Vettä läpäisemätöntä pintaa esiintyy runsaasti kaupunkialueilla ja sen määrä lisääntyy kaupunkien laajentuessa ja tiivistyessä. Tästä seuraa muutoksia alueen hydrologisissa olosuhteissa. Läpäisemättömän pinnan osuuden (TIA) ja purojen tilan välillä on havaittu selkeä yhteys. Tässä työssä tavoitteena oli määrittää läpäisemättömien pintojen määrä Vantaan kaupungin purojen valuma-alueilla ja soveltaa läpäisemättömän pinnan mallia (ICM) purojen luokitteluun.

Läpäisemättömän pinnan malli (ICM) on Schuelerin (1994) kehittämä luokittelu, jonka avulla pienvesistöjen tilaa voidaan arvioida valuma-alueiden läpäisemättömän pinnan perusteella. Mallissa on neljä luokkaa: herkkä (TIA 0 - 0,10), muuntuva (0,11 - 0,25), taantuva (0,26 - 0,60) ja taajaman kuivatusoja (0,61 - 1,0). Malli antaa vihjeitä pienvesistöjen tilasta, mutta todellisen tilan varmistamiseksi tarvitaan lisäksi mittausaineistoa.

Vantaan kaupungin purojen luokittelua varten pienvaluma-alueiden maankäyttömuodot selvitettiin Corine-paikkatietoaineiston (CLC) avulla. Corine-aineiston maankäyttömuodoille määritettiin läpäisemättömän pinnan osuudet (TIA). Kun Vantaan maankäyttömuodot tunnettiin, laskettiin läpäisemättömän pinnan osuudet kaupungin purojen valuma-alueille. ICM:n avulla maankäytön muutoksien vaikutuksia voidaan ennakoida ja pienvesistöjä suojella.

Läpäisemättömän pinnan osuuksien määrittäminen Corine-aineiston maankäyttömuodoille Vantaalla pohjautui työssä suoritettuihin sadanta- ja valuntamittauksiin. Mittaukset suoritettiin kesällä 2014 kahdella Vantaan pienvaluma-alueella, Kirkonkylän- ja Krakanojalla. Mittausten perusteella Kirkonkylänojan TIA:ksi laskettiin 0,55 ja Krakanojan 0,30. Lisäksi luokittelun hyvyyttä tarkasteltiin aiempien tutkimusten mukaisten indikaattorilajien antamilla viitteillä pienvesien tilasta.

Merkittäville maankäyttömuodoille selvitettyjä TIA osuuksia ovat tiiviisti rakennetut alueet 0,51, väljästi rakennetut alueet 0,22 ja teollisuuden ja palveluiden alueet 0,71. Nämä tunnusluvut vastaavat hyvin kirjallisuudessa esitettyjä arvoja. Läpäisemättömän pinnan mallin perusteella Kirkonkylänojan TIA:ksi määritettiin 0,52 ±0,03 ja Krakanojan 0,32 ±0,03, jotka olivat yhteneväisiä kenttämittausten kanssa. Vantaan pienvaluma-alueista kahdeksan luokitellaan ICM:n mukaan herkäksi, kahdeksan muuntuvaksi ja viisi taantuvaksi.