Haku

Henkilö

Maikki Hako

QR-koodi

Tiedosta vastaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Finna-arvio

Näyttelijä

Maikki Hako esitti teatterissa 1920–30-luvulla erityisesti luonneosia kotimaisissa klassikoissa. Hän näytteli 1930–50-luvulla yli 20 elokuvassa.


Maikki Hako syntyi 8.5.1900 Helsingissä kirjaltajan tyttärenä. Hän kävi suomalaisen yhteiskoulun Hangossa ja toimi aluksi 1918–21 Sotasaaliskonttorissa konekirjoittajana ja kirjaajana. Hako oli 1919 avustajana Kansallisteatterissa ainakin Naisopistossa. Tätä Martin Frehseen ja Albert Kehmin näytelmää esitettiin 1920–30-luvulla monissa teatterissa. Näyttämöopiston ”kaunissilmäinen” Maikki Hako aloitti syksyllä 1920. Oppilasnäytteitä hän antoi useampia myös kiertueilla ja sai erinomaiset arvostelut. Ilmeisesti vuonna 1923 hän otti taiteilijanimen Maikki Sälehovi.

Maikki Hako oli kiinnitettynä Viipurin Näyttämölle 1922–25, Porin Näyttämölle 1925–29 ja Turun Työväen Teatteriin 1929–30. Kun Maikki Hako siirtyi Turkuun, Uusi Suomi kirjoitti, että hän on ollut Porin Näyttämön ainoa naispuolinen luonnenäyttelijä.

Seuraavaksi Maikki ja Hannes Hako siirtyivät Oulun Näyttämölle (1931–33) ja sieltä Lahden Teatteriin (1933–35). Kesällä 1935 perhe tuli Helsinkiin. Hannes Hako menetti Lahden paikan ns. henkilökohtaisen ongelman takia. Maikki Hako hankki elatusta perheelle satunnaistöistä, radioluennasta ja elokuvista. Vuonna 1937 Maikki Hako meni laskuapulaiseksi Metsätieteelliseen tutkimuslaitokseen (nykyinen Metsäntutkimuslaitos), jossa hän oli eläkeikään asti, vuoteen 1967.

Maikki Hako teatterirooleja olivat mm. Kirsti Gustaf von Numersin Elinan surmassa, Elisabeth Friedrich von Schillerin Maria Stuartissa, nimiosa Zacharias Topeliuksen Regina von Emmeritzissä, Julia William Shakespearen Romeossa ja Juliassa ja Marusja Sam Sihvon Jääkärin morsiamessa.

Maikki Hako näytteli emäntä- ja akkarooleja elokuvissa Tee työ ja opi pelaamaan (1936, vanhapiika Matilda Svebelius), Tulitikkuja lainaamassa (1938, Sormusen Miina), Vieras mies tuli taloon (1938, Jokitörmän Alma-emäntä), Aatamin puvussa – ja vähän Eevankin… (1940, Puuskan akka) ja Lapseni on minun (1940, juoruämmä).

Opettajan tai vastaavan rooli Maikki Haolla oli elokuvissa Suomisen Olli rakastuu (1944) ja Suomisen Olli yllättää sekä sairaanhoitajatarkoulun oppilaskodin johtajattaren osa Rakkautensa uhrissa (1945). Yksi koulun vanhempainneuvoston jäsenistä hän oli elokuvassa Syyllisiäkö? (1938).

Maikki ja Hannes Hako esiintyivät yhdessä mm. elokuvissa Tee työ ja opi pelaamaan (1936), Tulitikkuja lainaamassa (1938), Syyllisiäkö? (1938), Vieras mies tuli taloon (1938), Helmikuun manifesti (1939) ja Kaivopuiston kaunis Regina (1941).

Maikki Hako oli 1927–39 naimisissa näyttelijä-ohjaaja-järjestäjä Hannes Haon (1893–1984) kanssa. Näyttelijänurasta luopuminen katkeroitti Maikki Hakoa, mutta hän oli kiinnostunut teatterista elämänsä loppuun asti. Hän kuoli 78-vuotiaana 1979 Helsingissä.

Maikki ja Hannes Haon poika Matti Hako (1927–2014) oli kansanrunoudentutkija, joka suunnitteli tv-sarjan Kansanlaulut (1970). Tämän poika Pekka Hako (s. 1957) on käsikirjoittanut, ohjannut ja tuottanut taidetta, musiikkia ja kulttuuria käsitteleviä televisio-ohjelmia ja dokumenttielokuvia, mm. suomalaisista nykysäveltäistä 20-osaisen televisiosarjan Maestro (1994–97, MTV3) sekä dokumenttielokuvat Elokuvarunoelma orkesterille (2007) ja Jäätyneet kyyneleet – musiikkielokuva sivullisuudesta (2013).


Kalevi Koukkunen
9.11.2014



Kirjallisuutta ja lähteitä

Hannes Haon pojan Matti Haon laatima sukukronikka, josta pojanpoika Pekka Hako on laatinut Hannes ja Maikki Hakoa koskevan tiivistelmän (1.11.2014) materiaaliksi tätä biografiaa varten.

Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin. Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas [1930], 314 – 315.

Pekka Haon puhelinhaastattelu (31.10.2014) ja sähköpostiviestit (30.10. ja 5.11.2014), Kalevi Koukkunen.

Suomen kansallisfilmografia 2. Helsinki: Painatuskeskus 1995.

Suomen kansallisfilmografia 3. Helsinki: Painatuskeskus 1993.

Suomen kansallisfilmografia 4. Helsinki: VAPK-kustannus 1992.

Suomen kansallisfilmografia 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus 1989.

Suomen kansallisfilmografia 6. Helsinki: VAPK-kustannus 1991.

Tallennettuna: