Background: This is a study of the foundations of architecture’s position in Western consumer society as well as its potential for future actions. Method: 1) A bibliographical research of the background to the problematics. Of central importance here is the French sosiologist Jean Baudrillard, who has broadly theorised the principles and manifestations of consumer society. 2) A qualitative analysis of both architectural works related to the main problematics in consumer society and the strategies of certain architects in answering to the changed situation in the developing consumer society. 3) The mythological character of architecture, as well as its current stage of development, is demonstrated by comparing it to another medium, moving images (cinema, television, video, moving digital images), that is, the typical art of the consumer society. 4) The work concludes with practical proposals for architectural design. Here the author applies a method developed earlier in the thesis, where he analysed architecture’s means of influence in consumer society. Baudrillard’s theories on symbolic exchange and ‘fatal strategies’ have been used as the main starting points of the method. Results: The work results in the following conclusions: a) Architectural issues are simultaneously functional, aesthetic, organisational and economic, but the decisive level is social (collective) and mythical. The eventually aimless and purposeless control realised through myths takes place through reproduced and mass-promoted principles of individualism, techno-optimism, pluralism, regionalism, personalization, alternativity, flexibility, usefulness and aestheticism. b) The newest phase of consumer society (mass media society) tackles the impact of digital consumption: the new information technologies, the liberated market economy, realtime communication, and globalization. These tendencies manifest themselves in contemporary architecture in the new possibilities for alternativity: pluralism, "open" architecture, the flexible interrelationship between producers and consumers, interactivity, and the notion of innovative consumers or users. All in all, the increasing possibilities for alternatives and flexibility in consumption cannot necessarily solve the problems with fragmentation, loss of reciprocity, the diminishing altruism in society and the increasing banalization of culture. c) Moralism against consumer society and commercial architecture does not work because it is characteristic of consumer society itself to spread moralities concerning how people should live and in which kinds of environments. Neither architecture-without-architects nor pragmatist architecture are likely to make better architecture in society, because these phenomena are already included in the mythologies of the consumer society. The author proposes two spontaneous and case specific strategies that should increase communal welfare according to the theoretical background used in this research.

Tausta: Kyseessä on tutkimus arkkitehtuurin aseman ja toimintamahdollisuuksien perusteista länsimaisessa kulutusyhteiskunnassa. Metodi: 1) Bibliografinen tutkimus, jossa ranskalainen kulutusyhteiskuntaa laajasti teoretisoinut Jean Baudrillard on tärkeä. 2) Kulutusyhteiskunnan keskeiseen problematiikkaan tyypillisesti liittyvien modernin arkkitehtuurin töiden laadullinen analyysi ja eräiden arkkitehtien kulutusyhteiskunnan muutoksiin vastaavien strategioiden analyysi. 3) Arkkitehtuurin mytologinen laatu ja kehitys on lisäksi havainnollistettu vertaamalla arkkitehtuuria toiseen välineeseen, liikkuviin kuviin (elokuva, tv, video, liikkuvat digitaaliset kuvat), kulutus-yhteiskunnan tyypillisimpään taidemuotoon. 4) Lopuksi työhön kuuluu käytännön rakennus- ja esinesuunnitelmia. Niissä tekijä soveltaa suunnittelumetodia, jonka hän on kehittänyt aikaisemmassa työn vaiheessa, missä analysoidaan arkkitehtuurin vaikutusmahdollisuuksia. Jean Baudrillardin teorioita symbolisesta vaihdosta ja "fataaleista strategioista" on käytetty metodin päälähtökohtina. Tulokset: Työssä päädytään seuraaviin johtopäätöksiin: a) Arkkitehtuurin kysymykset ovat samanaikaisesti toiminnallisia, esteettisiä, organisatorisia ja talouteen liittyviä, mutta määräävin taso on sosiaalinen (yhteisöllinen) ja myyttinen. Myyttien avulla tapahtuva päämäärätön ja tarkoitukseton kontrolli tapahtuu jäljentämisellä tuotettujen ja markkinoitujen periaatteiden kautta. Tällaisia periaatteita ovat yksilöllisyys, tekno-optimismi, pluralismi, regionalismi, personalisaatio, vaihtoehtoisuus, joustavuus, käyttökelpoisuus ja esteettisyys. b) Kulutusyhteiskunnan uusin vaihe (joukkotiedotusvälineiden yhteiskunta) painii digitaalisen kulutuksen kanssa: uuden tietotekniikan, vapautuneen markkinatalouden, realiaikaisen kommunikaation ja globalisaation puitteissa. Nämä tendenssit näkyvät nykyarkkitehtuurissa uusina "mahdollisuuksina" vaihtoehtoisuuteen: pluralismissa, "avoimessa" arkkitehtuurissa, joustavissa tuottajien ja kuluttajien välisissä suhteissa, interaktiivisuudessa ja käsityksessä "innovatiivisista" kuluttajista tai käyttäjistä. Lisääntyneet mahdollisuudet vaihtoehtoisuuteen ja joustavuuteen kulutuksessa eivät kuitenkaan välttämättä voi ratkaista ongelmia, joita liittyy sirpaloitumiseen, vastavuoroisuuden ja toisten huomioonottamisen katoamiseen ja kulttuurin banalisoitumiseen. c) Moralismi kulutusyhteiskuntaa ja kaupallista arkkitehtuuria vastaan ei toimi, koska kulutusyhteiskunnan piirteisiin sinänsä kuuluu, että se levittää moraliteetteja, jotka koskevat sitä miten ihmisten tulisi elää, ja millaisessa ympäristössä heidän tulisi asua. Myöskään ilman arkkitehteja aikaansaatu arkkitehtuuri tai pragmatistinen arkkitehtuuri eivät voi aikaansaada parempaa arkkitehtuuria yhteiskunnassa, koska nämäkin ilmiöt on jo sisäänrakennettu kulutusyhteiskunnan mytologiaan. Tekijä ehdottaa kahta välitöntä ja tapauskohtaista suunnittelustrategiaa, joiden pitäisi tässä tutkimuksessa käytettyä taustaa vasten olla yhteisöllistä hyvinvointia lisääviä.