Jos galaksin ydin säteilee voimakkaammin kuin itse galaksin tähdet, ydintä kutsutaan aktiiviseksi galaksinytimeksi. Osa näistä kohteista on kirkkaita radiosäteilijöitä. Enemmistön jatkumospektri on tasaisesti laskeva, mutta osalla spektrimuoto on konveksi eli vuontiheys kasvaa korkeille radiotaajuuksille mentäessä, mutta kääntyy huipun saavutettuaan laskuun. Tälläisen käänteisen spektrin omaavia kohteita on pääasiassa kahta tyyppiä: GPS- ja CSS-lähteet.

Tämä diplomityö esittelee aluksi näiden käänteisen spektrin lähteiden tunnettuja ominaisuuksia. Seuraavaksi kerrotaan uusien käänteisen spektrin lähteiden etsimisestä. Työtä varten kerättiin laaja tietokanta ja lisää dataa hankittiin tekemällä havaintoja Chilessä ja Suomessa. Tutkimuksessa löydettiin kuusi uutta käänteisen spektrin lähdettä. Lisädataa kerättiin ja havaintoja tehtiin myös tunnetuista käänteisen spektrin lähteistä, joista puolet osoittautuivatkin spektriltään litteiksi.

Tässä työssä tutkittujen lähteiden ominaisuudet eroavat merkittävästi aiemmin tyypillisinä pidetyistä ominaisuuksista, joita määritettäessä otoksissa on ollut merkittävästi väärin perustein valittuja kohteita.

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Planck-satelliitin päätehtävä on tutkia maailmankaikkeuden taustasäteilyn epäsäännöllisyyksiä. Jotta todelliset taustasäteilyn epätasaisuudet voidaan tunnistaa, on tunnettava käänteisen spektrin lähteiden käyttäytyminen ja lukumäärä.