksesta, joka hyödyntää taustalla koneoppimista. Malliratkaisun käyttötapauksena toimi lumenmäärän kehittymistä ennustava sovellus, joka toteutettiin staattisena verkkosovelluksena. Sovellus toimi opinnäytetyössä sovelluskehitysprosessin esittelyn tukena ja sen osalta painotettiin sovelluksen vaatiman pilvi-infrastruktuurin luomista, perusteltiin sen arkkitehtuuria sekä kuvailtiin jatkuvan integroinnin ja jatkuvan toimituksen a prosessia. Tavoitteena oli havainnollistaa, kuinka alusta alkaen toteutettu ja pilvipalvelualustalle asennettu tuotantokelpoinen sovellus vaatii toimiakseen todella paljon muitakin elementtejä ja toimenpiteitä, kuin vain pelkän ohjelmakoodin kehittämistä. Opinnäytetyössä esitettiin malli, kuinka tämä mahdollistetaan nykyaikaisia menetelmiä hyödyntäen. Opinnäytetyön kehittämistuotoksena oli toimiva sovellus, jonka kehittämis- ja julkaisuprosessi saatiin kuvattua opinnäytetyössä kokonaisvaltaisesti. Työn kehittämisen yhteydessä saatiin vahvistusta ohjelmistokehityksen nykyaikaisten kehitysmenetelmien hyödyllisyydestä ja tärkeydestä.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin MELLO ry:n yksikköön Nuorten Kipinään. Nuorten Kipinän palvelu on alle 29-vuotialle nuorille tarkoitettua työpajatoimintaa. Yksi toiminnan tavoitteista on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja saattaa heidät kohti opintoja, työelämää tai heille sopivia palveluja. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyselyn avulla nuorten kokemuksia työpajatoiminnasta Nuorten Kipinässä Kokkolassa vuonna 2023. Tavoitteena oli hankkia käsitys, miten työpajatoiminnan nuoret ovat palvelun kokeneet. Nuorille suunnattu kysely toteutettiin Webropolin sähköisen nettilinkin avulla. Kyselyyn vastaaminen oli täysin anonyymiä. Tietoperustan osuus käsittelee nuorille suunnattua työpajatoimintaa sekä siihen liittyvää osallisuutta ja hyvinvointia. Työssä on lisäksi kuvailtu ryhmämuotoista starttivalmennusta ja yksilövalmennusta. Kyselystä saatujen vastauksien perusteella nuoret kokivat Nuorten Kipinään tulemisen mukavana sekä kokivat saavansa arkeensa rutiineja. Osa kyselyn väittämistä jakoi vastaajien kesken erilaisia kokemuksia. Tämän lisäksi vastauksista nousi esille kehittämisideoita Nuorten Kipinän työpajatoiminnan parantamiseksi tulevaisuudessa.
Hiilinanoputkien hyödyntäminen asfaltin lisäaineena nousi tutkimuksen keskiöön viime vuosikymmenellä. Tämä innovatiivinen alue on kehittynyt kiihtyvällä tahdilla, ja alustavat tutkimustulokset ovat osoittaneet lupaavia parannuksia asfaltin ominaisuuksissa, kuten lämmönkestävyydessä, viskositeetissa ja kuormankestävyydessä. Tämä opinnäytetyö käsittelee hiilinanoputkien potentiaalia asfaltin lisäaineena. Tutkimusaihe valikoitui yhteistyössä Kokkolassa toimivan Hycamite-yrityksen kanssa, joka tuottaa prosessissaan hiiltä sivutuotteena. Työssä pyritään selvittämään, voisiko tätä hiiltä hyödyntää asfaltin ominaisuuksien parantamisessa. Työssä on analysoinut ja koonnut yhteen kuuden tutkimuksen tulokset. Viidennessä luvussa käsitellään näitä tutkimuksia yksityiskohtaisemmin. Lisäksi työssä tarkastellaan hiilinanoputkien mahdollisia terveysriskejä. On keskeistä huomi-oida sekä tekniset edut että potentiaaliset terveyshaitat, jotta voidaan tehdä vastuullisia päätöksiä hiilinanoputkien käytöstä asfalttiteknologiassa. Tämä on erityisen tärkeää, sillä hiilinanoputkien laajamittainen käyttöönotto infrastruktuurissa voi olla mahdollista tulevaisuudessa, jos terveysriskit tunnistetaan ja teknologian hyödyt todetaan riittäviksi. Työn tavoitteenani on luoda luotettava tietokanta, joka hyödyttää sekä akateemista että teollista yhteisöä. Tämän tiedon avulla voidaan arvioida hiilinanoputkien potentiaalia asfaltin lisäaineena ja ymmärtää niiden vaikutusta asfaltin ominaisuuksiin eri nanoputkipitoisuuksilla.
Kyber- ja tietoturvallisuus ovat osa jokapäiväistä elämää ja niiden rooli yhteiskunnalle kriittisten järjestelmien ja toimintojen turvallisuudessa on merkittävä. Täten kyber- ja tietoturvallisuus onkin syytä huomioida tuotekehitysprosessin varhaisessa vaiheessa. Turvallisen tuotekehityksen elinkaari on viitekehys, jossa tietoturvallisuus rakennetaan osaksi tuotteen ominaisuuksia. Kehitysprosessi sisältää turvallisuusvaatimukset, turvallisen suunnittelun ja toteutuksen, verifioinnin ja validoinnin, vika- ja korjaushallinnan sekä tuotteen elinkaaren lopun. Lisäksi viitekehyksessä huomioidaan sitä tukevat toiminnot. ISA/IEC 62443 -standardikokoelma käsittää teollisuusautomaatio- ja ohjausjärjestelmien koko elinkaaren aikaisen tietoturvan ja sen tavoitteena onkin lisätä niiden turvallisuutta, luotettavuutta ja eheyttä elinkaaren aikana. Näiden järjestelmien kehittyminen eristyneistä verkoista standardeihin perustuviksi verkoiksi on lisännyt niiden uhkien määrää ja niihin kohdistuvien kyberhyökkäysten todennäköisyyttä. Standardikokoelman osa 4-1 määrittelee turvallisen tuotekehityksen elinkaariprosessin vaatimukset teollisuusautomaatio- ja ohjausjärjestelmissä käytettäville tuotteille. Tuotetoimittaja voi soveltaa standardin vaatimuksia olemassa oleviin tai uusiin elinkaariprosesseihin olemassa olevassa tai uudessa tuotteessa. Standardin tarkoituksena onkin tarjota turvallisen suunnittelun ja syväsuojauksen viitekehys, jota tuotetoimittaja voi soveltaa tuotteeseensa. Standardi jakaantuu kahdeksaan turvallisuuskäytäntöön ja niiden sisältämiin vaatimuksiin. Opinnäytetyöprosessin aikana tutustuttiin turvallisen kehittämisen elinkaareen, ISA/IEC 62443 -standardikokoelmaan ja erityisesti standardiin 4-1. Prosessin aikana tultiin siihen tulokseen, että standardin 4-1 käyttöönotto voidaan tiivistää vaiheisiin: suunnittele, toteuta, verifioi ja validoi sekä ylläpidä ja kehitä. Vaatimusten integrointi vaatii resursseja ja aikaa perehtyä standardiin ja sen soveltamiseen käytännössä. Lisäksi vaaditaan ymmärrystä, mihin standardin käyttöönotolla pyritään ja mitä sen käyttöönotolta toivotaan. Opinnäytetyössä pyrittiin antamaan kokonaiskuva turvallisen kehityksen elinkaaresta, 4-1 standardista ja antamaan näkökohtia standardin käyttöönotosta. Työn motiivina oli tarjota organisaatioille kattava kuvaus aiheesta ja toimia ensiaskeleena standardin käyttöönotolle.
Employee engagement plays a critical role in an organizational performance. A good employee engagement prevents large personnel costs and helps the company to follow their strategy effectively. The employee’s replacement can cost a fortune for the business. The higher engagement the better employee satisfaction and commitment towards common goals. As the workforce dynamics evolve, organizations struggle with lower engagement numbers among young employees such as Gen Z and Millennials. This research aims to identify and understand the numerous factors that influence low engagement and commitment among these specific groups. The study includes a mixed-method approach, surveys, interviews, and case studies to capture a holistic understanding of the expectations and motivations of Gen Z and millennials. Key themes explored include the importance of purpose driven work, the role of organizational culture and possibilities evoked by innovative strategies tailored to the preferences of the target group. Ultimately, this research contributes to the development of targeted solutions to foster a more engaged and satisfied experience for organizations’ young talent.
Tutkimuksen kohteena on Helsingin poliisilaitoksen ylikonstaapeleiden näkemykset tavoite- ja kehityskeskustelun toimivuudesta poliisiorganisaatiossa. Tutkimuksessa tarkastellaan osaamisen johtamisen kokonaisuutta eri elementtien kautta. Keskiössä on osaamisen johtaminen esimiestyössä. Tutkimuksessa on nostettu sellaisia elementtejä esiin, jotka ovat käytännönläheisiä ja arjen johtamisessa nähtävillä. Tutkimuksessa haetaan vastauksia siihen, millainen rooli esimiehellä on henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä millaisena tavoite- ja kehityskeskustelu osaamisen johtamisen välineenä näyttäytyy esimiehille poliisissa. Tutkimusta varten haastateltiin kymmenen ylikonstaapelia Helsingin poliisilaitokselta. Haastateltavat toimivat Hälytys- ja valvonta- sekä Erityistoimintayksikössä ryhmänjohtajina ja pitävät vuosittaisen tavoite- ja kehityskeskustelun ryhmänsä henkilöstölle. Tutkimustuloksissa ilmeni, että tavoite- ja kehityskeskustelua pidetään poliisissa pääosin tärkeänä työkaluna esimiehen sekä työntekijän välisen vuorovaikutussuhteen ylläpitämiseen ja rakentamiseen. Organisaation antama tuki esimiehelle osaamisen johtamisen kokonaisuudessa sekä tavoite- ja kehityskeskustelujen läpiviemisessä on jäänyt heikoksi. Yksiselitteisiä ja tarpeeksi ohjaavia ohjeita ei ole, jonka vuoksi on täysin esimiehen oman osaamisen, mielenkiinnon ja merkittävyyden tunteen varassa, kuinka tavoite- ja kehityskeskustelut pidetään. Lähiesimiehen rooli osaamisen johtamisessa ei ole niin näkyvässä osassa, sillä poliisissa etenkin organisaatiokulttuuri ja muut ulkoiset tekijät ohjaavat siihen suuntaan, että on työntekijän omalla vastuulla itse pitää huolta oman osaamisen kehittämisestä. Tuloksissa ilmeni, että palautteen antaminen koetaan haastavana, sillä muun muassa tunteet ohjaavat palautteen antamisen muotoa. Positiivisen palautteen antaminen on huomattavasti vaikeampaa ja vähäisempää kuin negatiivisen palautteen antaminen. Työntekijän motivaatioon on esimiesten mukaan ulkoisesti vaikeaa vaikuttaa, sillä esimerkiksi palkka näyttelee vain pientä roolia motivaattorina. Tutkimuksen johtopäätöksenä ja kehitysehdotuksena poliisiorganisaatiolle on esimiesten henkilöstöjohtamistaitojen kehittäminen. Osaamisen johtamisen kokonaisuudessa tulisi olla selkeät tavoitteet sekä arkeen jalkautetut toimintamallit. Organisaatiotasolla eri yksiköiden välillä työtehtävien muodon ymmärtäminen, ja sitä kautta tavoite- ja kehityskeskustelujen mallin mukauttaminen eri ympäristöihin parantaisi tavoite- ja kehityskeskustelujen tuloksia. Tulevaisuudessa työnantajan kilpailu työntekijöistä kasvaa ja työntekijöillä on enemmän varaa valita työpaikkansa. Toimiva henkilöstöjohtaminen lähiesimiestoiminnassa on valintaa tekevän työntekijän keskiössä
Muutosjohtaminen on esihenkilöiden arkea nykypäivänä, mutta yllättävät muutokset organisaatioiden toimintaympäristöissä ja yhteiskunnassa voivat pakottaa organisaation muutokseen. Tällaisilla hetkillä, kuten Covid-19-pandemian aikana johtohenkilöiden tulee löytää valmiudet muutoksen läpivientiin ilman tarkkaan mietittyjä suunnitelmia. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan organisaatiomuutosta ja muutosjohtamista yllättävissä muutoksissa, sekä sitä, mitä esihenkilöiden tulee ottaa huomioon tällaisissa tilanteissa. Pandemian aiheuttamia muutoksia tutkitaan organisaatioiden johtohenkilöiden näkökulmasta. Yllättävien muutosten johtaminen haastaa esihenkilöitä eri tavalla kuin suunnitelluissa muutoksissa. Suunnitelluissa muutoksissa muutokselle on laadittu selkeä prosessi, jonka avulla muutosta tuodaan organisaation arkeen askelittain. Yllättävässä muutoksessa tämä ei ole yleensä mahdollista, vaan organisaatioiden työskentely voi muuttua hetkessä, ilman sen suurempaa suunnitelmaa. Yllättävien muutosten kautta organisaatiot voivat myös saada toimintaansa tapoja, jotka jäävät pysyvästi käyttöön. Tämä Pro gradu -tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoituna lomakekyselynä. Tutkimuksen kohderyhmä koostuu kuntien johtohenkilöinä työskentelevistä asiantuntijoista. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esille, miten muutosjohtamisella voidaan vaikuttaa organisaatiomuutokseen yllättävissä tilanteissa, ja miten pandemia jätti pysyvät vaikutteet organisaatioiden toimintaan. Tutkimustulosten mukaan yllättävien muutosten läpiviennissä organisaation henkilöiden välinen luottamus on tärkeässä roolissa, jotta muutoksessa onnistutaan. Muutosjohtamisen kannalta yllättävät muutokset antavat mahdollisuuden nopeaan muutokseen ja tällöin organisaatioiden ketteryys korostuu, mikäli henkilöstön ja esihenkilöiden välinen luottamus on kunnossa. Muutosjohtajien tulee pitää huoli aktiivisesti viestinnästä henkilöstölle, ja tämän avulla saadaan henkilöstö mukaan toteuttamaan muutosta. Joustavuus molemmin puolin organisaatiossa nousee suureen rooliin, ja se myös haastaa aiemmat työskentelytavat. Tutkimustulosten mukaan pandemian takia organisaatiot ovat muuttaneet työskentelykäytäntöjään, ja samalla ne ovat jääneet pysyvästi monipuolistamaan organisaatioiden työskentelyä. Etätyön jääminen mahdollisuudeksi työskennellä haastaa samalla esihenkilöitä muokkaamaan toimintaansa kohti yksilökeskeisempää johtamista.
Pro gradu -tutkielma tarkastelee tiedolla johtamisen vaiheiden kokonaisuutta kohti automaattista päätöksentekoa. Tutkielman tavoite on tunnistaa tiedolla johtamisen eri prosesseja ja osa-alueita sekä miten strategiasta johdetaan tiedolla, kohti automaattisesti tehtävää päätöksentekoa. Tutkielma hakee näkemystä siihen, miten tietoa ohjataan tiedolla johtamisen avulla tavoiteltuun suuntaan. Teknologian kehityksen myötä myös lainsäädännöllinen kehittämistarve on ollut tarpeen. Automaatiota koskevaa päätöksentekoa ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksia on ollut myös tarve kehityksen myötä selvittää. Automaattisesta päätöksenteosta ei ole aiemmin ollut nimenomaista lainsäädäntöä. Lainsäätelyperustaa on arvioinut niin eduskunnan apulaisoikeusasiamies, oikeuskansleri sekä perustuslakivaliokunta. On tunnistettu, että toteutetun automatisoidun päätöksenteon menettelyt eivät toteutuneet asianmukaisella tavalla ja automaatiolainsäädännön pohjaa uudistettiin. Tutkielmassa tarkastellaan uudistetun automaatiolainsäädännön keskeisiä kohtia ja tiedolla johtamisen vaikutusta sekä merkitystä automaattisessa päätöksenteossa. Tutkielmassa tarkastellaan tiedolla johtamisen avulla tiedon kulun prosessoituja vaiheita edetessä kohti automaatista päätöksentekoa. Tiedolla johtamisen kokonaisuuteen kuuluvat sekä tiedon tuottaminen, tiedon hyödyntäminen, tiedon systemaattinen analysointi ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa. Lisäksi tutkielma tarkastelee tiedon tuottamisen sekä tiedon hyödyntämisen vaiheita ja miten tiedolla johtamisen avulla onnistutaan keräämään ja analysoimaan tietoa tavoiteltaviin ratkaisuihin. Tiedolla johtaminen on johtamismenetelmänä tehokas toiminnan suunnittelun, tehostamisen, resurssoinnin sekä arvioinnin johtamismalli, jolla muodostetaan tiedon osien kokonaisuus ja näkemys siitä, miksi tietoa tiedolla johdetaan. Julkishallinnon organisaatioissa tavoite on saada koneellisesti, eli automaation hoidettavaksi tehtäviä, jotka ovat vaativuudeltaan sekä lainsäädännöltään mahdollista toteuttaa automaatiossa. Digitalisaation kehitys tuo entistä enemmän mahdollisuuksia, mutta myös haastaa julkishallinnon organisaatioita kehittämään entistä ketterämmiksi toimintojaan. Tiedolla johtamisen kautta julkishallinnon organisaatiot onnistuvat rakentamaan näkemystä kokonaisuuksista ja niistä tehtävistä, jotka voidaan toteuttaa tehokkaammin, mutta myös laadukkaasti ja lainsäädäntö huomioiden automaatiossa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkielman aineistoina toimivat tieteelliset julkaisut, kirjallisuuskatsaukset, viranomaisten ohjeistukset, hallituksen esitykset ja automaatista päätöksentekoa koskeva lainsäädäntö.
Tämä tutkimus tarkastelee pelolla johtamisen ilmiötä Helsingin poliisilaitoksen alipäällystön ja miehistön kokemana. Pelolla johtamisen käsitettä määritellään johtamistyyliksi, jossa valtaa käytetään uhkailun, pelon levittämisen, ja autoritäärisen kontrollin kautta. Tutkimus korostaa, että tämä johtamistapa voi ilmetä monin eri tavoin, kuten työntekijöiden uhkailuna, työsuorituksen jatkuvana kritisointina tai epärealististen tavoitteiden asettamisella. Pelolla johtamisen vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Se voi synnyttää organisaatiossa monenlaisia reaktioita ja vaikuttaa työntekijöiden kokemukseen työstään sekä heidän henkiseen hyvinvointiinsa. Työelämän jatkuvat muutokset korostavat eettisen johtajuuden ja työntekijöiden psyykkisten vaikutusten kompleksisuutta, haastaen perinteisen autoritaarisen johtamistyylin. Pelolla johtamisen syyt voivat johtua niin psykologisten tekijöiden kuten persoonallisuushäiriöiden takia tai ulkoisten tekijöiden kuten organisaatiokulttuurin vuoksi. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten ja miksi pelolla johtaminen ilmenee poliisissa. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista tutkimusta, joka keskittyy ihmisten kokemuksiin, käsityksiin ja näkemyksiin. Aineisto on kerätty anonyymin kyselylomakkeen avulla Helsingin poliisilaitoksen alipäällystöltä ja miehistöltä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös poliisin toimintaympäristöä ja organisaatiokulttuuria pelolla johtamisen taustalla. Poliisin työ sisältää jatkuvaa paineen ja stressin hallintaa, mikä luo otollisen maaperän pelolla johtamisen kaltaisille johtamismenetelmille. Tutkimuksessa tuodaan esiin, että pelolla johtaminen voi heikentää työntekijöiden motivaatiota, lisätä jännitteitä työympäristössä ja johtaa organisaation tehottomuuteen. Tulokset osoittavat, että pelolla johtaminen ilmenee monin tavoin kohdeorganisaatiossa, ja sillä on merkittävä vaikutus työntekijöiden työn mielekkyyteen ja suorituskykyyn. Organisaatiossa on koettu uhkailua työpaikan menettämisestä, kiristystä työtehtävien suorittamisesta sekä esimiehen kohdistamaa vähättelyä, puhumattomuutta sekä muuta vastaavanlaista huonoksi käytökseksi rinnastettavaa toimintaa. Pelolla johtamista voidaan pitää yhtenä huonon johtamisen piirteenä. Aiheena pelolla johtamista on tutkittu varsin vähän suomalaisissa organisaatioissa, aiheen sensitiivisyyden vuoksi. Pelolla johtamista voidaan pitää jopa vaiettuna aiheena, joista ei sovi puhua organisaatioissa. Tämä tutkimus tuo esille yhden organisaation, jossa pelolla johtamista on koettu.
Tutkimuksen taustana on julkisen puolen päätöksentekokirjallisuudessa esiintyneet päätöksentekoteoriat ja -periaatteet. Lähtökohtana on selvittää, missä määrin tekoälyä sovelletaan julkisessa päätöksenteossa ja mitä haasteita liittyy sen soveltamiseen. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, kuinka tekoälyä voidaan soveltaa rationaalisessa julkisessa päätöksenteossa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä aiheesta tulevaisuutta ajatellen. Tutkimus tuo esille päätöksenteon ja päätöksen. Päätöksenteko katsotaan valinnan tekemisemisenä valintajoukosta. Päätöksen katsotaan olevan kuvaus tulevasta tilasta ja päätökset valitsevat yhden tulevaisuuden tilan toisen sijaan ja ohjaavat käyttäytymistä valitun vaihtoehdon suuntaan. Tutkimuksessa hallitsevana teemana on rajoittunut rationaalisuus. Tällä tarkoitetaan, että päätöksentekijällä on rajoituksia tiedon, resurssien, ajan ja muiden tekijöiden suhteen, jotka voivat vaikuttaa heidän kykyynsä tehdä rationaalisia päätöksiä. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esille, mikä on päätöksentekoprosessi. Russo ja Schoemaker (2014) katsovat sen koostuvan neljästä eri vaiheesta: kehystämisestä, älykkäästä tiedonkeruusta, valinnasta ja palautteesta oppimisesta. Simon (1997) puolestaan jakaa päätöksentekoprosessin kolmeen vaiheeseen: (1) kaikkien vaihtoehtoisten strategioiden luetteloiminen, (2) kaikkien niiden seurausten määrittäminen, jotka seuraavat kustakin näistä strategioista ja (3) näiden seurausjoukkojen vertaileva arviointi. Näiden lisäksi esille tuodaan keinopäämääräketju ja siihen liittyvä tavoitteiden hierarkia ja päätösten peruuttamaton luonne sekä päämäärän valitsemisen vaikeus.¨ Tutkimuksessa käydään myös läpi niin erikoistumisen, yhden käskyn, kapean valvonta-alueen ja työntekijöiden ryhmittelyn periaate kuin myös kaksi keskeistä päätöksenteon teoriaa, jotka ovat taloudellisen ihmisen malli ja hallinnollisen ihmisen malli. Ensimmäinen liittyy maksimointiin ja täydelliseen rationaalisuuteen ja jälkimmäinen tyydyttämiseen ja rajoittuneeseen rationaalisuuteen. Rationaalisuudesta vielä nostetaan esille, että sitä edistää organisaation luominen ja suunniteltu käyttäytyminen. Näiden lisäksi esille nostetaan, kuinka koulutus edistää päätöksentekijää päätöksentekijän oppiessa sen myötä heuristiikkoja, jotka ovat sovellettavissa päätöksentekoon. Kuten myös tekoälyn perusteet ja kuinka merkityksellinen polttoaine massadata on tekoälylle. Keskeisiä käsitteitä tutkielmassa ovat päätös, arvot, päätöksenteko, päätöksenteon periaatteet hallinnossa, rationaalinen päätöksenteko, rajoittunut rationaalisuus, heuristiikat, tekoäly, koneoppiminen, syväoppiminen ja massadata. Tutkielmassa käytetty menetelmä on kirjallisuuskatsaus. Tutkimusta varten on käyty läpi aiheesta jo aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja jo vakiintunutta tietoa kuten aiheesta tehtyä opetuskirjallisuutta. Keskeinen havainto on se, että tekoälyn käyttö on ollut hyvin maltillista julkisessa päätöksenteossa ja sen soveltamisessa on lukuisia haasteita, joita julkisen puolen erityispiirteet tuovat esille. Julkisen puolen erityispiirteillä tarkoitetaan julkisella hyväksi koettuja arvoja. Tässä tutkimuksessa niistä on käsitelty merkityksellisimpiä. Niiksi ovat valikoituneet vastuullisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys sekä oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Nämä erityispiirteet on otettu tutkimuksessa erityisen tarkastelun kohteeksi. Tutkimustulokset osoittavat, että tekoälyn hyödyntämisessä on valtava potentiaali. Sitä voitaisiin hyödyntää päätöksenteossa muun muassa rationaalisessa datan analysoinnissa, päätösvaihtoehtojen seurausten ennakoimisessa ja automaattisten päätösten tekemisessä. Kuitenkaan sen implementointi päätöksentekoon ei ole kovinkaan yksiselitteistä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskeva laki (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021) tuli voimaan 29.6.2021, jonka myötä 1.1.2023 perustettiin 21 hyvinvointialuetta maakuntarajojen mukaisesti. Hyvinvointialueet ovat uusi itsehallinnollinen alue, joiden tavoitteena on tuottaa tehokkaasti alueen asukkaille yhdenvertaiset sosiaali-, terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut, joiden järjestäminen oli aiemmin kuntien vastuulla. Palveluita tuotetaan hyvinvointialueen omalla henkilöstöllä, minkä lisäksi alueille hankintaan palveluita eri toimintoihin erilaisin menetelmin. Näitä menetelmiä ovat muun muassa kilpailutukset ja in-house hankinnat. Tässä pro gradu -tutkielmassa on tarkoituksena selvittää miten hyvinvointialueet käyttävät in-house hankintoja ja kilpailuttamista hyödykseen palveluidensa hankinnassa sekä kumpi hankintatapa toimisi paremmin palveluiden johtamisen näkökulmasta. Tutkielman teoreettisen viitekehyksenä ovat julkinen johtaminen, julkiset hankinnat sekä hyvinvointialueet. Teorian ja empirian välillä tarkastellaan millaisia mahdollisuuksia ja velvollisuuksia hyvinvointialueilla on julkisiin hankintoihin liittyen. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä, jonka aineisto on kerätty Helsingin Sanomien verkkojulkaisujen perusteella. Aineiston hankintaan on käytetty tutkielman eri teemojen mukaisesti julkiseen hankintaan, julkisjohtamiseen ja sote-uudistukseen liittyvää uutisointia. Tutkimustuloksissa todetaan, että hyvinvointialueet käyttävät sekä kilpailutuksia että in-house -hankintoja hankkiakseen palveluita alueiden tarpeisiin. Kilpailutuksien ongelmien koetaan olevan moninaisia. In-house hankintoihin liittyvät ongelmat nähdään puolestaan hyvin kaksijakoisina; ongelmien nähdään painottuvan pääasiassa välinpitämättömyyteen tai ymmärtämättömyyteen sidosyksikköhankintojen mahdollisuuksista. Palveluiden johtamisen kannalta ei ole yksiselitteistä sanoa, minkälaiset keinot palvelisivat parhaiten alueiden toimintoja.
Taksiala on ollut laintasoisesti hyvinkin tiukasti säädeltyä vuodesta 1992 aina vuoteen 2018 asti, jolloin uuden liikennepalvelulain myötä sääntely pääosin purettiin. Tämän jälkeen taksilainsäädännön muutokset ovat olleet jatkuvana puheenaiheena taksinkuljettajien ja taksiasiakkaiden toimesta. Taksiala on Suomessa edelleen luvanvarainen elinkeino, joka edellyttää yrittäjältä taksiliikennelupaa sekä kuljettajalta taksinkuljettajan ajolupaa. Molempien osalta toimivaltainen viranomainen on liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tutkielmassa paneudutaan taksilainsäädännön muutoksiin erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana ja niiden aiheuttamiin lieveilmiöihin. Kyselytutkimuksen avulla kartoitetaan taksialan toimijoiden mielipiteitä lakimuutoksista. Laki liikenteen palveluista vapautti taksiliikenteen hyvinkin laajasti, tavalla, johon pitkään säännelty elinkeino ei selvästi ollut valmis. Tutkielmassa tarkastellaan ensin lakimuutoksen tausta-aineistoa sekä vertaillaan vanhaa, että uutta lainsäädäntöä lupasääntelyn osalta sekä taksinkuljettajien vaatimusten osalta. Taksiyrittäjille – ja kuljettajille kohdennetulla kyselytutkimuksella puolestaan kartoitettiin mielipiteitä taksilainsäädännön muutoksien vaikutuksista sekä mahdollisista kehityskohteista. Tuloksien perusteella voidaan päätellä, että taksilainsäädännön muutokset ovat herättäneet paljon keskustelua ja mielipiteitä taksialalla toimivien keskuudessa. Monet taksinkuljettajat ja -yrittäjät ovat kokeneet muutokset haastaviksi, sillä uuden lainsäädännön myötä kilpailu alalla on kiristynyt ja hinnoittelu on muuttunut. Lisäksi kyselytutkimuksen perusteella on havaittu, että osa kuljettajista kokee uuden taksilainsäädännön vaikuttaneen negatiivisesti asiakaspalveluun ja taksipalveluiden laatuun sekä kuljettajien ammattitaitoon. Vastaavasti päivystysvelvoitteen poistumista ja asemapaikkojen vapauttamista on kiitelty vastauksissa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että taksialan vapauttaminen on aiheuttanut sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia alan toimijoille. Kerätyn selvityksen perusteella suurimmat kehityskohteet mahdollisessa tulevassa lainsäädännössä koskevat valvontaa, kuljettajien ammattitaidon kehittämistä, sekä lupaedellytysten kiristämistä. Taksilainsäädännön kehittämistarpeet korostuvat erityisesti kilpailutilanteen ja valvonnan kehittämisen näkökulmasta. Tulevaisuudessa onkin tärkeää seurata taksialan kehitystä ja mahdollisia lisämuutostarpeita lainsäädännössä, erityisesti digitalisaation ja alustatalouden lisäämien toimintojen kehityksen yhteydessä.
Nykyään yleisesti jokainen ihminen tunnistaa ja tunnustaa merkityksen, joka henkilötietojen käsittelyllä on esimerkiksi henkilötietojen suojan ja yksityisyyden suojan näkökulmasta. Kuitenkin henkilötietojen oikeasuhteiseen ja oikeanlaiseen, tietoturvalliseen käsittelyyn ei kiinnitetä normaalissa elämässä sen suurempaa huomiota, ennen kuin kohdataan ongelmia. Viranomaistyössä on jo vuosia hyödynnetty automaatiota osana päätöksentekoa. Yhteiskunnan digitalisoituminen ja julkisen talouden säästöpaineet ovat entisestään koventaneet tavoitteita toimivalle sähköiselle hallinnolle. Miten automaatio on huomioitu henkilötietojen käsittelyn sääntelyyn liittyen ja miten sitä valvotaan? Tässä tutkielmassa tutkimusaiheena on henkilötietojen käsittely viranomaisessa, ja sitä tarkastellaan erityisesti automaattisen päätöksenteon ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvän valvonnan näkökulmasta. Tutkielman painopisteenä ovat henkilötietojen käsittelyn sääntelyn määrittely, henkilötietojen käsittelyn valvonta ja automaatio osana viranomaisen päätöksentekoa. Tutkielman valvonnan aihepiiri keskittyy pääsääntöisesti ulkoiseen valvontaan eli tietosuojavaltuutetun toteuttamaan henkilötietojen käsittelyn valvontaan, sekä eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuihin automaation toteuttamisessa viranomaisessa. Tutkielmassa käsitellään aiempaa lainsäädäntöä ja niiden ongelmia, joita ylimpien lainvalvojien ratkaisujen pohjalta on lähdetty muokkaamaan nykyiseen muuttuneeseen yhteiskuntaan sopivaksi. Tutkielman pääkysymyksenä on, miten henkilötietoja voidaan käsitellä viranomaisen päätöksenteossa automaatiolla tietosuoja-asetusta ja hallintolakia tulkiten? Alakysymyksenä on, miten henkilötietojen suojaa valvotaan viranomaisnäkökulmasta henkilötietojen käsittelyn yhteydessä? Tutkielma on julkisoikeudellinen tutkimus, jonka tutkimusmetodina toimii lainoppi. Tutkimusmenetelmäksi lainoppi ilmenee tutkimuksen tavassa käsitellä oikeusnormeja ja selvittää niiden sisältöä. Tutkimuksen teema keskittyy kansainväliseen ja kansalliseen tietosuojalainsäädäntöön, sekä kansalliseen hallinto-oikeuteen ja perustuslaillisiin kysymyksiin. Tutkielmassa osoitetaan että, henkilötietoja voidaan käsitellä viranomaisessa automaatiolla, kun henkilötietojen käsittelyn lainmukaiset perusteet täyttyvät ja, kun automaation käyttämiselle päätöksenteossa löytyy tietosuoja-asetuksen ja hallintolain mukaiset perusteet. Henkilötietojen suojaa valvoo ulkoisena valvovana viranomaisena koko Suomen tasolla tietosuojavaltuutettu, jolle kansalainen tai muu hallinnon asiakas voi tehdä tarvittaessa valituksen, jos on hän katsoo, että hänen tietosuoja-asetuksen mukaisia oikeuksiaan on rikottu. Tietosuojavaltuutetulla on oikeus antaa hallinnollisia sanktioita, jos tietosuoja-asetusta on rikottu.
Emergentin muutoksen johtajuus on käsite, jolla kuvataan emergentin muutoksen luonnetta, olosuhteita ja johtajuuden käyttäytymismalleja. Emergentin muutoksen luonne voi olla spontaani tai prosessimainen, ja se voi ilmetä uutena mallina, ominaisuutena tai rakenteena. Emergentti muutos tapahtuu olosuhteissa, joita edesautetaan emergentin muutoksen johtajuuden käyttäytymismalleilla. Emergentin muutoksen olosuhteita ovat tasapainotila, vahvistavat toiminnot, itseorganisoituminen ja palautteen vakauttaminen, kun taas niitä edistäviä johtajuuden käyttäytymismalleja ovat olemassa olevien mallien häirintä, uudistumiseen rohkaiseminen, merkitysten luominen ja antaminen sekä palautteen vakauttamisen johtaminen. Tämän Pro Gradu -tutkielman tutkimusmenetelmänä toimii kartoittava kirjallisuuskatsaus, jonka keinoin avataan emergentin muutoksen johtajuuden viitekehystä. Katsauksessa on koottu 7 vertaisarvioitua julkaisua, jotka on julkaistu vuosina 2008–2017, ja jotka kuvaavat emergentin muutoksen johtajuuden tapauksia terveydenhuollossa. Aineisto kuvaa kansainvälisesti eri terveydenhuollon organisaatiotasoilla emergentin muutoksen johtajuutta, joten se edustaa heterogeenisyyttä. Sisällönanalyysimenetelmää käytettiin apuna aineiston jäsentelyssä. Tutkimus on tehty yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta, sillä organisaatioiden toiminnan ja prosessien tutkimus on yhteiskuntatieteellinen tutkimusala. Tässä tutkimuksessa pyritään tuottamaan tietoa emergentin muutoksen johtajuudesta terveydenhuollossa ja sen viitekehyksestä. Tutkimus selvittää, mitä eroavaisuuksia on emergentillä ja adaptiivisella organisaatiomuutoksella. Tutkimus myös selvittää, miten emergenttejä organisaatiomuutoksia on johdettu terveydenhuollossa. Tutkimuksen tuloksista selviää, että emergentin muutoksen keskeisimmät ominaisuudet ja emergentin muutoksen johtajuuden tapaukset terveydenhuollossa pohjautuvat samoihin teoreettisiin malleihin, joita tämän tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on tulkittu. Emergentin muutoksen johtajuuden viitekehyksen avulla pystytään tunnistamaan jäsennellysti niin emergentin muutoksen kuin emergentin muutoksen johtajuuden ominaisuuksia. Tutkimuksen myötä myös havaittiin, että emergenttejä organisaatiomuutoksia on tutkittu vähänlaisesti terveydenhuollon kontekstissa.
Yhteiskunnallinen keskustelu tasa-arvosta on nostanut naisjohtajuuden ajankohtaiseksi kiinnostuksen aiheeksi. Vuosien saatossa naisten työurien kesto on pidentynyt. Suomessa naiset ovat miehiä korkeammin koulutettuja, mikä asettaa naisten osaamisen hyödyntämisen merkitykselliseksi. Naiset eivät ole hyötyneet työelämässä koulutuksestaan samassa suhteessa kuin miehet. Vaikka naiset ovat nousseet organisaatioissa alemmille johtotasoille, he eivät vielä edusta tasapuolisesti ylimmissä johtotehtävissä. Ilmiötä kuvaa lasikatto-metafora, joka on keinotekoinen este naisten uralla etenemiseen. Tämä selittää kyvyttömyyden edetä tietyn pisteen jälkeen ammatissaan, riippumatta pätevyydestä ja saavutuksista. Miesten osuus organisaatioiden ylimmässä johdossa on edelleen vallitseva. Organisaatioiden tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että hyödynnetään osaamista ja pätevyyttä, sukupuolesta riippumatta. Naisjohtajien uralla eteneminen ei ole yksinkertainen ilmiö, vaan sen kuvaamiseen sisältyy eri tasojen keskinäisvaikutukset. Naisten työuria estävät tekijät voidaan jakaa neljälle eri tasolle, yhteiskunta-, organisaatio-, ihmissuhde- ja yksilötasoille. Tässä pro gradu -tutkielmassa on tavoitteena selvittää, mitkä tekijät estävät tai hidastavat naisjohtajien urakehitystä sosiaali- ja terveysalalla. Tavoitteena on myös selvittää, mitkä erityistekijät vaikuttavat naisten etenemiseen ylimpään johtoon sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimuksen aihe rajautuu sote- alaan, koska aloilla työskentelevien naisten määrä ei ole heijastunut johtotasoille. Naisjohtajien uralla etenemiseen vaikuttavia estäviä tekijöitä lähestytään tässä tutkimuksessa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Tutkimusaineiston analyysi toteutetaan hyödyntäen temaattista analyysia, induktiivisella lähestymistavalla. Katsauksen tutkimusaineisto koostuu 13 kansainvälisestä ja vertaisarvioidusta tutkimuksesta, joissa teemana on naisjohtajien uraesteet. Tutkimusten metodologiset valinnat ovat laadullisia-, määrällisiä- ja monimenetelmätutkimuksia. Naisten uriin vaikuttavia tekijöitä voidaan tutkia eri metodologisilla lähestymistavoilla. Tutkimusaineistosta nousi analyysin jälkeen kahdeksan teemaa: 1) työn ja yksityiselämän tasapaino, 2) yksilön tuki, 3) juurtuneet ennakkoluulot, 4) verkostot, 5) ominaispiirteet, 6) urakehitysmahdollisuudet, 7) organisaation tuki ja koulutus ja 8) sukupuolten välinen kuilu. Teemat sisältävät tekijät, jotka vaikuttavat naisjohtajien uralla etenemiseen sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimustulosten pohjalta nousee keskeisenä naisten uraa estävinä tekijöinä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, mentoroinnin puute, naisten itseluottamuksen puute, ennakkoluulot naisia kohtaan ja organisaation heikompi tuki naisten johtamisuralle. Kaikkia teemoja yhdistää sukupuolittuneet tasa-arvotekijät. Kestävien ratkaisujen tunnistaminen ja kehittäminen kaikilla esteiden osa-alueilla on välttämätöntä naisten urakehityksen edistämisessä.
Muuttunut, yhä globaalimpi ja ennakoimattomampi uhkaympäristö on asettanut yhteiskunnat tilanteeseen, jossa niiden on kyettävä vastaamaan uudenlaisiin haasteisiin. Tämä vaatii joustavuutta, sopeutumiskykyä ja valmiutta toimia muuttuvissa olosuhteissa. Se ei ole pelkästään kriiseistä selviytymistä, vaan myös kykyä oppia ja sopeutua muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Resilienssin käsite on nykypäivänä yksi merkittävimmistä tavoista ymmärtää ja käsitellä turvallisuutta. Resilienssin käsitteen määritteleminen on nähty haastavana sen monialaisen taustansa vuoksi. Yksi tapa hahmottaa resilienssiä on prosessimainen lähestymistapa, jossa se nähdään dynaamisena prosessina eikä pelkästään yksittäisenä reaktiona. Tämä tarkoittaa, että resilienssi ei ole staattinen ominaisuus, vaan se kehittyy ja muuttuu ajan myötä. Lisäksi käsitettä voidaan hahmottaa yhteiskunnan eri tasojen vuorovaikutuksen kautta syntyvänä yhteisvaikutuksena. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee kolmannen sektorin näkökulmasta resilienssin ja turvallisuuden risteäviä alueita. Tutkielman kohderyhmänä ovat järjestötoimijat, ja tarkoituksena on selvittää miten järjestöt voivat omalla osaamisellaan ja toiminnallaan edistää yhteiskunnan resilienssiä. Teoreettisessa viitekehyksessä resilienssin käsitettä ja sen eri tasoja käsitellään aikaisemman tutkimuskirjallisuuden valossa. Lisäksi kuvataan resilienssin kolmivaiheinen prosessi, joka sisältää ennakoinnin, selviytymisen ja oppimisen vaiheet. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään myös kolmatta sektoria ja sen roolia turvallisuustoiminnassa osana resilienssiä. Tutkielma toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä ja tutkimustapana oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluissa osallistujina oli eri järjestöjen toimijoita. Aineiston analyysiin käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että järjestöillä on keskeinen rooli resilienssin luomisessa ja vahvistamisessa. Järjestöjen rooli tiedon solmukohtana ja heidän asiantuntemuksensa sekä tarjoamansa palvelut ovat keskeisiä tekijöitä yhteiskunnan resilienssin ja turvallisuuden kannalta. Tutkimustulokset osoittivat useita konkreettisia seikkoja järjestöjen roolista resilienssin vahvistamisessa, mutta samalla esiin nousi myös esteitä tämän potentiaalin hyödyntämisessä. Nousseita esteitä olivat muun muassa yhteistyörakenteiden puute ja tietämättömyys järjestöjen toiminnasta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteiskunnan resilienssi rakennetaan yhdessä. Järjestöjen, viranomaisten, yritysten ja yksilöiden yhteistyö on avainasemassa.