Elokuvaohjaaja, taidemaalari

Uuno Eskola (1889-1958) oli taidemaalari, joka vuosina 1927-29 ohjasi ja osittain tuotti kaksi mykkäelokuvaa - niistä Lumisten metsien mies (1929) oli ensimmäinen suomalainen urheiluaiheinen elokuva.

Uuno Eskola (v:een 1907 Eskolin) syntyi Perttelissä 06.08.1889 ja oli pääkutsumukseltaan taidemaalari. Maalauksissaan hän liittyi suomalaiseen ekspressionismiin ja saavutti parhaat tuloksensa 1910- ja 1920-lukujen maisemissa ja henkilösommitelmissa. Hänen myöhempi tuotantonsa käsitti mm. suurikokoisia mosaiikkisommitelmia (esim. jälleenrakennetun Enontekiön kirkon alttaritaulu 1952).

Eskola toimi 1920-luvulla Tampereen Teatterin lavastajana ja vuodesta 1926 jonkin aikaa uuden Häme-elokuvateatterin osakkaana. Myös elokuvan teko kiinnosti häntä, ja toukokuussa 1927 solmitulla sopimuksella Eskola sekä taidemaalari Kalle Kaarna (1887-1964), teatterimies Eero Leväluoma (1896-1969) ja elokuvaaja Oscar Lindelöf (1887-1954) sitoutuivat kesällä 1927 yhteisesti valmistamaan elokuvan, jonka aiheeksi otettiin Eskolan Länsi-Suomi -lehdessä 24.01.1926 julkaistu novelli Ei auta itku markkinoilla.

Novellissa vuoteen 1840 etäytetyn tarinan ohjasi Ikaalisten Heittolassa kesän 1927 mittaan Uuno Eskola, joka myös näytteli yhtä miespääosaa, Haapalan Hannua. Lavastus syntyi Eskolan, Kaarnan ja Leväluoman yhteistyönä. "Loppupuolen suuret nousukohdat olivat esitetyt uudella ja omintakeisella filminkertomistavalla, jonka veroista suomalaisissa elokuvissa ei aikaisemmin ollut esiintynyt", oli Roland af Hällströmin jälkikäteinen arvio elokuvasta vuonna 1936.

Nelikon yhteistyö ei jatkunut tätä elokuvaa pitemmälle - muut osakkaat lähtivät omille teilleen ja Eskola jäi yksin Aquila-Suomeksi ristittyyn yhtiöön. Sen puitteissa hän talvella 1928 tuotti, ohjasi ja lavasti Tampereella ensimmäisen suomalaisen urheiluaiheisen kokoillan näytelmäelokuvan Lumisten metsien mies, pohjana jälleen Eskolan oma, Länsi-Suomessa ja Karjalassa 07.02.1926 julkaistu novelli (Länsi-Suomessa nimellä Suuria suurempi, Karjalassa nimellä Raitojan Jussi). Tämän elokuvan erikoisuutena oli liikkuvan kameran käyttö.

Lumisten metsien miehen yleisönsuosio jäi vaatimattomaksi, eikä Eskolan elokuvaura jatkunut näitä kahta elokuvaa pitemmälle. Hänen vaimonsa Aune Eskola (o.s. Böök) esiintyi näyttelijänä kummassakin. Molemmat elokuvat ovat tuhoutuneet.

Uuno Eskola kuoli Helsingissä 09.03.1958.


Kari Uusitalo



Kirjallisuutta

Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki, Edita 1996.

Uusitalo, Kari: Eläviksi syntyneet kuvat. Suomalaisen elokuvan mykät vuodet 1896-1930. Helsinki, Otava 1972.