Nykyinen työympäristötutkimus on keskittynyt pääosin selvittämään yhden tekijän vaikutusta toiseen, ja kirjallisuudesta puuttuu tutkimus, jossa toimistotyöympäristöä käsitellään kokonaisuutena. Työympäristö on monipuolinen rakennelma joka koostuu erilaisista tekijöistä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa monimutkaisilla vuorovaikutussuhteilla, joita ei tulisi yksinkertaistaa liikaa. Työympäristön laatua arvioidaan kahdesta näkökulmasta; joko käyttäjäorganisaation näkökulmasta, tai yksittäisen käyttäjän näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida työympäristön laatua kokonaisuudessaan, ja tunnistaa hyvän työympäristön tekijöitä, joita käyttämällä työympäristösertifioinnin viitekehys voidaan rakentaa. Tutkimus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin:.

1. Mitkä ovat hyvän työympäristön tekijät?

2. Mitkä ovat työympäristösertifioinnin keskeiset tekijät?

3. Mitä hyötyjä työympäristösertifiointi tuottaa käyttäjäorganisaatiolle?

Tutkimus toteutettiin soveltamalla abduktiivista lähestymistapaa, jossa käytettiin hyväksi kirjallisuustutkimusta ja empiiristä tutkimusta, joka toteutettiin puolistrukturoiduin haastatteluin. Toimistotyöympäristösertifioinnin teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuustutkimuksen pohjalta, jota jalostettiin myöhemmin empiiristen tutkimustulosten pohjalta. Haastatteluissa toteutettiin myös työympäristösertifioinnille heikko markkinatutkimus.

Toimistotyöympäristön laatu perustuu työympäristön kykyyn tukea organisaation ydinliiketoimintaa ja työprosesseja, sekä miten yhdenmukainen työympäristö on organisaation tavoitteiden ja johtamisen kanssa. Tämän lisäksi, työympäristön on täytettävä tietyt ihmisen tarpeet, jotta työympäristö mahdollistaa työn teon. Hyvän työympäristön keskeiset tekijät muodostavat työympäristösertifioinnin viitekehyksen. Muut tunnistetut tekijät olivat yksittäisiä tekijöitä, jotka liittyivät tiettyyn työympäristöelementtiin; fyysiseen, virtuaaliseen, sosiaaliseen tai taloudelliseen työympäristöön. Työympäristösertifioinnin nähtiin tuottavan hyötyjä pääosin käyttäjäorganisaation prosesseihin ja päätöksentekoon. Heikko markkinatesti osoitti, että sertifiointia voitaisiin käyttää ohjenuorana sekä työympäristöjen vertailussa.