Kaikki aineistot
Lisää
Nathalie Lautenbacherin Sompasaaren päiväkodin moniosainen teos Leikin kulku koostuu keraamisista tiili- ja laattasommitelmista. Osat kuvastavat leikin erilaisia vaiheita: leikkiä edeltävä järjestely, uuden rakentaminen ja riemu, mahdollinen riita ja sotku sekä lopuksi sovinto, jossa asiat järjestyvät jälleen.
Akryylilevyn nurjalle puolelle maalattu kuvaus aniliininpunaiseen pukuun pukeutuneesta henkilöstä. Henkilö kuvataan tummansinistä taustaa vasten ja hän lepuuttaa käsiään alavatsaansa vasten. Hänen olkapäänsä ovat hiukan lysyssä ja hän on kääntänyt päätään hiukan sivulle, hiukset ovat tummat ja lyhyet. Henkilön kasvot kuvataan viitteellisin, runsain ja päällekkäisin maalikerroksin.
Maija Luutosen ja Olli Keräsen teos Pica pica koostuu Aallonhalkoja-kadun aukiolle "levinneistä", katukiviin upotetuista kolikoista. Osa on kasautunut ryppäiksi, osa erottuu yksittäisinä löytöinä. Kolikoita on kuutta eri lajia; neljä niistä on toteutettu pronssista ja kaksi ruostumattomasta teräksestä. Kolikoita on yhteensä 38 kappaletta. Teoksen keskeinen idea on tehdä näkyväksi kaupungin kerrostumat ja ajan kuluminen.
Yökonsertti välinevarastossa -teos sijaitsee Tahvonlahden ala-asteella. Teoksen lähtökohtana on koululaisten ympäristön tarjoamat puitteet, niistä tehdyt havainnot ja kokemukset sekä kuvittelun ylistys. Koulun välinevarastoon suljetut urheiluvälineet näyttävät puhkeavan yhdessä laulamaan yöllisessä konsertissa.
Kirsi Kivivirran teos JOS OLISIN PUU päiväkoti Soittajassa sijoittuu julkisivuun sekä porrashuoneen seinä- ja betonikaidepinnoille. Teoskokonaisuudelle ovat yhteistä vaihtelevan kokoiset ympyrämuodot. Rakennuksessa on käytetty runsaasti puuta, joten puu valikoitui myös teokseen julkisivussa materiaalina, sisätiloissa aiheena.
Suvi Sysin teos Reflecting koostuu kolmesta eri osiosta: kahdesta kaiverretusta ja öljyvärein käsitellystä koivuvaneriosuudesta sekä läpikuultavasta akryylimuovilaatikosta, jonka sisällä on rullattuna puulaatoista otettuja wenzhou-paperivedoksista. Suurten vanerilaattojen aallot ovat toistensa peilikuvat.
Tummasävyinen teos, joka kuvaa yöllistä maisemaa ja lintua. Teoksen kuvapinta on ikään kuin jaettu kahteen allekkaiseen osaan, joista ylemmässä näkyy vaalea täysikuu tummalla taivaalla. Kuun ympärillä on tähtimäisiä pisteitä, pilven kaltaisia alueita sekä keltaisia tähdenlentoja muistuttavia muotoja. Teoksen alaosa on pääasiallisesti harmaa, ja sen keskellä kuvataan yksityiskohtaisesti mustan korpin nokka ja päätä. Osa linnun päästä ja sulista on kuvattu vain hennoin ääriviivoin. Teoksessa on viittauksia luonnontieteellisiin kuvituskuviin, joissa esimerkiksi lintuja kuvattiin pikkutarkasti ja realistisesti havaintoon perustuen.
Kolmiosainen puistoalueelle rajautuva veistoskokonaisuus. Kukin osa on nimetty sijoituspaikan mukaisesti: Perusta, aukio, Perusta, saareke, Perusta, metsä. Pronssiset teokset luotiin alun perin jaloin savea muovaamalla sittemmin puretun Maatullin ala-asteen liikuntasalissa keväällä 2021.
Teos koostuu kolmestakymmenestä eri mittaisesta alumiiniputkesta, joissa on käytetty kolmeatoista eri värisävyä. Putket on sijoiteltu päiväkodin päätyjulkisivuun kursiivimaisesti, muodostaen seinälle saarekemaisen pinnan. Teos imitoi monivärikynällä, eli niin sanotulla sateenkaarikynällä tehtyä jälkeä, jossa väritys vaihtuu aina ketjuuntuen toiseksi.
Teoksen kuvio rakentuu kolmea erimuotoista vinoneliötä käyttämällä. Tämä loputtomasti jatkuva matemaattinen kuvio on taiteilijan itsensä kehittämä, nimeltään Hex Rosa. Laatoitetun alueen orgaaninen kokonaismuoto muistuttaa osaksi kättä sormineen, lentävää pyrstötähteä tai musteroisketta pisaroineen. Näiden mielikuvien perusteella valmis teos sai nimekseen Aivastelevan tursaan arvoitus.
Peruskorjattuun Kallion lukioon on valmistunut Karoliina Hellbergin neljän maalauksen sarja Syreenejä, anemoneja ja tuulta, joka jakaantuu kahdeksi teospariksi rakennuksen portaikossa. Teosparien maalaukset asettuvat toisiaan kohden kuin peilikuvina ja tarjoavat samasta tilanteesta kuin kaksi eri kuvakulmaa.
Kustaa Saksin Jacquard-kudonnalla toteutettu teos koostuu kahdeksasta kehystetystä kudontapaneelista, jotka on installoitu suoraan koulun ala-aulan seinään. Teos on saanut vaikutteita perinteisistä opetustauluista. Teos on jaettu visuaalisesti osiin erilaisilla orgaanisilla muodoilla ja tekstuureilla ja levittäytyy laajalti koko ala-aulan takaseinän alueelle.
Kineettinen teos koostuu 33:sta pyöritettävästä, metallisesta sauvasta, jotka on jaettu kolmeen kerrokseen. Sauvat on maalattu taitetulla valkoisella ja murretulla sinisellä, ja värit kohtaavat liukuna. Teoksen olemus ja ilme muuttuvat sauvoja pyöriteltäessä. Näin teokseen pystyy muodostamaan visuaalisia rytmejä.
Eeva-Leena Eklundin maalausinstallaatio Käsiala koostuu seitsemästä öljymaalauksesta metallille ja yhdeksästä suoraan seinään maalatusta, paperia mukailevasta osasta, joista seitsemässä on kirjoitusta ja kuviointia. Kirjoitettu tekstiosuus on toteutettu yhdessä koulun oppilaiden kanssa.
Tiina Raitasen Luettelo-teos Telakkarannassa koostuu toisiinsa nojaavista ja vierekkäin asettuvista muodoista. Viiden muodon (Betoni, Kaari, Laikka, U-muoto ja Naula) lähtökohtana toimivat taiteilijan kemikaaliviraston työmaalta löytämät esineet. Nämä skaalattu huomattavan suuriksi ja liitetty yhteen muodostaen jäntevän ja yllätyksellisen kokonaisuuden.
Pertti Kukkosen teos Pallottelua sijaitsee Kallion lukion sisäpihan ulkoseinässä. Teos koostuu ruostumattomasta teräksestä valmistetuista palloista, joista osaa on korostettu kuultovärjätyllä varjolla. Maalatut varjot käyttäytyvät omituisesti, sillä ne eivät lankea seinäpinnalle todenmukaisina. Varjot saattavat esimerkiksi taittua rakennuksen seinän kulmasta toiselle.
Teos, joka kuvaa surumielistä, klovnin kasvomaaleihin sonnustautunutta lapsihahmoa. Lapsi kuvataan mustavalkoisena ja hän on luonut katseensa alaspäin. Otsahiukset peittävät osan hänen kasvoistaan ja silmät, nenä ja suu ovat voimakkaan maskeeratut. Hahmoa ympäröi erikokoiset, värikkäät pisteet ja pallot.