Tämän diplomityön tavoitteena oli tuottaa uutta tieteellistä materiaalia kotimaisten rakennusten toiminnallisuudesta poistumistilanteessa sekä poistumisturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja hakea menetelmiä niiden kehittämiseksi. Poistumisharjoituksista on vain rajallinen määrä tieteellistä tutkimusaineistoa, joten työn ohessa haluttiin tuottaa uutta kotimaista tutkimustietoa poistumistilanteista jatkotutkimusten tarpeisiin.

Työ on rajattu käsittelemään simulointien ja kokeiden osalta tulipalosta johtuvia poistumisia. Tämä siksi että palosta johtuva evakuoiminen on ylivoimaisesti yleisin hätäpoistumistilanne ja sen simulointiin niin harjoitustilanteessa kuin tietokoneellakin on olemassa selkeät menetelmät. Poistumisturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä keskityttiin niihin joihin ihmisen toiminta vaikuttaa eniten, sillä valtaosa palo- ja vaaratilanteista aiheutuu, joko suoraan tai epäsuorasti, ihmisen toiminnasta.

Työ koostuu kirjallisuus- ja tutkimusosuuksista. Työn kirjallisuusosuus käsittelee poistumisen luonnetta ja erilaisten kiinteistöjen sekä toimintaympäristöjen erityisvaatimuksia poistumisen suhteen. Käytetty kirjallinen aineisto on valittu käsittelemään poistumistilanteita koskevaa kotimaista tutkimusta.

Tässä työssä esitetään kokeelliseen tutkimukseen perustuen tuloksia ja havaintoja kahdesta poistumisharjoituksesta. Harjoitukset toteutettiin kohdehenkilöille ennalta ilmoittamattomina, pyrkimyksenä saamaan poistumiskäyttäytyminen mahdollisimman todenmukaiseksi. Näin päästiin tarkastelemaan esimerkiksi ryhmäkäyttäytymistä ja reitinvalintaa. Työn tutkimusosuudessa tarkasteltiin lisäksi simuloimalla poistumistilannetta ja kriittisten olosuhteiden syntymistä. Simuloinnit toteutettiin FDS-ohjelmalla ja sen EVAC-lisäosalla.

Poistumisharjoitusten tulokset tukevat VTT:n julkaisemia tuloksia. Simuloinnin havaittiin olevan joustava työkalu vaaratilanteiden seurausten sekä ratkaisuehdotusten arvioimiselle. Simulaatioita ja poistumisharjoituksia tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin kohdekohtaisessa poistumisturvallisuuden kehitystyössä ja toimenpiteiden kohdentamisessa.

Poistumisturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kustannustehokkaasti monella menetelmättä. Vaadittavaa poistumisaikaa voidaan lyhentää tehostamalla ennakkotietoutta henkilökunnalle jaettavalla pelastussuunnitelman tiivistelmällä (turvaoppaalla) sekä vierailijoille jaettavalla vierailijan oppaalla. Poistuminen saadaan alkamaan haluttuun suuntaan nopeasti korvaamalla jokaisen luentosalin tietokoneen taustakuvan juuri sen salin poistumisopasteella. Palotarkastusten taajuutta voidaan harventaa omatoimisella auditoinnilla. Palkkiojärjestelmän käyttöön otto osana valvontaa sitouttaa henkilökuntaa parantamaan oman työympäristönsä turvallisuutta.

Aim of this study was to produce new scientific material of domestic buildings functionality in evacuation as well as to find aspects affecting safe egress and methods to develop them. There is only a limited amount of scientific research data on evacuations, so the objective was to produce more domestic research data on egress for further research needs.

This thesis has been delimited on simulations and experiments to deal with evacuations resulting from fire. This is because evacuation resulting from fire is by far the most common egress situation and there is a clear methodology for evacuation drills and computer simulation. Of the factors affecting safe egress we have focused on those which are most affected by human action, as the vast majority of fires are caused, either directly or indirectly, by human activity.

The thesis consists of literature and research portions. The theory part deals with the nature of egress, and specific requirements of variety of buildings and operating environments with respect to evacuation. The written material used has been selected to handle domestic research on evacuation.

This thesis presents results and findings of an experimental study based on two evacuation drills. The exercises were carried out unannounced to the target people, with the aim to get egress behaviour as realistic as possible. Thus it was possible to examine, for example, group behaviour and route selection. The experimental part of the thesis consisted also of simulations of evacuation and the time in which critical conditions are reached. The simulations were carried out with FDS and its EVAC add-on.

The results of the evacuation drills support VTT's published results. Simulating was found to be a flexible tool for finding the consequences of incidents, as well as for the assessment of the proposed solutions. Simulations and evacuation drills should be used more extensively in the development of safe egress and for focusing site-specific measures.

Safe Egress can be influenced by many cost-effective methods. The required egress time can be shortened by enhancing peoples pre-knowledge by distributing a summary of the rescue plan (safety manual) to the staff and visitor guide to the visitors. Egress will start in the desired direction quickly if we replace each auditorium’s computer’s wallpaper with the egress schematic of just that auditorium. The frequency of fire inspection can be reduced with self auditing. Using a bonus system as part of self control of the building commits personnel to improve their own working environment safety.