Pilaristabilointia on käytetty suomessa 1970-luvulta lähtien. Pilaristabiloinnin ym- päristövaikutuksia on tutkittu verrattain vähän. Tieto ympäristövaikutuksista pe- rustuu pääsääntöisesti liukoisuustesteihin ja aikaisemmin tehtyjen stabilointien vaikutusten havainnointiin, ja havaittujen vaikutusten vähäisyyteen.

Tämän työn tavoitteena on kerätä olemassa olevaa tietoa ja tuottaa tietoa pilarista- biloinnin vaikutuksesta pohja- ja pintaveteen. Tässä työssä käsitellään ainoastaan pilaristabilointikohteita. Työssä esitetään asiantuntijahaastatteluilla tämän hetki- siä käsityksiä stabiloinnin vaikutuksista. Työssä esitellään aineiden leviämisen ja liukenemisen kannalta keskeistä teoriaa pilaristabiloinnista, sekä aiempien tutki- musten tuloksia Suomesta sekä kansainvälisesti.

Työtä varten on suoritettu pohjaveden laatu- ja ainepitoisuustutkimus kuudessa kohteessa. Tarkasteltavissa kohteissa on yhteensä 20 vesinäytteen ottoon soveltu- vaa pohjavesiputkea, joista 15 on asennettu tätä tutkimusta varten. Pohjavesiputket on asennettu niin, että pohjavesiputkia on stabilointiin nähden ylä- ja alavirran puolella. Pohjavesinäytteistä tutkittiin kenttä- ja laboratoriomittauksin laajasti eri pitoisuuksia ja veden perusarvoja. Mittaustuloksista on tarkasteltu tilastollisesti merkittäviä eroja mittaustuloksissa ylä- ja alavirran välillä.

Tuloksena tässä työssä todetaan pilaristabiloinnista liukenevan liukoista kalsiumia, joka kulkeutuu pohjaveden mukana stabiloiduista alueesta. Kalsiumin ei ole mää- ritetty olevan ympäristölle haitallinen aine, ja liuenneet pitoisuudet eivät ole tutki- muksen perusteella suuria. Tutkimuksen tuloksissa esitetään viitteitä myös liukoi- sen koboltin, mangaanin ja nikkelin pitoisuuksien nousemisesta stabiloinnista joh- tuen. Pilaristabiloinnin vaikutuksien pinta- ja pohjavesille voidaan todeta olevan vähäiset.