Haku

Ajattelu ja toiminta kuvataiteilijan työssä

QR-koodi

Ajattelu ja toiminta kuvataiteilijan työssä

Artist in thought and in action

Tämä tutkielma käsittelee kuvataiteilijan ajattelua ja toimintaa teorian ja käytännön kautta. Tutkielman lähtökohtana on kirjoittajan kokemus taiteellisten prosessien ja merkitysten sanallisen kuvaamisen hankaluudesta ja epätäydellisyydestä. Tutkielma esittelee teoreetikoita, joiden käsitys ajattelusta ei seuraa kartesiolaisen mieli-ruumis -kahtiajaon perusoletusta. Kuvataiteilijan ajattelulle ominaiset ei-kielelliset elementit tulevat heidän työnsä kautta sanallisen kuvauksen piiriin. Tutkielma keskittyy kolmeen ajattelijaan: A. Damasioon, D.N. Sterniin, sekä John Deweyhin. Neurotieteilijä Alberto Damasio kuvaa merkityksiä ei-kielellisinä neuraalisina “kuvioina” ja kirjoittaa tunteista päätöksenteon perustana. Yksilön tunteiden tunnistaminen tapahtuu kehollisia vihjeitä lukemalla. Kehityspsykologi, psykiatri Daniel N. Stern kuvaa käsitteellisen ajattelun varhaislapsuuden kehitystä kehollisten toistuvien kokemusten sekä kyseisesten kokemusten aistitietoon vertautumisen kautta. Filosofi John Dewey tarjoaa kattavan näkemyksen taiteen yhteiskunnallisesta tarkoituksesta ja taiteen merkityksen rakentumisesta. Deweyn mukaan taide on tätä nykyä eristynyt yhteiskunnallisesta tarkoituksestaan. Hän kuvaa ilmaisullisten prosessien yhteyttä luonnon perusilmiöiden rytmeihin. Dewey pitää yhteisölle yhteisten merkitysten tuomista näkyviksi taiteen perustehtävänä. Dewey kuvaa myös sitä, kuinka taideteoksen merkitys luovassa prosessissa koostuu. Mikäli kaikki merkitykset olisivat ilmaistavissa sanoin, ei eri taidemuotoja Deweyn mukaan tarvittaisi. Tutkielmassa pyritään kuvaamaan taiteelliseen työskentelyyn liittyviä ajatteluprosesseja kirjoittajan teosten tekemisestä kertovin katkelmin ja päiväkirjamerkinnöin. Tarkastelu painottuu kahteen taidenäyttelyyn liittyviin prosesseihin. Ajattelua ja toimintaa peilataan esiteltyyn teoriapohjaan. Lisäksi tutkielmassa kuvataan jokapäiväistä kuvan tekemiseen liittyvää ajattelua ja pohditaan tekijän arkista suhdetta deweylaiseen esteettiseen kokemiseen. Tutkielman viitekehyksenä on pragmatistinen filosofia ja estetiikkakäsitys.

Tallennettuna: