Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa finanssialan ja laajemmin suomalaisen palveluliiketoiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä finanssialan yrityksessä. Tutkimuksen kohdeorganisaatioina olivat Nordean Suomen toiminnoista Nordea Henkivakuutus ja Nordea Personal Banking -liiketoiminta-alue.

Selvitimme kyselytutkimuksella työntekijöiden työhyvinvoinnin tilannetta ja kokemuksia työstä touko-kesäkuussa 2017. Lisäksi noin 300 asiakaspalvelun ammattilaisten ryhmän osalta mitattiin työn tuottavuutta maaliskuun 2017 ja helmikuun 2018 välisellä jaksolla. Laskentaan käytettiin tietoa toteutuneesta työajasta ja asiakaskohtaamisissa syntyneistä tuloksista. Tämä tuottavuustieto yhdistettiin kyselyn tuloksiin.

Tulokset vahvistavat, että työn imua usein kokevat olivat keskimäärin tuottavampia kuin harvemmin työn imua kokevat. Usein uupumusasteista väsymystä kokevat työntekijät olivat vastaavasti työssään vähemmän tuottavia. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys ilmeni kahdessa kolmesta tutkitusta asiakaspalvelun työntekijäryhmästä. Näissä kahdessa ryhmässä korkeintaan satunnaisesti uupumusasteista väsymystä kokevat olivat keskimäärin noin 25 % tuottavampia kuin useammin uupumusasteista väsymystä kokevat kollegansa. Kyselyssä selvitettiin työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Teknologiakuormitus lisäsi uupumusasteista väsymystä ja sillä oli negatiivinen vaikutus työntekijöiden tuottavuuteen. Myönteinen suhtautuminen teknologiaan oli puolestaan yhteydessä työn imuun. Työntekijän kokemuksella vuorovaikutuksen avoimuudesta johtamisessa oli positiivinen yhteys hänen työhyvinvointiinsa ja työnsä tuottavuuteen.

Kun työyhteisön työhyvinvoinnin tilanne ja tuottavuusvaikutukset tunnetaan, voidaan asettaa tavoitteet ja laskea myös taloudelliset perusteet toimenpiteille työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tämä antaa pohjan työhyvinvoinnin järjestelmälliselle johtamiselle. Tutkimuksemme tulokset korostavat erityisesti vuorovaikutteisen johtamiskulttuurin merkitystä. Lisäksi on olennaista varmistaa henkilöstön mahdollisuudet kehittää osaamistaan muuttuvan työn tarpeita vastaavaksi.

Käsillä oleva monialainen tutkimus on ainutlaatuinen monessa suhteessa. Se on toteutettu tutkijoiden, työnantajan ja työntekijöiden edustajien yhteistyönä ja sen onnistumiseen on vaikuttanut laaja joukko työntekijöitä. Kerätyn aineiston avulla on toteutettu kansainvälisestikin poikkeuksellinen tutkimus, jossa on voitu tarkastella työhyvinvoinnin yhteyttä tuottavuuteen yksilötason tietoaineiston pohjalta.