Valon absorptio verkkokalvon näköaistinsoluissa saa aikaan monivaiheisen biokemiallisten reaktioiden sarjan, jossa valon sisältämä tieto muunnetaan solutason sähköisiksi signaaleiksi. Näiden signaalien aiheuttamia muutoksia verkkokalvon soluvälitilan jänniteprofiilissa voidaan tutkia elektroretinogrammi -tekniikalla (ERG).

Näköaistinsolujen ERG-signaalia voidaan rekisteröidä eristetystä verkkokalvosta kahdella tavalla: Erottamalla näköaistinsolujen vaste farmakologisesti ja rekisteröimällä potentiaalieroa koko verkkokalvon yli (TERG) tai rekisteröimällä potentiaalieroa mikroelektrodeilla vain tutkittavasta solukerroksesta (LERG).

Diplomityössä suunniteltiin ja rakennettiin laitteisto, jolla voidaan rekisteröidä samanaikaisesti LERG- ja TERG-vasteita. Laitteistoa testattiin koeohjelmalla, jossa verrattiin ulkojäsenkerroksesta rekisteröityjä LERG-vasteita ja näköaistinsolujen TERG-vasteita.

Tulosten pohjalta todettiin, että LERG-tekniikka voidaan käyttää näköaistisolujen toiminnan kvantitatiiviseen tutkimukseen. LERG- ja TERG-vasteita vertailtaessa huomattiin, etteivät vasteiden nousunopeus, katkaisukinetiikka, nousuaika huippuarvoon ja suhteelliset amplitudit poikenneet toisistaan merkittävästi. Suurin eroavaisuus oli voimakkailla valostimuluksilla TERG-vasteisiin muodostuva nopea transientti aalto. Tässä työssä tehdyt kokeet vahvistavat, että kyseinen komponentti syntyy näköaistinsolujen sisäjäsenkerroksessa.