Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston keskellä oli suihkulähde ja sen reunoilla Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset. Torin puolelle tuli kivimaljojen ympäröimä portaikko. Barokin puistoarkkitehtuuri oli tullut uudestaan muotiin Keski-Euroopassa, ja Lindgren piirsikin puistosta tyylipuhtaan muotopuiston. Lindgrenin ensimmäisessä suunnitelmassa puiston eteläpäässä oleva kioski oli pienempi kuin pohjoispään kioski. Kioskipiirustukset ja torisuunnitelma hyväksyttiin, kunhan arkkitehti toimisi yhteistyössä puistovaliokunnan kanssa mahdollisten muutosten toteuttamiseksi. Suunnitelmaan tulikin muutoksia. Kioskit muutettiin samankokoisiksi ja suorakaiteen muotoisiksi. Niistä piti nyt tulla kahdentoista pylvään reunustamia paviljonkeja, joiden suorakulmaisia kattoja koristaisisvat ornamentit. Varsinainen kioski sijaitsisi rakennuksen keskellä pylväiden ympäröimänä. Uudet piirustukset hyväkyttiin syyskuussa 1910. Tämän jälkeen Lindgren kävi Hämeenlinnassa ja huomasi, että kioskit näyttivät "liian pieniltä ja mitättömiltä torin laajuuteen ja muutenkin paikan vaatimuksiin nähden". Arkkitehti halusi vieläkin korjata suunnitelmaansa. Uusissa, entistä suuremmissa rakennelmissa oli molemmissa päissä paviljongit, jotka liittyivät yhteen pylväistön välityksellä.