Ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja, monialataiteilija

Kuvanveistäjä Seppo Huunonen päätyi elokuva-alalle toimittuaan usean vuoden ajan mm. tv-ohjelmien käsikirjoittajana sekä mainos- ja lyhytelokuvien käsikirjoittaja-ohjaajana. Hän valmisti 1972–78 itsenäisenä tuottaja-ohjaajana kolme pitkää elokuvaa, joista suuren yleisömenestyksen saavuttanut Lampaansyöjät (1972) toi tekijälleen tuottaja-Jussin. Elokuvauransa jälkeen Seppo Huunonen on toiminut mm. Kalevalaa ja henkistä kasvua koskevien hankkeiden sekä tutkimusten parissa. Teatterin puolella Seppo Huunonen on työskennellyt mm. näytelmäkirjailijana, pukusuunnittelijana ja lavastajana sekä valosuunnittelijana.


Seppo Sakari Huunonen syntyi 1939 Viipurissa työnjohtaja-lautatarhanhoitaja Vilho Huunosen ja kotiäiti Lempi Huunosen (o.s. Oikeroinen) perheeseen. Evakkoon lähteneet Huunoset asettuivat jatkosodan aikana Imatralle. Seppo Huunonen kiinnostui varhain elokuvista ja koulussa taideaineista. Käsityönopettajansa Lasse Laguksen kannustamana hän haki 1955 Taideteolliseen Oppilaitokseen. (nyk. Taideteollinen korkeakoulu).

Kuvanveistosta Seppo Huunonen innostui entisöidessään opiskelijavuosinaan Säätytalon suihkulähteen betoniset eläinveistokset Helsingissä ja valtion vanhojen arvorakennusten kipsikoristeita. Myös elokuviin hän paneutui elokuva-arkiston sarjanäytöksissä. Film-o-holicille 2010 antamassaan haastattelussa Seppo Huunonen korosti, että elokuva-arkisto oli nimenomaan se paikka, jossa hän oppi elokuvan aakkoset ja kielen. Myös avustajatehtävät Suomen Filmiteollisuuden Liisankadun studioilla avasivat pääsyn elokuvien maailmaan. Kuvanveistäjäksi hän valmistui 1961.

Epävarman toimeentulon takia Seppo Huunonen hakeutui kuvanveistäjän ammatistaan mm. näyttelysuunnittelijaksi Suomen Messut Oy:n vientinäyttelyosastolle. Elokuva-alalle hän päättyi toimittuaan useita vuosia tv-ohjelmien käsikirjoittajana, mainos- ja lyhytelokuvien käsikirjoittaja-ohjaajana sekä tv-sarjan Leikki sikseen (1966, MTV) juontaja-suunnittelijana. Seppo Huunonen opetti myös Yleisradion ja television kameramies- ja kuvatarkkailijakursseilla teoreettisia taideaineita ja opiskeli siinä sivussa tv- ja elokuvailmaisua. Suomi-Filmi Oy:ssä hän toimi vakituisena ohjaajana ja myyntipäällikkönä 1966–69. Oman Filmi-S kommandiittiyhtiön Seppo Huunonen perusti 1969. Yhtiömuoto ja nimi muuttuivat v. 1971 Filmi-Ässä Oy:ksi.

Pitkien elokuvien valmistamisen Seppo Huunonen rohkeni aloittaa luettuaan Veikko Huovisen romaanin Lampaansyöjät. Teoksen filmatisointi tarjosi sopivan ilmaisukanavan hänelle tärkeiden ihmisen henkisen kehityksen teemojen kuten elämänarvot ja vapaus käsittelyyn. Yli 350 000 katsojaa keränneestä Lampaansyöjistä (1972) tuli yksi 1970-luvun suomalaisen elokuvan suurimmista yleisömenestyksistä, mihin osaltaan vaikutti sen suositusta tv-ohjelmasta Ällitälli (1971) ennestään tunnettu näyttelijäkaksikko Heikki Kinnunen & Leo Lastumäki. Lampaansyöjistä Seppo Huunonen sai tuottaja-Jussin.

Lähettämässään sähköpostissa 5.6.2021 Seppo Huunonen kertoi kolmen näytelmäelokuvansa olevan hänelle itselleen trilogia, jossa tarkastellaan ihmisen henkisen evoluution keskeisiä käännekohtia. Näin siitäkin huolimatta, että elokuvat ovat ilmaisukeinoiltaan ja draamallisilta tyyleiltään toisistaan varsin poikkeavia. Tällä menettelyllä Seppo Huunonen halusi kertomansa mukaan korostaa eri vaihtoehtoisia ratkaisumalleja toisiinsa liittyvässä kolmivaiheisessa prosessissa.

Toinen Seppo Huunosen elokuvista Karvat (1974) pohjautui Lionel Whiten romaaniin Obsession, josta Jean-Luc Godard oli tehnyt oman elokuvasovituksensa Hullu Pierrot (1965). Karvat on tekijänsä mukaan hurja ilmaisullinen kokeilu, jossa kosmopoliittisuus ja elokuvakerronnan uudistaminen ovat tietoisia valintoja. Mustaa huumoria, väkivaltaa ja paljasta pintaakin sisältänyt trilleri luokiteltiin kielletyksi alle 18-vuotiailta. Kriitikoiden ankarasti arvostelema Karvat keräsi neljänneksen Lampaansyöjien yleisömäärästä. Seppo Huunonen on avannut Karvat-elokuvan keinoja vertaamalla sen tyyliä Bablo Picasson kubistiseen Guernica-maalaukseen, jossa taiteilija kuvasi kyseisen kaupungin murskannutta pommitusta. ”Eräänlaisesta ihmisen henkisen evoluution 'raunioksi pommituksesta’ on elokuvassani kysymys”, hän tarkensi 5.6.2021 lähettämässään sähköpostissa.

Toistaiseksi viimeisen pitkän näytelmäelokuvansa Piilopirtti (1978) Seppo Huunonen käsikirjoitti Pertti Reposen kanssa. Kahden kaveruksen vieroituslomaa suomalaisen miehen seitsemästä peruspaheesta kuvannut komedia sai noin 280 000 katsojaa, mutta hyväkään yleisömenestys ei pelastanut ikäviltä jälkiseurauksilta. ”Kesän parhaimpaan kuvausaikaan satoi yhtä soittoa kolme viikkoa. Siitä tuli 400 000 markan ylimääräinen lasku. Olin siinä käsityksessä, että luvattu elokuvasäätiön tuotantotuki kattaisi sen, mutta rahaa ei saatukaan. Kun taloni lopulta huutokaupattiin elokuvaveloista, tunsin saaneeni tarpeeksi elokuvan teon ihanuutta”, Seppo Huunonen kertoi Iltalehdelle antamassaan haastattelussa 2010.

Seppo Huunosella oli 1970-luvulla useita näytelmäelokuva-hankkeita, jotka eivät kantautuneet valkokankaalle asti. Hänen tuotantosuunnitelmiinsa lukeutuivat mm. alkuperäiskäsikirjoitukseen perustuva komedia Suomen viimeinen susi, Matti Pulkkisen menestysromaani Ja pesäpuu itki, Mikko Samulisen historiallisen näytelmä Maaton kansa, Jarkko Laineen teos Vampyyri ja Henrik Tikkasen romaani Unohdettu sotilas. “Usein päätös elokuvan keskeyttämisestä tai tuottamatta jättämisestä on tärkeämpää ja osoittaa ammattitaitoa enemmän kuin tuotantoon ottaminen”, Seppo Huunonen korosti Film-o-holicille 2010 myöntämässään haastattelussa.

Lopetettuaan pitkien elokuvien valmistamisen Seppo Huunonen toimi mm. Kalevalaan ja henkiseen kasvuun liittyvien projektien parissa. Hän perusti Nurmekseen v. 1981 Karelia Nova-nimisen kulttuurityökeskuksen ja veti 1980-luvulla kansanopiston kursseja ja toteutti seuraavalla vuosikymmenellä mm. Bomban Maailmanvuoren suuren Kalevala-draaman sekä suunnitteli ja oli kehittämässä useita kulttuurimatkailuhankkeita eripuolella Suomea. Seppo Huunonen on suunnitellut ja toteuttanut Kalevala-aiheisen taidemitalisarjan vuosina 1985–99.

Vuonna 1984 Seppo Huunonen liittyi Vapaan hengentieteellisen korkeakoulun ja Suomen antroposofisen liiton jäseneksi sekä alkoi enenevästi toimia mytologia- ja kalevala-tutkimuksen piirissä. Taiteellisen toimintansa ohessa hän on toiminut Kalevalaisen Kulttuurin Liiton puheenjohtajana vuodesta 1993 lähtien. Tutkijana ja mytologina Seppo Huunosen merkittävimpiin saavutuksiinsa kuuluu Uuden laulun Kalevala: Mythologia Fennica Epos (2004, Kalevalaisen Kulttuurin Liitto).

Teatterin puolella Seppo Huunonen on toiminut mm. näytelmäkirjailijana, lavastajana, valo- ja pukusuunnittelijana. ”Olen lavastanut ja puvustanut, sisustanut ja suunnittelut huonekaluja, piirtänyt ja taittanut kirjoja, perustanut ravintolan ja Kalevala-Koulun ja säveltänyt elokuva- ja näytelmämusiikkia. Elämäntehtäväkseni koen kuitenkin suomalaisen mytologian, sen tutkimisen ja siitä – toivon mukaan – vähitellen syntyvän uudenlaisen taideilmaisun – mysteeritaiteen”, hän kertoi 5.6.2021 lähettämässään sähköpostissa. Jäätyään eläkkeelle 2004 Seppo Huunonen on kirjoittanut kalevalaista mysteerimusikaalia ”Uni&Umbra – maahan kirjoitettu” sekä Kalevala gnosis – Sapientia Mythos Fennica -nimistä teosta suomalaisesta mytologiasta.


Sisko Rytkönen
1.7.2021



Kirjallisuutta ja lähteitä

Peter von Bagh: Suomalaisen elokuvan uusi kultainen kirja. Helsinki: Otava 2005, 608.

Suomen kansallisfilmografia 8. Helsinki: Edita 1999, 135-140, 214-218, 421-426.

Markku Summa: ”Karjalaisuus on identiteettini perusta”. Karjala N:o 27/2010.

Marja Sulin: ”Elokuvaohjaajasta tuli tietäjä”. Iltalehden Viikonvaihde-liite 30. – 31.10.2010, 8-10.

Marja-Liisa Hart: ”Elokuvan synty on arkipäivää”. Etelä-Suomen Sanomat 6.10.1978.

E.U: Huunonen filmar Tikkanen: ”Nu ska jag inte bara fjäska iväg”. Hufvudstadsbladet 3.9.1975.

”Etsintäkuulutus”. Jaana 18/1973, 14-16.

Seppo Huunosen puhelinhaastattelu 11.5.2021, Sisko Rytkönen.

Seppo Huunosen sähköpostiviesti 5.6.2021, Sisko Rytkönen.

https://www.film-o-holic.com/haastattelut/seppo-huunonen/ 2.4.2010, Seppo Huunonen, Toni Puurtinen. [Linkki tarkastettu 11.5.2021]

https://www.imdb.com/name/nm0404701/Seppo Huunonen [Linkki tarkastettu 11.5.2021]