Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata ja selvittää nuoren upseerin osaamisen kehittämistä perusyksikön arjessa. Ilmiötä lähestyttiin tapaustutkimuksena laadullisin menetelmin. Tavoitteena oli osaltaan lisätä tietoa palkatun henkilöstön osaamisen kehittämisestä käytännössä sekä tuottaa tietoa tutkimuksen kohdeorganisaation käyttöön. Huolimatta osaamisnäkökulman korostumisesta Puolustusvoimissa, ei osaamisen kehittämistä nuoren upseerin näkökulmasta ole aikaisemmin selvitetty. Päätutkimuskysymyksenä oli: ”Kuinka nuoren upseerin osaamista kehitetään kohdeorganisaation perusyksiköissä?” Kohdeorganisaationa toimi maavoimien joukkoyksikkö. Empiirisen aineistonkeruun päämetodina käytettiin viiden nuoren upseerin ja kahden heidän esimiehinään toimineen päällikön teemahaastatteluja. Laadullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tuloksien perusteella nuoren upseerin osaamisen kehittämisen pääsääntöisenä menetelmänä oli tehtäväkiertoon sidottu työssä oppiminen. Keinovalikoimasta korostui työyhteisön sisäiset ohjaussuhteet. Työyhteisön epävirallisissa rakenteissa kehittämistä tapahtui vuorovaikutteisesti ja itseohjautuvasti, jopa innovatiivisesti. Virallisen organisaation toiminnassa suunnitelmallinen kehittäminen jäi kuitenkin osin muiden tavoitteiden ja rajallisten resurssien varjoon. Tämän vuoksi kehittäminen oli verrattain hajanaista ja kulminoitui jatkuvuuden kustannuksella yksilöihin. Tulevaisuudessa huomio tuleekin kohdistaa siihen, kuinka osaamisnäkökulma saadaan entistä systemaattisemmin ja tavoitteellisemmin näkyväksi johdon, esimiesten ja ennen kaikkea nuoren upseerin päivittäistä työnkuvaa.