Mikä on taiteen ja kaupungin suhde? Miten nykykäytännöt ovat kehittyneet? Työ etsii vastauksia näihin kysymyksiin teoriassa ja käytännössä. Työ koostuu tutkimusesseestä ja visuaalisesta esseestä. Esseet voidaan lukea itsenäisinä, toisistaan riippumattomina tai toisiaan ruokkivina ja tukevina teoksina. Tutkimusessee on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa on kriittinen puheenvuoro, joka käsittelee kaupungin ja rakentamisen taidetta nykyaikana. Toinen osa avaa taidekäytäntöjä Vantaan kaupungin Marja-Vantaa projektissa ja esittelee Vantaan kaupungin vuoden 2015 asuntomessualueen taideohjetta ja erityisesti alueelle toteutettavaa osallistavaa värityssuunnitelmaa.

Työn ensimmäisen osan lähtökohtana on taiteen rooli kaupungissa nyt ja se on jaettu neljään lukuun. Ensimmäinen luku hahmottelee lyhyesti nykyajan historiasta vain sen mikä tuntuu suoraan muokanneen taiteen nykyistä roolia kaupungissa. Toisessa luvussa erotellaan mitä taide ja luovuus tarkoittavat. vertaillen John Bergerin marxilaisen taidekritiikin sekä Gilles Deleuze ja Felix Guattari halutuotannon -teorioiden välillä. Vertailun myötä nähdään. että luovuuden ja taiteen suhde on monimutkaisempi kuin vain prosessi ja tuote. Kolmannessa luvussa hahmotellaan fenomenologista lähestymistapaa ymmärtää kaupunki objektina. Työn keskeisin oppi on, että yritys ymmärtää kaupunkia kokonaisobjektina ei ole ainoastaan mahdoton, vaan sen ei edes pitsisi olla tavoiteltavaa. Moinen näkemys neurotisoi luovat virrat, joista kaupunki syntyy. Jotta löydetään totuuksia kaupungista, on otettava niin hajanainen ja monitahoinen lähestymistäpä kuin mahdollista. Neljännessä luvussa, bilbaokompleksissa, yritetään purkaa ilmeisen paradoksaalista luovuuden ja taiteen suhdetta kaupungissa. Tässä luvussa ehdotetaan, että nykyinen kiintymys tyyleihin ja monimutkaisiin rakennusmuotoihin yhdessä merkityksen annon tarpeen kanssa hämärtää entisestään kaupungin litistymistä. Hyvin piilotetun fyysisen ja fenomenaalisen monimutkaisuuden/litistyneisyyden tunnustamisesta tulee bilbaokompleksin tuhoamisen avain.

Työn toinen osa käsittelee kahdessa luvussaan aihetta käytännössä ja on toteutettu tilaustyönä Vantaan kaupungin Marja-Vantaa -projektille. Viides luku johdattaa Marja-Vantaa -projektin taidekäsityksiin keskustan taideohjeen ja aloituskortteleiden taiteen konseptin avulla. Lisaksi paneudutaan yksityiskohtaisemmin asuntomessualueen taideohjeeseen. Asuntomessujen taideohje koostuu kahdesta osuudesta. Ensimmäinen osuus keskittyy pääsiassa julkisiin ulkotiloihin. Metaforaksi on otettu neljä elementtiä: maa, vesi. ilma ja tuli. Toinen osuus on alueelle toteutettava osallistava värityssuunnitelma, jota kuudes luku käsittelee. Työhön sisältyvän värikartoituksen perusteella on luotu väripaletti, jonka avulla osallistava värityssuunnitelma laaditaan.