Liikennesektori tuottaa suuren osan maailman kasvihuonepäästöistä ja ilmastokriisin kourissa, on selvä, että liikennejärjestelmän on muututtava merkittävästi. Samaan aikaan erilaiset uudet liikkumisteknologiat ja palvelut tuovat paineita liikennejärjestelmän muutokselle. Yleisesti nähdään, että nämä uudet teknologiat voivat osaltaan kontribuoida liikenteen päästövähennyksiin, mutta kehityskulkuihin liittyy useita epävarmuuksia ja uudet teknologiat tuovat yleensä tullessaan erilaisia positiivisia ja negatiivisia seurauksia, joita ei ole ennalta osattu odottaa. Liikennesuunnittelun perinteiset työkalut eivät sovellu monimutkaisten sosiaalis-taloudellisten murrosten ja niihin liittyvien epävarmuuksien hallintaan, joten tarvitaan uusia tulevaisuusorientoituneita menetelmiä, kuten skenaariosuunnittelu. Skenaarioita laaditaan yleensä asiantuntijoiden toimesta, mutta koska liikkumisjärjestelmä vaikuttaa meidän kaikkien elämään jokaisella pitäisi olla mahdollisuus osallistua keskusteluihin tulevaisuuden kehityksestä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin pystyvätkö maallikot osallistumaan skenaarioiden laadintaan ja millaiseksi he osallistumisen kokevat. Tutkimuksessa yhdistetään intuitiiviseen logiikkaan perustuva skenaariomenetelmä maallikoiden osallistumiseen. Prosessi alkoi neljän tulevaisuusnarratiivin laatimisella, mitä seurasi kaksi virtuaalista maallikoille suunnattua kansalaispaneelia, joissa osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida narratiiveja ja reflektoida uusien liikkumispalveluiden vaikutuksia arkeensa.

Prosessin tuloksena syntyneet skenaariot korostavat, että liikkumispalveluiden kehitykseen vaikuttavat monet erilaiset tekijät ja ajurit, jotka eivät itsessään liity liikkumiseen. Skenaariot paljastavat useita epävarmuuksia, joita kehitykseen liikkuu ja ne voivat auttaa tunnistamaan erilaistia kehityskulkuja ja kohtia, joihin kannattaa kohdistaa erityisiä ohjaustoimia. Kansalaispaneelit osoittivat, että maallikot pystyvät osallistumaan skenaarioiden laatimiseen ja tarjoamaan tärkeitä näkökulmia, joita asiantuntijat eivät välttämättä osaa ottaa huomioon, mutta jotka parantavat skenaarioiden laatua. Osallistumisen ansiosta skenaariot voitiin myös validoida mahdollisiksi ja keskenään riittävän erilaisiksi. Kansalaispaneelien perusteella osallistujat kokivat tämän kaltaisen liikenteen tulevaisuuskeskustelun erittäin arvokkaaksi. Löydökset kannustavat kehittämään vuorovaikutteisia visiointiprosesseja edelleen ja liittämään ne kiinteämmin osaksi hallinnon prosesseja.