Suomen rahoitusympäristö on viime vuosina oleellisesti muuttunut: COVID-19-pandemian ja Ukrainan sodan kaltaiset globaalit kriisit ovat lisänneet sijoittajien epävarmuutta, mikä on puolestaan vilkastuttanut keskustelua rahoitusmarkkinoiden lainalaisuuksista. Etenkin osakkeiden ja korkojen väliset muutokset ovat saaneet poikkeuksellista mediahuomiota keskuspankkien aloittaman historiallisen nopean koronnostosyklin myötä.

Tässä kandidaatintyössä tutkitaan tilastollisin menetelmin OMXHPI-indeksin ja riskitöntä korkotasoa mallintavan Suomen 10-vuotisen valtionlainan koron välistä yhteyttä. Työ toteutetaan laskemalla Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimet sekä niiden takaisinotantaluottamusvälit aikavälille 2012–2023 rajatuille aikasarjoille. Lisäksi aineistoa käsitellään viiveoperaattorilla, minkä tuottamilla tuloksilla pyritään kartoittamaan osakkeiden ja riskittömän korkotason kehityksen välisiä kausaalisuhteita.

Työn tulosten perusteella osakeindeksin ja valtionlainan koron välinen negatiivinen korrelaatio on vahvimmillaan suhteellisen vakaassa rahoitusympäristössä. Muuttujien tunnistetaan kuitenkin reagoivan vahvasti muihin makrotaloudellisiin tekijöihin, kuten talouskasvuun ja inflaatioon, minkä myötä niiden välinen korrelaatio vaihtelee runsaasti tarkasteltavan ajanjakson mukaan. Myös eri viiveillä saadut tulokset viittaavat osakkeiden ja korkotason välisten suorien syy-seuraussuhteiden puuttuvan, eikä kummankaan muuttujan historiallisella kehityksellä voi luotettavasti ennustaa toisen tulevaa käyttäytymistä.

Toisaalta aineiston ja muuttujien rajauksilla arvioidaan olevan huomattavia vaikutuksia tulosten tulkittavuuteen ja yleistettävyyteen: esimerkiksi osakeindeksin epätasainen toimialajakauma voi jossain määrin vääristää osakkeiden ja korkotason välisestä yhteydestä tehtäviä havaintoja, kun taas tarkastelun verrattain lyhyt ajanjakso heikentää päätelmien yleistettävyyttä. Tutkimusta voisikin laajentaa tarkastelemalla pörssin kutakin toimialasektoria erikseen sekä tasoittamalla yhtiöiden välisiä painoeroja osakeindeksissä. Lisäksi aikaväliä pidentämällä tai aineiston maantieteellistä rajausta kasvattamalla voitaisiin kartoittaa tämän työn tulosten pohjalta tehtyjen päätelmien sovellettavuutta monimuotoisemmissa konteksteissa.