Suomalaisten kaupunkien keskusta-alueita on viime aikoina alettu kehittämään aktiivisesti. Kehittämisen tuloksena keskustan kaupunkirakenne on saattanut muuttua. Vaikka suomalaisissa keskustoissa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan huomattavia kehittämishankkeita, ei hankkeiden prosessia ole tutkittu. Diplomityön tarkoitus on vastata kysymykseen, Mitkä ovat keskusta-alueen kehittämishankkeen päävaiheet, kesto ja pääkohdat. Lisäksi pyritään luomaan periaatteet hankkeen taloudelliselle mallintamiselle.

Tutkimus pohjautuu pääasiassa aluekehittämisen kirjallisuuteen, ottamalla huomioon suomalaisen lainsäädännöllisen ympäristön. Vastauksia on haettu laadullisella tutkimuksella, jossa on tutkittu kolmea keskusta-alueen kehittämishanketta Suomessa. Tutkittavat keskustat ovat Hyvinkää, Mikkeli ja Tikkurila. Tutkimusaineistona on käytetty kaavaselostuksia ja -dokumentteja sekä kuntien keskeisten henkilöiden haastatteluja.

Aineiston perusteella prosessi on jaettu kuuteen vaiheeseen. Vaiheet on ryhmiteltävissä kahteen osaan, joista ensimmäinen on suunnitteluosa ja jälkimmäinen on rakentamisosa. Talouden mallintamisessa hankkeen tulot ja menot on yhdistetty työssä eroteltuihin vaiheisiin, jolloin pystytään estimoimaan ajan vaikutusta hankkeen talouteen. Merkittävimpiä havaintoja vaiheiden pääkohdista ovat avoimen ja osallistavan suunnitteluprosessin positiivinen vaikutus hankkeen lopputulokseen ja kuntalaisten suhtautumiseen muutosta kohtaan.

Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että vaikka jokainen kehittämishanke on prosessina omanlaisensa, löytyy prosesseista tiettyjä yhtäläisyyksiä vaiheiden ja niiden keston osalta. Nyt tuotettua mallia vaiheistetusta prosessista voidaan käyttää alustavana lähtökohtana mietittäessä ja hahmoteltaessa keskusta-alueen kehittämistä. Malli voi helpottaa hankkeen ja hankkeen talouden suunnittelua ja hallintaa.