Muusikko, viulupedagogi, director musices; näyttelijä

Yrjö Saarnio yhtyeineen oli tunnettu esiintyjä niin tansseissa kuin radiossa ja levyttäjänä. Hänen tunnetuimpia sävellyksiään ovat Vesivehmaan jenkka ja Rantamökissä. Saarniolla oli kaksi yhteyttä suomalaiseen elokuvaan.


Yrjö Saarnio syntyi 1906 Turussa. Hän aloitti viulunsoiton opiskelun 11-vuotiaana ja esiintyi jo 12-vuotiaana. Muistoja-valssin hän sävelsi 16-vuotiaana. Saarnio kävi kelloseppäkoulun, mutta antautui kuitenkin musiikkialalle.

Ravintolamuusikon uransa Saarnio aloitti 1927 Turussa. Vuonna 1933 hän muutti Helsinkiin ja soitti Harry Bergströmin yhtyeessä Kaivohuoneella. Vuonna 1940 hän perusti oman yhtyeen. Saarnion tunnetuimpia sävellyksiä ovat Vesivehmaan jenkka (Usko Kempin sanoin: ”Muistattekos Vesivehmaan jenkkaa pojat vielä! / Harvoin on niin lystiä kuin oli siellä!”) ja Rantamökissä (Paul Ailuksen sanoin: ”Siel rantamökissä istuupi hän, / tuo vanhus harmajapää.”).

Saarniolla on satoja sävellyksiä, levytyksiäkin satakunta, polkkia, jenkkoja ja valsseja aina Koira-polkkaa myöten. Lisäksi hän levytti sellaisia klassikoita kuin Kielon jäähyväiset, Talvimyrskyjä ja Yli aaltojen.

Vuosikymmenten mittaan Saarnio – Polkka-Saarnio – tuli erittäin tunnetuksi radioesiintymisistään. Usein hänen polkkayhtyeensä soitti otsikko-ohjelmassa Vanhaa tanssimusiikkia. Yhtye soitti myös tansseissa ja säesti laulajia (mm. A. Aimoa, Georg Malmsténia ja Olavi Virtaa). Vuodesta 1966 Saarnio opetti viulunsoittoa Helsingin konservatoriossa.

Yrjö Saarnio sävelsi yhden kappaleen Yrjö Nortan ohjaamaan jännityselokuvaan Hiipivä vaara (1944). Muuten elokuvan musiikki on Harry Bergströmin (ja Tapio Ilomäen) käsialaa. Saarnion säveltämä noin 1,5 minuutin jenkka kuullaan taustamusiikkina ravintolakohtauksessa. Todennäköisimmin kysymyksessä on kuitenkin Saarnion jo aiemmin levyttämä jenkka, ei elokuvaan varta vasten sävelletty kappale.

Hiipivässä vaarassa on kuitenkin myös tuntemattoman säveltäjän polkka, kaksi tangoa ja valssi. Norta oli Saarnion turkulainen ikätoveri (s. 1904). He ovat saattaneet tuntea toisensa, mutta luultavammin Saarnion muusikkotoveri Harry Bergström pyysi polkkaeksperttiä säveltämään jenkan! Saarnio oli muutamaa vuotta aikaisemmin tullut tunnetuksi nimenomaan Vesivehmaan jenkan säveltäjänä.

Laulun suosiosta kertoo sekin, että Yleisradion (pää)kuuluttaja Carl-Erik Creutz lauloi Vesivehmaan jenkan muistamansa mukaan jossain Aune Haarlan ohjelmassa, joka ei ole säilynyt. Mutta radion arkistossa on Creutzin kaksi myöhäisempää Vesivehmaa-tulkintaa alun perin nauhoitteina. Creutz olikin tunnettu laulumies; hänen harrastuksenaan oli autoilun ohessa kvartettilaulu.

Yrjö Saarnion päätymisestä Laukaus tehtaalla -elokuvaan (1973) johtokunnan jäseneksi elokuvan tuotantopäällikkö Anssi Mänttäri on kertonut, että hän itsekin muusikkona tunsi monia soittajia, niin että saattoi värvätä heitä eri tehtäviin elokuvissa. Aluksi hän soitti tuntemilleen muusikoille, sitten myös tuntemattomille. Tärkeätä oli se, että Mänttäri tiesi muusikoilla olevan päivisin vapaata. Laukaus tehtaalla -elokuvassa oli olennaista, että johtokunnan jäsenet olivat iäkkäämpiä (Saarnio 67-vuotias).

Director musices -arvonimen Yrjö Saarnio sai 1972, ilmeisesti ensimmäisenä tanssi- ja viihdemuusikkona. Hän kuoli 78-vuotiaana 1985 Helsingissä.

Eri henkilö oli näyttelijä ja laulaja Yrjö Saarnio (1890–1933), joka loi 1910–20-luvulla suomalaisittain ainutlaatuisen kansainvälisen elokuvauran Venäjällä, Saksassa ja Ranskassa.


Kalevi Koukkunen
22.11.2018



Kirjallisuutta ja lähteitä

Urpo Haapanen: Suomalaisten äänilevyjen taiteilijahakemisto 1901–1982. Suomen äänitearkiston julkaisu n:o 23. Helsinki: Suomen äänitearkisto 1990, 459.

Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950. Helsinki: Otava 1949, 84.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Yrjö Saarnio. Kuolinilmoitus ja nekrologi. Helsingin Sanomat 19.5.1985.

Anssi Mänttärin (Laukaus tehtaalla -elokuvan tuotantopäällikön) puhelinhaastattelu 29.10.2018, Kalevi Koukkunen.

Juha Seitajärven (KAVI) puhelinhaastattelu 26.10.2018, Kalevi Koukkunen.

Pekka Salosaaren (kokoelmavastaava, Yle Arkisto) sähköpostiviesti 22.11.2018, Kalevi Koukkunen.

Päivi Uusimaan (informaatikko, Yle Arkisto) sähköpostiviesti 22.11.2018, Kalevi Koukkunen.

http://pomus.net/haku?q=saarnio+yrj%F6 (luettu 22.11.2018).