Geometrista vääristymää aiheutuu, kun rekonstruktioalgoritmissa käytetty kuvauspisteen sijainti ei ole kuvauspisteen todellinen sijainti. Ideaalisen ja todellisen kuvauspisteen sijainnin vaihtelu aiheutuu gravitaation aiheuttamasta mekaanisesta taipumisesta, valmistusepätarkkuudesta, detektorin asennosta sekä värähtelyistä. Geometrinen vääristymä heikentää kuvanlaatua ja vaikuttaa kuvan tulkintaan Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko yleisesti käytössä olevilla valmistusmenetelmillä saavutettavalla tarkkuudella valmistetun phantomin avulla määrittää fokuspisteen sijainti riittävän tarkasti, käyttäen kuvadataa. Tutkimukset suoritettiin suunnittelemalla fantomi jonka tarkkuus pyrittiin maksimoimaan ja joka oli helposti muunneltavissa. Fantomi valmistettiin akryylistä ja sen ylä- ja alapintaan työstettiin uria. Näihin uriin sijoiteltiin metallisia sylinterin muotoisia objekteja. Metalliset objektit muodostivat viivoja. Näiden viivojen leikkauspisteet muodostivat mitattavat pisteet. Fantomista mitattuja pisteistä ja niiden detektorille syntyneitä projektioita käytettiin kaavoissa joilla laskettiin fokuspisteen sijainti tomosynteesisekvenssin aikana. Tuloksia verrattiin mammografialaitteesta saatuihin ideaalisiin arvoihin.

Testit suoritetun kalibroimattomalla fantomilla, joten fantomi ja detektori eivät olleet samansuuntaisia. Tulokset kertovat, että mitattujen ja ideaalisten fokuspisteen x-, y- ja z-koordinaattien välillä oli merkittäviä eroja. Ideaalisten ja mitattujen arvojen ero on kuitenkin systemaattinen. Systemaattinen virhe johtuu todennäköisesti fantomin ja detektorin välisestä asentoerosta.

Tulokset osoittavat, että tutkimuksessa esitetty soveltuu fokuspisteen paikan määrittämiseen, mutta menetelmä on hyvin sensitiivinen mittausvirheille. Koska mitattujen ja ideaalisten arvojen ero oli suurimmaksi osin systemaattista, voidaan olettaa, että käyttämällä paremmin soveltuvia kaavoja ja kalibroimalla fantomin asento, kehitettyä fantomia voidaan käyttää fokuspisteen paikan tarkassa määrittämisessä.