Tämän diplomityön tavoitteena oli tuottaa uutta tieteellistä materiaalia kotimaisten rakennusten toiminnallisuudesta poistumistilanteessa sekä poistumisturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja hakea menetelmiä niiden kehittämiseksi. Poistumisharjoituksista on vain rajallinen määrä tieteellistä tutkimusaineistoa, joten työn ohessa haluttiin tuottaa uutta kotimaista tutkimustietoa poistumistilanteista jatkotutkimusten tarpeisiin.

Työ on rajattu käsittelemään simulointien ja kokeiden osalta tulipalosta johtuvia poistumisia. Tämä siksi että palosta johtuva evakuoiminen on ylivoimaisesti yleisin hätäpoistumistilanne ja sen simulointiin niin harjoitustilanteessa kuin tietokoneellakin on olemassa selkeät menetelmät. Poistumisturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä keskityttiin niihin joihin ihmisen toiminta vaikuttaa eniten, sillä valtaosa palo- ja vaaratilanteista aiheutuu, joko suoraan tai epäsuorasti, ihmisen toiminnasta.

Työ koostuu kirjallisuus- ja tutkimusosuuksista. Työn kirjallisuusosuus käsittelee poistumisen luonnetta ja erilaisten kiinteistöjen sekä toimintaympäristöjen erityisvaatimuksia poistumisen suhteen. Käytetty kirjallinen aineisto on valittu käsittelemään poistumistilanteita koskevaa kotimaista tutkimusta.

Tässä työssä esitetään kokeelliseen tutkimukseen perustuen tuloksia ja havaintoja kahdesta poistumisharjoituksesta. Harjoitukset toteutettiin kohdehenkilöille ennalta ilmoittamattomina, pyrkimyksenä saamaan poistumiskäyttäytyminen mahdollisimman todenmukaiseksi. Näin päästiin tarkastelemaan esimerkiksi ryhmäkäyttäytymistä ja reitinvalintaa. Työn tutkimusosuudessa tarkasteltiin lisäksi simuloimalla poistumistilannetta ja kriittisten olosuhteiden syntymistä. Simuloinnit toteutettiin FDS-ohjelmalla ja sen EVAC-lisäosalla.

Poistumisharjoitusten tulokset tukevat VTT:n julkaisemia tuloksia. Simuloinnin havaittiin olevan joustava työkalu vaaratilanteiden seurausten sekä ratkaisuehdotusten arvioimiselle. Simulaatioita ja poistumisharjoituksia tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin kohdekohtaisessa poistumisturvallisuuden kehitystyössä ja toimenpiteiden kohdentamisessa.

Poistumisturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kustannustehokkaasti monella menetelmättä. Vaadittavaa poistumisaikaa voidaan lyhentää tehostamalla ennakkotietoutta henkilökunnalle jaettavalla pelastussuunnitelman tiivistelmällä (turvaoppaalla) sekä vierailijoille jaettavalla vierailijan oppaalla. Poistuminen saadaan alkamaan haluttuun suuntaan nopeasti korvaamalla jokaisen luentosalin tietokoneen taustakuvan juuri sen salin poistumisopasteella. Palotarkastusten taajuutta voidaan harventaa omatoimisella auditoinnilla. Palkkiojärjestelmän käyttöön otto osana valvontaa sitouttaa henkilökuntaa parantamaan oman työympäristönsä turvallisuutta.