Sähköjärjestelmässä on käynnissä murros – tulevaisuuden sähköjärjestelmässä yhä suurempi osa sähköstä tuotetaan fossiilittomilla energianlähteillä, kuten ydin- ja tuulivoimalla. Perinteisen sähköntuotannon määrän vähentyessä, järjestelmään tarvitaan joustavuutta muualta. Yksi tapa tuottaa tätä joustoa on kysyntäjousto. Teollisuus on osallistunut jonkin verran kysyntäjoustoon, mutta tietoa tästä on saatavilla vain vähän. Tämä diplomityö pyrkiikin selvittämään kysynnän jouston mahdollisuuksia ja periaatteita, sekä sen mekanismeja suurissa teollisuushankkeissa. Näiden lisäksi työ pyrkii kehittämään konkreettisia ratkaisuja kysynnän jouston hyödyntämiselle. Tavoitteiden saavuttamiseksi työssä selvitettiin akkukemikaalitehtaiden ja kysynnän jouston taustaa ja periaatteita, haastateltiin kysyntäjoustopalveluita tarjoavia yrityksiä sekä analysoitiin Suomen sähköjärjestelmää. Lisäksi esimerkkikohteina käytettiin kahta akkukemikaalitehdasta. Kysyntäjoustolla havaittiin olevan hyötyä teollisuushankkeille, sillä se voi esimerkiksi tuoda taloudellisia hyötyjä ja vähentää sähkön hintojen vaihtelun vaikutusta. Sen sijaan kysyntäjoustolla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta sähkön käytöstä johtuviin hiilidioksidipäästöihin. Sähköjärjestelmän kannalta kysyntäjousto havaittiin hyödylliseksi, sillä se tukee uusiutuvien energianlähteiden liittämistä järjestelmään. Kysyntäjoustoon osallistumisen havaittiin olevan myös erittäin riippuvaista joustoon osallistuvasta teollisuusprosessista – prosessin tekniset yksityiskohdat vaikuttavat muun muassa kysyntäjoustopotentiaaliin, saatavilla oleviin kuormiin, tuotannon aikataulutukseen sekä markkinoihin, joihin kysyntäjoistolla on mahdollista osallistua. Tarkastelluissa tehtaissa vaikutti olevan kysyntäjoustoon soveltuvia kohteita, jotka voisi huomioida tehtaiden suunnittelussa. Alustavat tulokset tulisi kuitenkin vahvistaa tarkastelemalla laitteita ja prosesseja tarkemmin.