Hybridiprojektit (eng. Mixed-use development projects) ovat yleensä kolmen tai useamman käyttötarkoituksen muodostamia rakennushankkeita, jotka koetaan edesauttavan kaupunkirakentamisen tiivistämistä, kestävää kehitystä, elinvoimaisia asuinalueita sekä julkista liikennettä tukevaa rakentamista. Hybridiprojekteihin liittyy kuitenkin lukuisia haasteita huolimatta hybridiprojektien tuomista hyödyistä.

Tämän diplomityön tavoitteena kyseessä on määritellä ja tunnistaa hybridihankkeet ja merkittävimmät hybridihankkeiden hankekehitysvaiheen haasteet Suomessa. Kartoittaakseen olemassa olevat haasteet tutkimukseen on haastateltu hybridihankkeisiin osallistuneita osapuolia, kuten rakennuttajia, sijoittajia, arkkitehteja, kaupungin viranomaisia sekä juristeja. Lisäksi tutkimuksessa on analysoitu Suomen kiinteistösektorin erityispiirteitä liittyen hybridiprojekteihin.

Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tarkastella hybridihankkeiden konseptia sekä ominaisuuksia. Hybridiprojektien haasteita Suomessa on tämän jälkeen kartoitettu haastattelemalla yhteensä 19 kiinteistöalan ammattilaista, joilla on kokemusta hybridihankkeista. Haastateltavat on valittu yhteensä viidestä hybridihankkeesta eri ajanjaksoilta ja eri alan yrityksistä. Hankkeista yksi sijaitsee Ruotsissa, loput Suomessa.

Tutkimuksen johtopäätökset paljastavat että suurin osa hybridihankkeiden haasteista johtui sen yhdistävästä luonteesta, jossa eri käyttötarkoituksia, kuten asumista, toimistoa ja kauppaa, on integroitu. Täten, eriävät lainsäädännöt, tekniset vaatimukset sekä rakennus- ja kaavamääräykset, toimintatavat ja rakennusajat eri yksiköiden välillä aiheuttavat haasteita osapuolten välillä vaikeuttaen käyttötarkoitusten integrointia sekä yhteistoimintaa. Lisäksi, vastuiden jakaminen osapuolten kesken vaatii monimutkaisia sopimuksia. Myös tonttimaan sopivuus sekä hankkeille tyypillinen keskustasijainti hankaloittavat hankekehitystä ja oikean konseptin löytämistä. Koska hybridiprojekti -konsepti on vielä kohtalaisen uusi ja tietotaitoa projekteista ei ole paljoa, riskien ja tuottojen arviointi on haastavaa, mitkä osaltaan hankaloittavat hankkeiden kiinnostavuutta sijoittajan näkökulmasta.

Havaitut haasteet korostavat yhteistyön sekä yhteisten tavoitteiden merkitystä. Luodakseen menestyksekkään hybridiprojektin, osapuolten on tunnistettava toistensa toimintatavat sekä ymmärtää heidän toimia. Hybridiprojektissa osapuolten on tehtävä töitä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi joka vaatii toimintatapojen muuttamista. Lisäksi sijoittajien puutteellinen tieto konseptin toiminnallisuudesta sekä hyödyistä vaikuttaa projektien tuottavuuteen. Tästä huolimatta tietoisuus hybridihankkeista kasvaa jatkuvasti ja tulevaisuudessa hybridiprojektien suosio tullee lisääntymään kiristyneen lainsäädännön sekä tiivistyvien kaupunkirakenteiden kautta. Myös kolmiulotteisen kiinteistöjärjestelmän käyttöönotto tarjoaa suuren hyödyn niin hybridiprojektien kaavoitukseen, hallinnoimiseen kuin omistukseen.