Tutkimuksessa selvitetään miten sotilasjohtaja johtaa palautumista ja jaksamista kenttäolosuhteissa. Kohdejoukoksi valittiin kaksi satunnaista tykkiryhmää Karjalan tykistörykmentistä. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin ampuharjoituksessa keväällä 2015 Karjalan prikaatin harjoitusalueella Pahkajärvellä. Harjoitus oli joukolle järjestyksessään toinen ampuharjoitus. Joukon koulutus oli yleisesti hyvällä tasolla. Aihe on kiinnostava tykistön toimintatavan muutoksen takia. Tykkien väliset etäisyydet kasvavat ja siitä johtuen tykinjohtajan toiminta itsenäistyy selvästi. Ampumaharjoituksissa tykkien väliset etäisyydet voivat varotoiminnan takia olla kuitenkin lyhyemmät. Tykkiryhmä on tykistön kokonaisvaikutuksen kannalta yksi tärkeimpiä elementtejä, koska ilman toimivaa toteuttavaa porrasta ei vaikutusta saada aikaan. Tutkimus on tieteenfilosofiselta luonteeltaan fenomenologinen. Aineistonkeruu toteutettiin havainnoimalla sekä kyselyillä ja haastattelulla ampumaharjoituksessa. Kyselyillä saatiin harjoituksen aikana tietoa tykkiryhmänjäsenien tuntemuksista. Tulijaosten kouluttajien haastattelulla saatiin tietoa tykkiryhmän koulutuksen tasosta sekä edellisten harjoitusten suorituksista, joiden avulla oppimista voitiin tarkastella. Havainnot tykkiryhmien toiminnasta kirjattiin päiväkirjaan mahdollisimman tarkasti. Aineisto analysoitiin fenomenologis-hermeneuttisella analyysimenetelmällä. Saatuja tuloksia verrattiin syväjohtamisen teoriaan. Tutkimuksen tuloksista päätellen tykinjohtajan johtamiskäyttäytyminen vaikuttaa tykkiryhmän suorituskykyyn selvästi. Jaksamisen ja palautumisen johtamisella voidaan parantaa tykkiryhmän toimintakykyä. Erityisesti tulevaisuuden suunnittelu, tavoitteiden asettaminen sekä päätöksentekokyky näyttäisivät vaikuttavan jaksamiseen ja palautumiseen.