Näyttelijä, oopperalaulaja

Ennen varhaista kuolemaansa Antero Suonio ehti tehdä ansiokkaan laulajanuran Suomalaisessa Oopperassa. Hän esiintyi muutamassa elokuvassa, mm. Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa (1939).


Antero Suonio syntyi 1897 Helsingissä näyttelijäperheeseen. Hänen isänsä Evert Suonio (1871–1934) oli näyttelijä-teatterinjohtaja ja äitinsä Kirsti Suonio (1872–1939) näyttelijä. Tultuaan ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta hän meni syksyllä 1917 iltanäyttelijäksi Suomen Kansallisteatteriin. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa estetiikkaa ja kieliä sekä mm. Väinö Solan johdolla laulua.

Antero Suonio mainitsee suorittaneensa niinkin harvinaisen tutkinnon kuin Saksan valtakunnan teatterikamarin tutkinnon (1936). Laulajanuransa alussa hän esiintyi ravintolalaulajana ja -pianistina. Hän sävelsi operetin Lentäen Helsinkiin, joka esitettiin 1935 Kansan Näyttämöllä. Erityistä tunnustusta operetti-iloittelun näyttelijöistä sai Siiri Angerkoski ”suuren komiikan täysiverisenä edustajana”, jota verrattiin Mimmi Lähteenojaan.

Suomalaiseen Oopperaan tenori Antero Suonio oli kiinnitettynä 1919–30, vuodesta 1927 ohjaajaksi ja laulajaksi kolmen vuoden sopimuksella. Suonion n. 80 osan repertoaarista tärkeimpiä tehtäviä olivat Tamino (W. A. Mozartin Taikahuilu), Alfredo (Giuseppe Verdin La traviata), nimiosa (Charles Gounod’n Faust), Don José (Geoges Bizet’n Carmen), Antti Hanka (Leevi Madetojan Pohjalaisia), Belmonte (W. A. Mozartin Ryöstö seraljista), Piparkakkunoita (Engelbert Humperdinckin Hänsel ja Gretel eli Hannu ja Kerttu).

Vuosina 1926–28 ja 1934 Antero Suonio lauloi Helsingin Kaupunginorkesterin solistina. Oopperauran jälkeen Suonio oli johtajana Lahden Teatterissa 1935–36 ja 1940–44 sekä Viipurin Kaupunginteatterin apulaisjohtajana 1936–39. Hänen sanottiin elvyttäneen Viipurin teatterielämää.

Antero Suonion ensimmäinen elokuvarooli oli Erkki Karun ohjaamassa Nummisuutareissa (1923), jossa hän esitti päähenkilön Eskon veljeä Iivaria. Tee työ ja opi pelaamaan -elokuvassa (1936) Suonio esitti kauppias Kurosta ja elokuvassa Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa (1939) tehtailija Aukusti Saroa, Saron Suklaa Oy:n johtajaa, joka haastekilpailussa heittää moukaria.

Helsinkiä esittelevässä musiikkielokuvassa SF-paraati (1940) Antero Suonio (roolinimellä Suoni) ja Kaarlo Angerkoski (Anger) ovat keppostelevia ravintoloitsijoita. Suonio toimi myös lavastajana elokuvissa Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa ja SF-paraati. Koulumatrikkelissa Suonio ilmoittaa olleensa 1939–40 Suomen Filmiteollisuuden studiopäällikkönä ja ohjaajana. Kansallisfilmografiassa mainitaan Suonion toimineen studiopäällikkönä vain elokuvassa Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa. Hänen mahdollisista ohjausosuuksistaan ei ole tietoa.

Antero Suonio kuoli 46-vuotiaana 1944 Sortavalassa. Hän oli loukkaantunut vakavasti Tuokslahden asemalla sattuneessa tapaturmassa. Hän oli nimittäin palaamassa etelään päin yöjunalla Sortavalasta, missä oli lauantaina pitänyt konsertin. Juna pysähtyi Tuokslahden asemalle (7 km Sortavalasta), ja sen jatkaessa matkaa Suoniolle tuli niin kiire, että hän joutui hyppäämään vaunuun, mutta hän lipesi junan alle ja loukkaantui vakavasti. Hänet kuljetettiin Sortavalan sairaalaan, jossa hän kuitenkin kuoli sunnuntaina iltapäivällä. Helsingin Sanomien nekrologista puolet on onnettomuuden yksityiskohtaista kuvausta.


Kalevi Koukkunen
11.9.2014



Kirjallisuutta ja lähteitä

Antero Suonio. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 15.2.1944.

Einari Marvia & Vainio, Matti: Helsingin Kaupunginorkesteri 1882–1982. Porvoo – Helsinki – Juva 1993, 791.

Keijo Virtamo: Otavan musiikkitieto A–Ö. Uudistetun laitoksen 1. p. Helsinki: Otava 1997: 417.

Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas [1930], 222.

Norssit 1867–1992. Helsinki: Vanhat Norssit r.y. ja Helsingin I Normaalikoulu 1992, 138.

Osborne, Charles: Ooppera. Tietosanakirja A–Ö. Alkuteos: The Dictionary of Opera (1983). Suomalaisen laitoksen tarkistanut ja suomalaisen osuuden kirjoittanut Hannu-Ilari Lampila. Jyväskylä: Gummerus 1984, 437.

Pirkko Koski: Kansan teatteri II. Helsingin Kansanteatteri. Helsinki: Helsingin teatterisäätiö 1987, 50.

Suomen kansallisfilmografia 1. Helsinki: Edita 1996.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

”Taiteilija Antero Suonio saanut surmansa onnettomuudessa.” Helsingin Sanomat 14.2.1944.