The aim of this study is to provide knowledge on how to improve productivity through well-being at work in the Finnish financial industry and the entire service sector. We examined the relationship between employee well-being and productivity at Nordea, a leading Nordic financial services group. Nordea Life Assurance and Nordea Personal Banking in Finland participated in the research project.

We surveyed employee well-being at work and employees' experiences of work during May–June 2017. In addition, we measured the productivity of 300 customer service professionals from March 2017 to February 2018. The productivity analysis was based on the employees' cumulative working hours and outcomes from the customer interaction. The employee productivity indicators were combined with the survey data.

The results confirmed that employees who frequently experienced work engagement were more productive than those who only seldom experienced engagement towards their work. Employees who often experienced emotional exhaustion were less productive in their work than those who experienced exhaustion only occasionally. The positive link between well-being at work and productivity was manifested in two of the three main groups of customer service professionals. In these groups, employees who were only occasionally exhausted were approximately 25% more productive than employees who experienced exhaustion often. We also studied the drivers of employee well-being. Techno-overload increased emotional exhaustion and also had a negative impact on employee productivity. A positive attitude towards technology was associated with the experience of work engagement. We also found that open communication between employees and management was positively related to employee well-being at work and productivity.

When the level of employee well-being and its impact on employee productivity are known, the business case for improvements can be defined. This provides the basis for the systematic management and development of well-being at work. Our study emphasizes the importance of an interactive and open leadership culture. To ensure high levels of well-being and productivity, it is essential to ensure that the employees are provided with adequate opportunities to develop their skills when digitalization shapes the ways of working.

This multidisciplinary research was carried out in close cooperation between the researchers, the employer, and representatives of the employees, and it engaged both the management and the employees in the research activities. To the best of our knowledge, it is the first study to combine objective employee productivity measurement and employee well-being in the financial sector.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa finanssialan ja laajemmin suomalaisen palveluliiketoiminnan kehittämiseksi. Tutkimuksessa tarkastellaan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä finanssialan yrityksessä. Tutkimuksen kohdeorganisaatioina olivat Nordean Suomen toiminnoista Nordea Henkivakuutus ja Nordea Personal Banking -liiketoiminta-alue.

Selvitimme kyselytutkimuksella työntekijöiden työhyvinvoinnin tilannetta ja kokemuksia työstä touko-kesäkuussa 2017. Lisäksi noin 300 asiakaspalvelun ammattilaisten ryhmän osalta mitattiin työn tuottavuutta maaliskuun 2017 ja helmikuun 2018 välisellä jaksolla. Laskentaan käytettiin tietoa toteutuneesta työajasta ja asiakaskohtaamisissa syntyneistä tuloksista. Tämä tuottavuustieto yhdistettiin kyselyn tuloksiin.

Tulokset vahvistavat, että työn imua usein kokevat olivat keskimäärin tuottavampia kuin harvemmin työn imua kokevat. Usein uupumusasteista väsymystä kokevat työntekijät olivat vastaavasti työssään vähemmän tuottavia. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys ilmeni kahdessa kolmesta tutkitusta asiakaspalvelun työntekijäryhmästä. Näissä kahdessa ryhmässä korkeintaan satunnaisesti uupumusasteista väsymystä kokevat olivat keskimäärin noin 25 % tuottavampia kuin useammin uupumusasteista väsymystä kokevat kollegansa. Kyselyssä selvitettiin työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Teknologiakuormitus lisäsi uupumusasteista väsymystä ja sillä oli negatiivinen vaikutus työntekijöiden tuottavuuteen. Myönteinen suhtautuminen teknologiaan oli puolestaan yhteydessä työn imuun. Työntekijän kokemuksella vuorovaikutuksen avoimuudesta johtamisessa oli positiivinen yhteys hänen työhyvinvointiinsa ja työnsä tuottavuuteen.

Kun työyhteisön työhyvinvoinnin tilanne ja tuottavuusvaikutukset tunnetaan, voidaan asettaa tavoitteet ja laskea myös taloudelliset perusteet toimenpiteille työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tämä antaa pohjan työhyvinvoinnin järjestelmälliselle johtamiselle. Tutkimuksemme tulokset korostavat erityisesti vuorovaikutteisen johtamiskulttuurin merkitystä. Lisäksi on olennaista varmistaa henkilöstön mahdollisuudet kehittää osaamistaan muuttuvan työn tarpeita vastaavaksi.

Käsillä oleva monialainen tutkimus on ainutlaatuinen monessa suhteessa. Se on toteutettu tutkijoiden, työnantajan ja työntekijöiden edustajien yhteistyönä ja sen onnistumiseen on vaikuttanut laaja joukko työntekijöitä. Kerätyn aineiston avulla on toteutettu kansainvälisestikin poikkeuksellinen tutkimus, jossa on voitu tarkastella työhyvinvoinnin yhteyttä tuottavuuteen yksilötason tietoaineiston pohjalta.