Ohjaaja, näyttelijä, teatterinjohtaja

Jorma Nortimo oli laaja-alainen teatteri- ja elokuvamaailman vaikuttaja, joka näytteli ja ohjasi sekä laati elokuvakäsikirjoituksia.


Jorma Kustaa Olavi Nortimo (v:een 1935 Nieminen) pääsi ylioppilaaksi 1925 Helsingin Suomalaisesta normaalilyseosta. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän kirjoittautui Helsingin yliopiston lainopilliseen tiedekuntaan, missä opinnot kuitenkin jäivät kesken jo 1928. Nortimo toimi tilastoapulaisena oikeusministeriössä 1928-36 ja näytteli samanaikaisesti Ylioppilasteatterissa 1932-33 ja teatterin sivutoimisena johtajana vuodesta 1933.

Ylioppilasteatterin kautta Nortimolle avautui 1936 näyttelijän vakanssi Suomen Kansallisteatterissa, mistä hän 1946 siirtyi Turun kaupunginteatterin pääjohtajaksi ja sieltä edelleen 1955 Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin johtajaksi. Teatterinjohtajana Nortimo suosi kotimaista ohjelmistoa sekä runsaasti Molièreä ja uudempaa ranskalaista dramatiikkaa. Nortimo ohjasi myös mm. Karel Capekin Äidin, William Shakespearen Myrskyn ja Hamletin, J. W. Goethen Faustin sekä Tennessee Williamsin Viettelyksen vaunun. Teatterintekijänä häntä luonnehdittiin sekä näyttelijänä että ohjaajana älylliseksi ja selkeästi eritteleväksi.

Nortimon elokuva-ura alkoi 1930 avustajana komediassa Kahden tanssin välillä. Ensimmäiset suuret näyttelijätehtävät tulivat 1936 kolmessa Suomen Filmiteollisuuden elokuvassa Onnenpotku, Kaikenlaisia vieraita ja Pohjalaisia.

Vuosina 1938-41 Nortimo teki käsikirjoitukset kuuteen SF:n elokuvaan ja pääsi yhtiön tuotantotoiminnan laajentuessa myös ohjaajaksi. Nortimon ohjaajanura alkoi 1938 vahvan draaman tekijänä, lähtökohtina Toivo Pekkasen, Lauri Haarlan ja Helvi Hämäläisen tekstit. Ensimmäisen elokuvakomediansa hän ohjasi 1939 Agapetuksen näytelmän pohjalta.

Keväällä 1941 Nortimo siirtyi parin seuraavan vuoden ajaksi ohjaajaksi kilpailevaan yhtiöön, Suomi-Filmiin. Vuonna 1945 valmistui kaksi Nortimon ohjaamaa elokuvaa, tuottajina Veikko Itkonen ja Oy Fenno-Filmi. Elokuva-ura keskeytyi muutamaksi vuodeksi, kun Nortimo siirtyi teatterinjohtajaksi Turkuun. Vuonna 1951 hän palasi ohjaajaksi Suomen Filmiteollisuuteen, nyt leimallisesti rahvaanomaisen viihteen - mm. Rovaniemen markkinoilla, Lännen lokarin veli, Muhoksen Mimmi - ohjaajana. Näissä elokuvissa hän esiintyi myös näyttelijänä. Vuonna 1954 Nortimo ohjasi Suomi-Filmille 1920-luvulle etäännytetyn rillumarei-muunnelman Oi, muistatkos... Nortimon viimeiseksi elokuvatyöksi jäi Mika Waltarin käsikirjoituksen pohjalta kesällä 1956 SF:ssä ohjattu lastenelokuva Pikku Ilona ja hänen karitsansa.

Jorma Nortimo esiintyi näyttelijänä 1930-57 yli 30 elokuvassa, teki 11 elokuvakäsikirjoitusta ja ohjasi itse 15 elokuvaa. Hänen ohjaajanuransa alkoi kunnianhimoisissa ja vakavan dramatiikan sävyttämissä merkeissä, mutta kääntyi sitten leimallisesti viihteen suuntaan. Arvostelun aikanaan yksimielisesti tuomitsemasta Rovaniemen markkinoista on vuosikymmenien saatossa tullut oman lajinsa klassikko, joka on nähty televisiossakin jo useita kertoja.


Kari Uusitalo
22.9.2014



Kirjallisuutta ja lähteitä

Ywe Jalander: "Jorma Nortimon nuoruudentyöt". Teoksessa Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Edita 1995, 547-551.

Mitä Missä Milloin Elokuvakirja. Helsinki: Otava 1972, 530-531.

Suomen kansallisfilmografia 2-6. Helsinki: Edita ym. 1989-1995.

Kari Uusitalo: "Nortimo, Jorma". Teoksessa Suomen kansallisbiografia 7. Helsinki: SKS 2006, 187-188.