The transportation sector generates a significant share of greenhouse gas emissions globally, and as we face the climate crisis, the transportation sector needs a fundamental transition. Also, new and emerging mobility technologies and services are creating pressure for the transition. There is a general perspective that new mobility technologies can help in reaching the emission reduction targets. However, the development of emerging technologies has multiple uncertainties, and they tend to create disruptions, which may have various unforeseen positive and negative consequences. Traditional methods in transportation planning are not enough to govern complex socio-economical transitions and the uncertainties that they bring, so new future-oriented methodologies, such as scenario planning, are needed. Scenarios has traditionally been developed by experts, but because the transport system affects everyone's life, people should have the possibility to participate in the discussion related to the future development.

This study examines if non-experts are capable of participating in scenario building and how they experience participation. The study combines intuitive logics scenario methodology with non-expert participation. The process began with scenario building, and four scenario narratives were formed based on a scenario matrix. It was followed by two virtual citizen panels for a non-expert audience, where participants were able to comment on scenario narratives and reflect on emerging technologies' impacts on their everyday lives.

Scenarios highlight that the development of mobility services depends on various features and driving forces, which are partially external to the transportation system. They reveal various uncertainties, which the development may bring, and they can help identify different pathways and points that might require distinct governance actions. Citizen panels showed that non-experts are capable of contributing to scenario building and bring valuable insights that expert might not recognize but help to improve the quality of the scenarios. Participants gave validation to scenarios and proved that they are plausible and different enough from each other. Based on the citizen panels, people find participation in discussions related to the future of the transportation system very valuable. Findings encourage to further develop participatory envisioning processes and include them to into governance models.

Liikennesektori tuottaa suuren osan maailman kasvihuonepäästöistä ja ilmastokriisin kourissa, on selvä, että liikennejärjestelmän on muututtava merkittävästi. Samaan aikaan erilaiset uudet liikkumisteknologiat ja palvelut tuovat paineita liikennejärjestelmän muutokselle. Yleisesti nähdään, että nämä uudet teknologiat voivat osaltaan kontribuoida liikenteen päästövähennyksiin, mutta kehityskulkuihin liittyy useita epävarmuuksia ja uudet teknologiat tuovat yleensä tullessaan erilaisia positiivisia ja negatiivisia seurauksia, joita ei ole ennalta osattu odottaa. Liikennesuunnittelun perinteiset työkalut eivät sovellu monimutkaisten sosiaalis-taloudellisten murrosten ja niihin liittyvien epävarmuuksien hallintaan, joten tarvitaan uusia tulevaisuusorientoituneita menetelmiä, kuten skenaariosuunnittelu. Skenaarioita laaditaan yleensä asiantuntijoiden toimesta, mutta koska liikkumisjärjestelmä vaikuttaa meidän kaikkien elämään jokaisella pitäisi olla mahdollisuus osallistua keskusteluihin tulevaisuuden kehityksestä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin pystyvätkö maallikot osallistumaan skenaarioiden laadintaan ja millaiseksi he osallistumisen kokevat. Tutkimuksessa yhdistetään intuitiiviseen logiikkaan perustuva skenaariomenetelmä maallikoiden osallistumiseen. Prosessi alkoi neljän tulevaisuusnarratiivin laatimisella, mitä seurasi kaksi virtuaalista maallikoille suunnattua kansalaispaneelia, joissa osallistujilla oli mahdollisuus kommentoida narratiiveja ja reflektoida uusien liikkumispalveluiden vaikutuksia arkeensa.

Prosessin tuloksena syntyneet skenaariot korostavat, että liikkumispalveluiden kehitykseen vaikuttavat monet erilaiset tekijät ja ajurit, jotka eivät itsessään liity liikkumiseen. Skenaariot paljastavat useita epävarmuuksia, joita kehitykseen liikkuu ja ne voivat auttaa tunnistamaan erilaistia kehityskulkuja ja kohtia, joihin kannattaa kohdistaa erityisiä ohjaustoimia. Kansalaispaneelit osoittivat, että maallikot pystyvät osallistumaan skenaarioiden laatimiseen ja tarjoamaan tärkeitä näkökulmia, joita asiantuntijat eivät välttämättä osaa ottaa huomioon, mutta jotka parantavat skenaarioiden laatua. Osallistumisen ansiosta skenaariot voitiin myös validoida mahdollisiksi ja keskenään riittävän erilaisiksi. Kansalaispaneelien perusteella osallistujat kokivat tämän kaltaisen liikenteen tulevaisuuskeskustelun erittäin arvokkaaksi. Löydökset kannustavat kehittämään vuorovaikutteisia visiointiprosesseja edelleen ja liittämään ne kiinteämmin osaksi hallinnon prosesseja.