Kuvaaja

Saksassa koulutuksensa saanut kuvaaja Olavi Gunnari kuvasi kolme Nyrki Tapiovaaran elokuvaa: Juha (1937, Björn Soldanin kanssa), Varastettu kuolema (1938, Erik Blombergin kanssa) ja Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939). Kuvaaja-ohjaaja Erik Blomberg ja ohjaaja Maunu Kurkvaara ovat todenneet, että Olavi Gunnari on ”historian hämärään jäänyt huippuosaaja, jonka työtä elokuvan ja valokuvan parissa pitäisi nostaa esille”.


Olavi Gunnari syntyi 1910 Rovaniemellä. Hän ilmeisesti kouluttautui ensin valokuvaajaksi, koska valokuvaus kulkee elokuvauksen rinnalla hänen urallaan; merkonomiksi hän valmistui 1928. Gunnari opiskeli elo- ja valokuvausta Berliinissä Schule Reimannissa 1934–35. Opiskeluun kuului myös muotivalokuvauskurssi. Teoksessaan Muodin ikuistajat (2005) Merja Salo tuokin esiin Olavi Gunnarin merkityksen muotivalokuvaajana.

Valitettavasti Olavi Gunnarin opiskelusta ei ole tarkempaa tietoa. Esko Töyrin teoksessa Vanhat kameramiehet opiskelusta kyllä mainitsevat Erik Blomberg, Hannu Leminen ja Töyri itsekin. He puhuvat ”Berliinin elokuvakorkeakoulusta”. Blomberg pohtii, miksei Olavi Gunnari menestynyt elokuvaajana taitojensa edellyttämällä tavalla. Hän viittaa, että olosuhteet olivat vaikeat ”eikä Olavi suhtautunut oikein ajan vaatimuksiin – sanotaan nyt vaikka näin”. Elokuvakerho Projektiossa 1935–36 Gunnari tutustui mm. Nyrki Tapiovaaraan, Valentin Vaalaan, Teuvo Tulioon ja Erik Blombergiin.

Olavi Gunnarin elokuvaukset voidaan jakaa kahtia siten, että hän kuvasi puolenkymmentä elokuvaa toisen kuvaajan kanssa (osuuksista on vaikea sanoa mitään) ja saman verran itsenäisesti. Nyrki Tapiovaaran elokuvista Gunnari kuvasi Björn Soldanin kanssa Juhan (1937) ja Erik Blombergin kanssa Varastetun kuoleman (1938). Veikko Itkosen ohjaaman elokuvan Kohtalo johtaa meitä (1945) Gunnari kuvasi yhdessä Kalle Peronkosken kanssa ja Maunu Kurkvaaran elokuvan Ei enää eilispäivää (1956) Kurkvaaran kanssa.

Itsenäisesti Olavi Gunnari kuvasi elokuvat Paimen, piika ja emäntä (1938), Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939), Herra johtajan ”harha-askel” (1940), Tähtireportterit tulevat (1945) ja Onnen saari (1955). Olavi Gunnari leikkasi elokuvat Laivan kannella (1938), Herra Lahtinen lähtee lipettiin (Erik Blombergin ja Nyrki Tapiovaaran kanssa) ja Tähtireportterit tulevat.

Sodan aikana Olavi Gunnari kuvasi TK-kuvaajana Puolustusvoimain katsauksia ja sittemmin lyhytelokuvia, mm. opetuselokuvan Opettele oikein hiihtämään (1941, Uno Pihlströmin kanssa). Gunnari ohjasi Elonetin luonnehdinnan mukaan pienen kaunotaiteellisen musiikkielokuvan 3 pientä sävelmää (1941.) Valokuvaajana Olavi Gunnari myös otti still-kuvat mm. Juhaan Björn Soldanin ja Fred Runebergin kanssa. Gunnarin ja Runebergin jonkinlainen yhteistyö jatkui Teuvo Tulion ohjaamassa elokuvassa Laulu tulipunaisesta kukasta (1938), jonka Runeberg kuvasi (hänen ainoa kuvaamansa elokuva) ja johon valokuvat otti Gunnari.

Juhan kuvauksesta kirjoitti aikalaisarvostelija: ”Valokuvaus täyttääkin Juhassa siinä määrin katsojan odotukset, että herrojen B. Soldanin ja O. Gunnarin työn uskaltanee nimetä tähän asti parhaaksi meikäläiseksi kuvaustyöksi. Tämä koskee ennen muuta luontokuvausta.” Varastetusta kuolemasta arvostelija sanoi, että Blomberg ja Gunnari ovat kuvanneet elokuvan hyvin ja taitavasti; melkein jokainen kuva on kuin hienostunut pieni taideteos, valon ja varjon leikkiä. Kriitikon mukaan Gunnari ja Peronkoski ovat hyvin kuvanneet elokuvan Kohtalo johtaa meitä.

Elokuvaaja Erik Blomberg on muistellut, että Olavi Gunnari hallitsi suvereenisti erilaiset tekniikat ja oli loistava valon käsittelijä. Nuori Maunu Kurkvaara on puolestaan kiitellyt Gunnarin miellyttävää luonnetta, kokemusta ja näkemystä sekä hänen käyttämiensä keinovalojen vähäisyyttä (pyrkimys dokumentaarisuuteen) ja ennakkoluulotonta käsivarakameran käyttöä.

Laajassa teoksessaan Valokuvan taide (1992) Jukka Kukkonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja Jorma Hinkka mainitsevat, että valokuvaaja Otso Pietinen (1916–93) suunnitteli Olavi Gunnarin kanssa armeijan käyttöön panoraamakameran, jota valmistettiin sata kappaletta. Puolustusvoimien kuvaustoiminnan historiassaan Kamerat – huomio – tulta! (2000) puolestaan Jyri Paulaharju ja Martti Uosukainen kirjoittavat, että luutnantti Otso Pietinen ja vänrikki Olavi Gunnari konstruoivat jatkosodan aikana panoraamakuvausta varten kotimaisen alumiinirunkoisen pyörökameran malli/1944. Kojeita valmistettiin vajaat kaksikymmentä kappaletta.

Olavi Gunnari omisti myös valokuvaamoja, ja ilmeisesti Fred Runebergin kuvaamo oli 1930–40-luvulla hänen omistuksessaan. Kun elokuvatyöt 1940–50-luvun vaihteessa vähenivät, Gunnari keskittyi valokuvaukseen ja hänestä tuli suomalaisen muotikuvauksen uranuurtaja, niin kuin Merja Salo on todennut.

Vuonna 1947 Suomen Kulttuurirahasto myönsi Olavi Gunnarille 50 000 silloista markkaa (3 000 euroa) valokuvausta käsittelevän kirjan kirjoittamiseen. Apuraha sai suurta huomiota elokuva-alan piirissä; katsottiin, että sen myötä elokuva tunnustettiin kulttuuriksi. Gunnari ei kuitenkaan saanut kirjaa valmiiksi. Kari Uusitalo on kertonut, että hän tiedusteli 1960–70-luvulla Olavi Gunnarilta, missä vaiheessa hanke oli. Tämä oli vastannut, että kirja ei ole vielä valmis (eikä se valmistunutkaan).

Olavi Gunnari oli 1932–73 naimisissa Ingeborg Gunnarin (o.s. Gammal; 1907–88) kanssa. Tämä oli kuvausapulaisena Nyrki Tapiovaaran ohjaamassa elokuvassa Juha. Olavi Gunnari oli kirjallisuuden ja jazzin ystävä. Hänellä oli laaja kirjasto ja yksi maan suurimmista jazzlevyjen kokoelmista. Olavi Gunnari kuoli 63-vuotiaana 1973 Helsingissä.


Kalevi Koukkunen
1.8.2014
Päivitetty 20.1.2015



Kirjallisuutta ja lähteitä

Esko Töyri: Vanhat kameramiehet. Suomalaisen elokuvan kameramiehiä 1930–1950. Suomen elokuvasäätiön julkaisusarja n:o 14. Helsinki: Suomen elokuvasäätiö 1983, 47, 153 ja 245.

http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/#valokuvaaja/2008 (luettu 25.6.2014).

Jukka Kukkonen, Tuomo-Juhani Vuorenmaa ja Jorma Hinkka: Valokuvan taide. Suomalainen valokuva 1842–1992. VB-valokuvakeskuksen julkaisuja 2, SKST 559. Helsinki: SKS 1992, 453.

Jyri Paulaharju ja Martti Uosukainen: Kamerat – huomio – tulta! Puolustusvoimat kuvaajana. Puolustusvoimien kuvaustoiminta 1918–1999. [Tuusula:] Puolustusvoimien koulutuksen kehittämiskeskus 2000, 57.

Kari Uusitalo: ”Kotimaiset elämäkerrat”. Teoksessa Olli Tuomola ym. (toim.) Elokuvakirja (Mitä missä milloin -sarja). Helsinki: Otava 1972, 469.

Kari Uusitalon (12.5.2014) haastattelu, Kalevi Koukkunen.

Lauri Tykkyläisen (18.6.2014) sähköpostiviesti, Kalevi Koukkunen.

Merja Salo: Muodin ikuistajat. Muotivalokuvaus Suomessa. Taideteollisen korkeakoulun julkaisu B 78. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu 2005, 93–95.

Olavi Gunnarin sisarenpojan Seppo Hansteen ja hänen puolisonsa Tuulikki Hansteen (3.12.2014) sähköpostiviesti, Kalevi Koukkunen.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995, 100 ja 253.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993, 432.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.