Haku

The cooperation of municipality and construction company in a regional development project

QR-koodi

The cooperation of municipality and construction company in a regional development project

Kunnan ja rakennusliikkeen yhteistyö aluekehityshankkeissa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda kirjallisuuden ja kahden case-kohteen avulla SRV Viitoset Oy:lle aluekehityshankkeen prosessimalli, josta käy ilmi hankkeeseen osallistuvat osapuolet ja niiden roolit ja tehtävät eri vaiheissa. Lisäksi case-kohteiden haastatteluiden avulla tavoitteena oli selvittää kuinka yhteistyö sekä yhteistyön organisointi ja hallinta todella koetaan. Tavoitteena on oppia kokemuksesta ja tuoda esiin näkemyksiä yhteistyön parantamiseksi. Tutkimus tehtiin SRV Viitoset Oy:lle täydentämään ja tukemaan Viitoset-mallia kehityshankkeissa.

Tutkimus koostuu kolmesta vaiheesta: kirjallisuustutkimuksesta ja teoreettisen prosessimallin luomisesta, case-kohteiden kuvaamisesta ja prosessimallin soveltamisesta case-kohteissa sekä haastattelututkimuksesta.

Kirjallisuusosassa tutkitaan Public Private Partnership -yhteistyötä ja sen soveltamista aluekehityshankkeissa. Lisäksi kirjallisuusosassa tutkitaan yhteistyön haittoja ja hyötyjä, aluekehityshankkeen eri osapuolten rooleja, kaavoitusta sekä PPP-hankkeissa esiintyviä riskejä.

Tutkimuksen tuloksena syntyi kehittäjä- ja kuntapainotteinen prosessimalli aluekehityshankkeiden toteuttamiseen. Kehittäjäpainotteisessa prosessissa kehittäjänä on rakennusliike, joten prosessi etenee rakennusliikkeen toimintatapojen mukaisesti. Kuntapainotteinen prosessi etenee kunnan kaavoitusprosessin mukaisesti. Aluekehityshanke koostuu kehitys- ja rakennusprojektista. Kehitysprojektin eteneminen riippuu kiinteistönomistajasta, kehittäjästä ja rakennusliikkeen roolista. Rakennusliikkeen kannalta suurin ero prosesseissa on, että kuntapainotteisessa prosessissa rakennusliike tulee hankkeeseen mukaan vasta hankesuunnitteluvaiheessa, kun taas kehittäjäpainotteisessa prosessissa rakennusliike on hankkeessa mukana alusta asti. Laadittuja prosessimalleja testattiin case-kohteilla ja ne soveltuivat case-tapauksiin hyvin.

Haastattelututkimustuloksista huomattiin, että hankkeissa ei ole tehty kunnollista riskien tunnistamista eikä kaikkia mahdollisia riskejä edes tiedosteta. Aluekehityshankkeissa oleellisia riskejä ovat hankkeen toteutuminen vain osittain, hankkeen ajallinen venyminen sekä kaavaehdotuksista syntyvät valitukset. Yleisesti yhteistyö koettiin hyödylliseksi ja sujuvaksi, koska kaikilla osapuolilla on samat tavoitteet ja tahto kehitt8a aluetta.

Tallennettuna: