Joulukuussa 2017 EU-komissio laati asetuksen sähköjärjestelmän tasehallintaa koskevista suuntaviivoista Euroopan sähkömarkkinoiden kehittämiseksi ja harmonisoimiseksi. Se käsittää lukuisia uusia vaatimuksia ja harmonisoitavia osa-alueita myös Pohjoismaisen taseselvitysmallin osalta. Tämän työn tarkoitus on tunnistaa Pohjoismaiseen taseselvitykseen kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia on selvitetty perehtymällä nykyiseen taseselvitysmalliin, EU-komission asetukseen sekä eri työryhmien ehdotuksiin ja päätöksiin. Niiden perusteella on arvioitu vaikutuksia Pohjoismaisen taseselvitysmallin eri osa-alueisiin.

Suurimmat muutokset koskevat taseselvitysjakson pituutta, tasepoikkeaman laskentaa ja tasepoikkeaman hinnoittelua. Taseselvitysjakson pituus lyhenee tunnista 15 minuuttiin. Se vaikuttaa kaikkiin sanomiin ja näyttöihin, jotka sisältävät aikasarjoja, sekä tasepoikkeaman laskentaan, joka tehdään jokaiselle 15 minuutin jaksolle tulevaisuudessa. Tasepoikkeaman laskenta muuttuu siten, ettei jatkossa ole enää erillistä tuotanto- ja kulutustasetta. Kahden tasepoikkeaman tilalle tulee yksi tasepoikkeama, joka on näiden yhdistelmä. Nykyisessä hinnoittelussa tuotantotaseella on eri hinta positiiviselle ja negatiiviselle tasepoikkeamalle ja kulutustaseella positiivisen ja negatiivisen tasepoikkeaman hinta on sama. Uudessa hinnoittelumallissa positiivisen ja negatiivisen tasepoikkeaman hinta on normaalisti sama, mutta tietyissä olosuhteissa voidaan soveltaa kahta eri hintaa.

Uudet vaatimukset yksinkertaistavat mallia ja niiden pitäisi antaa markkinaosapuolille taloudellinen kannustin sähköverkon tasapainottamiseen. Taseselvitysjärjestelmän pitäisi myös kyetä käsittelemään tarvittavat muutokset. Kuitenkin siinä tapauksessa, että osa aikasarjoista voidaan mitata vain tuntitasolla, voi siitä muodostua tasepoikkeamia. On myös olemassa riski siitä, että taloudelliset kannustimet eivät tuekaan sähköverkon tasapainoa tai että tasepoikkeamien volyymit odottamattomasti nousevat tai laskevat. Kokonaisuutena, suurien muutosten myötä kasvaa riski siitä, että jotain menee pieleen. Siksi muutosten läpivienti vaatii huolellista suunnittelua ja valmistautumista.