Kaikki aineistot
Lisää
Tummasävyinen maalaus kuvaa tyttöä, joka on pukeutunut mustaan pukuun ja hattuun. Edestäpäin kuvattu tyttö rajautuu kuvaan polvista ylöspäin, ja hän seisoo rennosti pitäen käsiään taskussa. Tytön kasvot on kuvattu pelkistetysti, huulet kirkkaanpunaisina. Taustalla näkyvän huoneen lattia on tummanpunainen, ja sen vihertävää seinää vasten näkyy vuode, jonka päällä on keltainen peite.
Asetelmamaalaus, jossa kaksi hedelmää, ruskea kannu, kasvin oksa ja ruukku korkean tason päälle sommiteltuina. Esineet on kuvattu hieman yläviistosta. Pelkistetty tausta on yläosastaan harmaasävyinen, ja alaosassa maalauksen reunoilla on pystysuuntaisia väreileviä viivoja. Teoksessa on hillitty, maanläheisten sävyjen hallitsema värimaailma.
Tummasävyinen abstrakti maalaus, jossa on vapaita muotoja ja värialueita. Pääosan kuva-alasta täyttää tumma väripinta, joka on levitetty vapain ja sattumanvaraisin siveltimenvedoin. Mustan värin lomasta pilkistää erikokoisia punaista, keltaista ja sinistä yhdisteleviä värialueita sekä akvarellia.
Harmaansävyinen grafiikanteos, jossa on abstrakteja elementtejä. Kuva-alan keskellä istuu punaiseen viittaan pukeutunut hahmo, joka kuvataan selin katsojaan. Hahmon ympärillä on lohkaremaisia, suuria muotoja, joista muodostuu terävä varjo. Keskellä on myös vaaleansininen, pitkänomainen muoto. Kuva-alan ympärille on jätetty valkoista, tyhjää tilaa.
Värikylläinen maalaus kuvaa ikkunasta avautuvaa näkymää katetulle verannalle. Vaaleat ikkunaverhot kehystävät näkymää maalauksen molemmilla reunoilla. Ikkunan edessä on pieni lamppu, jonka varjostin on vinossa. Verannassa on kellertävä aita, ja sen valkoista pylvästä pitkin kiipeää köynnöskasvi. Taka-alalla näkyy keltaisen rakennuksen päätyä ja vehreitä lehtipuita. Värienkäytössä on vaikutelmia ekspressionismista.
Maalaus kuvaa kesäistä maisemaa, jossa näkyy kallioisen rinteen päällä oleva taloryhmä. Talojen edustalla maalauksen oikeassa reunassa näkyy pyykkinaru, jolla on erivärisiä vaatteita kuivumassa. Auringon valaiseman näkymän yllä on vaaleansininen taivas. Selvästi toisistaan erottuvin siveltimenvedoin maalatussa teoksessa on vaikutelmia ekspressionismista.
60-vuotisjuhlaansa liittyen Oy Alko Ab päätti lahjoittaa Helsingin kaupungille julkisen veistoksen. Martti Aiha voitti kilpailun ehdotuksellaan Rumba. Teos paljastettiin ja luovutettiin kaupungille 5.4.1992. Rumba on mustaksi maalattu alumiiniveistos, jonka muoto on moniselitteinen ja lennokas.
Tunturimaisema Muoniosta. Näkymän etualalla on voimakkaasti kuohuva koski, jonka rannalla näkyy pieni rakennus ja puisia rakenteita. Taka-alalla kuvatun havumetsän takana kohoaa Olostunturi, jonka yllä on pilvinen, vaaleansininen taivas. Ekspressionistinen teos on maalattu voimakkain siveltimenvedoin.
Eino Ruutsaln monumentaalinen valokineettinen teos Valoseinä julkistettiin Kaupungintalon aulassa vuonna 1971. Sähkömoottoreilla toimiva teos koostuu yhteensä kahdeksasta tummasta kotelosta, joissa pyörivät osat ja niihin suunnatut valot synnyttävät vaihtuvia varjokuvioita. Kuviot heijastuvat teoksen pinnassa olevaan lasiin. Materiaali on ruostumaton teräs.
Maalaus kuvaa taidemuseon näyttelysalia, jonka etualalla istuu vierekkäin kaksi nunnaa. Naiset istuvat penkillä selin katsojaan katsoen kohti seinälle ripustettuja maalauksia. Teoksista suurikokoisin on tunnistettavissa Rembrandtin maalaukseksi, joka tunnetaan nimellä Vaatekauppiaiden kilta. Sen edessä seisoo sinipukuinen museovieras, joka katselee maalausta pitäen käsiään selkänsä takana.
Kirsi Neuvosen grafiikan teos on avattava triptyykki, jonka kanteen on kuvattu tangossa riippuvat suljetut verhot. Triptyykin keskimmäisen osan kuva-aiheena on sininen hihaton mekko, jota koristaa päivänkakkarakuvio. Vasempaan ja oikeaan osaan on kuvattu päivänkakkaroiden kukintoja ja perhosia.
Kaupunkinäkymä Meudonista, Ranskasta. Voimakkain värein maalatun teoksen etualalla on jykevä kivinen muuri, jonka takana näkyy korkeita persikanvärisiä rakennuksia kulmikkaine kattoineen. Ekspressionistista teosta hallitsevat siniset ja violetit sävyt. Maalia on levitetty kankaalle todennäköisesti palettiveitsellä saaden aikaan paksun ja rosoisen maalikerroksen.
Maalaus kuvaa vaaleaan alusmekkoon pukeutunutta naista, joka istuu peilin ääressä selin katsojaan. Punahiuksinen nainen pitelee vasemmassa kädessään mustaa naamiota ja ylös kohotetussa oikeassa kädessään peiliä, jonka avulla hän vaikuttaa tarkastelevan kampaustaan. Peilin alla olevalla pöydällä on valkoinen liina ja korkea maljakko, joka on täynnä värikkäitä leikkokukkia. Tuolin selkänojalla roikkuu valkoinen ja musta vaate.
Teos kuvaa kolmea alastonta pikkulasta, jotka seisovat metsän reunassa. Etualan lapsi seisoo paino toisella jalallaan, ja hän katsoo suoraan kohti katsojaa. Taaempana olevat kaksi lasta seisovat vierekkäin selin katsojaan. Taustalle on kuvattu punasävyisiä puiden runkoja. Ääriviivat ovat paksuja ja kirkkaankeltaisia.
Taiteilija Torger Enckellin omakuva. Mies on kuvattu puoliprofiilissa ja rintakuvana katsoen takaisin kohti katsojaa. Hänellä on vaalea parta ja viikset sekä lyhyet valkoiset hiukset. Taiteilija on pukeutunut keltaiseen kauluspuseroon tai takkiin, jonka alla on valkoinen paita. Tausta on vaaleasävyinen, ja sen vasemmassa reunassa näkyy ruskea pullo. Teos on maalattu helein värein ja ilmavin siveltimenvedoin.
Teos kuvaa romaninaista, joka kävelee talvisessa maalaismaisemassa. Naisen tummia hiuksia peittää valkoinen huivi, ja hänellä on yllään punasävyinen pusakka sekä pitkä hame, jossa on mustaa ja punaista väriä. Takin alta näkyy valkoinen esiliina. Kapea luminen tie kaartuu taka-alalla taloryhmän luokse, ja kaukana horisontissa siintää metsänreunaa.
Vaaleasävyisen maalauksen etualalle on kuvattu tummahiuksinen nainen, joka katselee alas parvekkeelta kaiteeseen nojaten. Naisella on yllään musta hame ja valkoinen yläosa, jossa on tummia pilkkuja. Parvekkeelta avautuva maisema on hyvin viitteellisesti kuvattu ja luonnosmainen. Sivellinjälki on spontaanilta vaikuttavaa.
Maisema Kökarista, Ahvenanmaalta. Taka-alalla kohoaa Kökarin Pyhän Annan kirkko, jonka vasemmalla puolella on punainen kellotapuli. Kellotapulin edessä näkyy hautausmaata valkoisine risteineen. Etualalla kuvattu kallioinen maa on täynnä valkoisiin ja mustiin pukeutunutta kirkkoväkeä. Eri suuntiin kävelevät ihmiset näyttävät juuri poistuneen kirkosta. Taivas on syvänsininen, ja kirkon oikealla puolella loistaa sateenkaari.
Maalaus kuvaa kuohuvaa koskea, jonka keskellä on tervatynnyreitä kuljettava vanha mies. Aallot heiluttavat pitkää tervavenettä, joka rajautuu osin kuvapinnan ulkopuolelle. Mies puristaa tiukasti veneen perässä olevaa melaa. Parrakkaalla miehellä on päässään koppalakki ja suussaan piippu. Koski jatkuu kauas horisonttiin, ja taka-alalla näkyy lisää tervaveneitä vaaleine purjeineen. Ympärillä on koskemattomalta näyttävää metsää. Maalauksessa on niukka, tummasävyinen väriasteikko.
Maalaus kuvaa värikylläistä interiööriä, jossa näkyy neljä ihmistä vapaa-ajan vietossa. Keskikohtaan sommitellun ikkunan edessä on kaksi naista tekemässä käsitöitä. Heidän yllään oleva kattolamppu valaisee hämärää ja korkeaa huonetta. Etualan tuolin päällä seisoo pieni tyttö leikittämässä kissaa. Hänen oikealla puolellaan istuu nainen, joka lukee kirjaa. Maalaukseen on kuvattu on paljon yksityiskohtia, kuten huonekaluja ja leikkikaluja. Teoksessa on Pirkko Lepistölle ominainen naivistinen kuvaustapa.
Arvo Kustaa Parkkila (1905-1978) käynnisti muutaman kohtalotoverinsa kanssa Suoja-Pirtti ry:n toiminnan 1960-luvulla. Parkkila ja Suoja-Pirtti ry vaikuttivat aikanaan myös legendaarisen Lepakkoluolan eli Liekkihotellin perustamiseen Ruoholahteen. Suoja-Pirtti ry teetti latvialaisella taiteilijalla Oskars Mikansilla Parkkilasta näköispatsaan ja lahjoitti sen Helsingin kaupungille.
Värikylläinen kaupunkinäkymä Provencen alueelta Ranskasta. Näkymän etualaa täyttävät talojen harjakatot. Vasemmassa reunassa on maanläheisin värein maalattuja lehtipuita, ja taka-alalla kohoaa sinisen ja vihreän väreissä kuvattuja vuoria. Teoksen harkitussa sommittelussa ja geometrisia perusmuotoja korostavassa muotokielessä on vaikutelmia kubismista.
Värikylläinen maalaus kuvaa junaravintolaa asiakkaineen. Etualalla olevan pöydän ääressä istuu nainen, joka on keskittynyt lukemaan sanomalehteä. Häntä vastapäätä istuvasta henkilöstä näkyy vain lasipulloa pitelevä käsi, ja näkymä ravintolaan onkin kuin tämän henkilön näkökulmasta kuvattu. Pöydällä olevista juomalaseista lankeaa valkoiselle pöytäliinalle kirkkaankeltaiset varjot. Maalauksen oikeassa reunassa näkyy lyhyeen tummaan mekkoon ja valkoiseen esiliinaan pukeutunut naistarjoilija, jonka kantamalla tarjottimella on kaksi viinilasia. Teoksessa on ohikiitävän hetken tuntua.
Näkinkengästä valmistettu kamee, jossa on viitteellinen ihmishahmo. Edestäpäin kuvattu, suureen huntumaiseen vaatteeseen verhottu hahmo pitää käsiään ylhäällä sivuillaan. Eva Gyldénin eteerisiä hahmoja kuvaavat kameet viittaavat eurytmiaan, joka on henkistä todellisuutta tavoitteleva, tanssia muistuttava antroposofinen liikunnan muoto. Gyldén oli eläessään Pohjoismaiden tunnetuin kameetaiteilija, ja myös hän itse harjoitti eurytmiaa.
Alastontutkielma selin katsojaan seisovasta naisesta. Kirkas kesäinen päivänvalo valaisee mallin vartaloa. Ruohikolla seisova nainen pitelee vasenta kättään lantiollaan ja katsoo alas maahan. Taka-alalle on kuvattu kallioita. Värikylläisessä maalauksessa on selvästi toisistaan erottuvat siveltimenvedot, jotka tuovat teokseen liikkeen tuntua. Mikko Oinonen kuului Septem-ryhmään, jonka taiteilijat tunnettiin kirkkaiden värien käytöstä impressionismin väriteorioiden mukaisesti.
Pelkistetty asetelmamaalaus, jonka alaosassa näkyvällä pöydällä on ruokailuvälineitä, hedelmiä ja pullomainen astia. Esineillä on ohuet vaaleat ääriviivat. Teoksen värimaailmaa hallitsevat ruskeat sävyt. Maalauksen yläosaan on kuvattu abstrahoitu maisema vaaleine rakennuksineen sekä kirkkaansininen taivas.
Teos kuvaa kadulla kävelevää silinterihattuista hahmoa, joka kävelyttää koiraa hihnassa. Niin lemmikillä kuin omistajallakin on piirteitä sekä ihmisestä että eläimestä: edellä kulkevalla koiralla on ihmiskasvot, ulkoiluttajalla taas koiran pää. Kävelevät hahmot on kuvattu sivusuunnasta taustanaan kirkkaansininen taivas.
Härkämarkkinoita kuvaava maisemamaalaus Salamancasta, Espanjasta. Näkymän etualalla on kolme ihmistä, ja heidän vierellään vasemmalla näkyy maassa makaava musta härkä. Taka-alalle on kuvattu lisää ihmisiä ja neljä härkää, ja horisontissa siintää kylän vaaleita rakennuksia. Näkymää valaisee matalalta loistava valo, joka luo jyrkkiä varjoja tasaiselle hiekkakentälle. Pilvinen taivas on maalattu violetinsävyisenä.
Suurelle tummansiniselle lakanakankaalle on kiinnitetty koneella ommellen erivärisiä pyöreitä kangaspaloja. Palat on asetettu limittäin ja niistä muodostuu taiteilijan nimi, Heli Vehkaperä. Nimi on kirjoitettu kankaalle suurin kirjaimin jakautuen neljään allekkaiseen riviin. Osa langoista roikkuu viimeistelemättöminä.
Kesäinen maisemamaalaus kuvaa maalaistalon pihapiiriä, jonka keskellä näkyy maakellarin suuaukko. Etualan pihamaa on maalattu spontaaneilta vaikuttavin voimakkain siveltimenvedoin. Vasemmassa reunassa näkyy korkean puun runkoa, oikealla matala pensas. Pihapiirin takana kohoaa mäenrinne, jonka päällä on aita.
Maisemamaalaus kuvaa jyrkästi alaspäin laskevaa koskea. Abstraktia lähestyvässä muotokielessä on vaikutelmia kubismista. Vesi virtaa alas kaarevina suihkuina korkeiden sinisävyisten kallioiden keskeltä, ja veden yllä on sateenkaaria muistuttavia värikkäitä muotoja. Taiteilija Unto Pusa kuului vuonna 1956 perustettuun Prisma-ryhmään, jonka jäseniä yhdisti muun muassa kirkkaiden värien käyttö ja yhteinen näyttelytoiminta.
Nuoren pojan muotokuva. Penkillä istuva poika katsoo alaspäin ja pitelee käsissään viitteellisesti kuvattua esinettä, mahdollisesti leikkivenettä. Tummahiuksisella pojalla on yllään vaalea pitkähihainen pusero, jonka päällä on kellertävä liivi. Jaloissa on ruskeat lyhyet housut. Abstrahoitu tausta luo mielikuvan vehreästä luonnosta. Teos on maalattu helein värein ja eloisin siveltimenvedoin.
Kuvitusta Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaaniin. Teos kuvaa peltomaisemaa, jolla näkyy kärryä vetävä valkoinen hevonen ja vaaleisiin vaatteisiin pukeutunut mies. Ojitettu pelto jatkuu kauas horisonttiin, jossa siintää tummanvihreää metsänreunaa. Helein sävyin kuvatulla taivaalla on kumpupilviä.