Diplomityön tavoitteena oli selvittää joukkoliikenteen lipunhinnan muutosten vaikutusmekanismit liikkumiskäyttäytymisessä ja liikennejärjestelmässä sekä edelleen tutkia lipunhinnan muutosten aiheuttamia hyötyjä ja haittoja eri näkökulmista. Yhteiskuntataloudellisen lähestymistavan lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu ja analysoitu erityisesti kunnallistaloudellisia vaikutuksia pääkaupunkiseudun kuntien osalta.

Kirjallisuustutkimuksessa on selvitetty liikenteen kustannusrakennetta, liikennetaloudellisen hyödyn käsitettä sekä liikenteen hinnoittelun teoriaa. Kirjallisuusselvityksessä on myös kerätty aiempaa tutkimustietoa joukkoliikenteen hinnoittelun vaikutuksista pääkaupunkiseudulla ja muualla maailmassa. Teoriaperustaa on täydennetty pääkaupunkiseudun liikennemallitarkasteluilla. Lipunhinnan korottamisesta on lopuksi laadittu toimenpidearviointi, jossa on tarkasteltu vaikutusten suuntaa ja merkittävyyttä liikennepoliittisten tavoitteiden ja liikennejärjestelmän eri osapuolten näkökulmista.

Joukkoliikenteen hinnoittelulla on merkittävät yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Tutkimuksen mukaan lipunhinnan korottaminen ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava toimenpide. Merkittävimpänä syynä ovat kuluttajien eli liikennejärjestelmän käyttäjien hyödyn menetykset, jotka aiheutuvat mm. joukkoliikenteen käyttäjien kasvavista liikkumiskustannuksista, hinnoittelutoimen seurauksena kulkutapaa vaihtavien tuomasta tieliikenteen lisäkysynnästä sekä liikkuvuuden vähenemisestä. Ruuhkautumisen lisäksi myös muut liikenteen ulkoisvaikutukset, kuten päästöt ja onnettomuudet lisääntyvät. Lisäksi autottoman elämäntavan mahdollisuudet vähenevät, jolloin liikkumisen tasa-arvon edellytykset heikkenevät. Tarkastelujen mukaan pääkaupunkiseudulla 5% lipunhinnan nosto nykytilanteessa aiheuttaa noin 12 miljoonan euron vuotuiset yhteiskuntataloudelliset lisäkustannukset.

Kunnallis- ja valtiontalouden näkökulmasta sen sijaan on kannattavaa nostaa lipunhintaa, vaikka tästä aiheutuisikin mm. infrastruktuurin rakentamistarpeita. Tarkastelujen mukaan 5 % lipunhinnan korottaminen nykytilanteessa saa aikaan noin 2 milj. euron kunnallistaloudelliset säästöt vuodessa. Lipputulot lisääntyvät tällöin hieman alle 2 milj. euroa, minkä lisäksi myös liikenteen hoitokustannukset voivat vähentyvän matkustajakysynnän seurauksena alentua. Valtiolle aiheutuu vastaavasti noin 3 milj. euron lisätulot vuodessa. Valtiontaloudelliset hyödyt ovat pääasiassa kasvavia verotuloja. Verotuloihin vaikuttaa merkittävästi myös työmatkakulujen verovähennysten muutos lipunhinnan muuttuessa. Lipunhinnan alentamisella on yhtä suuret, mutta vastakkaissuuntaiset vaikutukset.