Jatkuva ja korkea taisteluvalmius on keskeinen piirre venäläisessä sotataidossa. Georgian, Krimin ja Itä-Ukrainan konflikteissa saavutettu operatiivinen yllätys saatiin aikaiseksi ennen kaikkea joukkojen korkean valmiuden ansiosta. Taisteluvalmiuden käsite on joukon valmius aloittaa sille käsketyt taistelutoimet. Taisteluvalmiuden tärkeimmät tekijät ovat kaluston ja henkilöstön paikalla olo, taistelupäivystyksen järjestelyt sekä osaamisen taso. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten Venäjän maavoimien jalkaväkiyhtymiä on koulutettu Läntisessä sotilaspiirissä vuosina 2011-2015, millaisia muutoksia koulutuksessa ja liikekannallepanojärjestelmässä on tehty ja miten tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet moottoroitujen jalkaväkiprikaatien taisteluvalmiuteen. Tutkimuksen pääkysymys on: Millainen vaikutus Venäjän maavoimien koulutus- ja liikekannallepanojärjestelmien muutoksilla on ollut Venäjän maavoimien läntisen sotilaspiirin moottoroitujen jalkaväkiprikaatien taisteluvalmiuteen vuosina 2011-2015? Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksen lähteet olivat venäläisiä, suomalaisista ja muita länsimaisia sotatieteellisiä julkaisuja. Lähteet koostuivat pääosin artikkeleista ja uutisista. Lisäksi aineistoa kerättiin Venäjän puolustusministeriön verkkosivujen harjoittelua ja koulutusta koskevista tiedotteista. Aineisto ryhmiteltiin moottoroidun jalkaväkiprikaatin koulutuskalenteriksi. Vuonna 2016 moottoroitujen jalkaväkiprikaatin henkilöstörakenne muodostui varusmiehistä sekä ammattisotilaista. Henkilöstöstä hiukan yli 50 prosenttia on varusmiehiä. Varusmiesten palvelusaika on 12 kuukautta. Heidät koulutettiin vuosittain kahdessa saapumiserässä. Varusmiesten palvelukseen astuminen, kotiutuminen sekä perus- ja erikoiskoulutus on sovitettu niin, että moottoroitu jalkaväkiprikaati kykeni ylläpitämään vähintään 75 prosenttia henkilöstövahvuudestaan. Prikaatin taisteluvalmius koostuu kerrallaan yhden taistelupäivystyksessä olevan pataljoonan taisteluosaston taisteluvalmiudesta. Pysyvän valmiuden prikaatin taistelupäivystyksessä olevan taisteluosaston liikkeellelähtövalmiudella ei ole vaikutusta arvioitaessa yhtymän taisteluvalmiutta. Venäläisessä taisteluvalmiuden käsitteessä pysyvä valmius on valmiuden matalin taso. Joukot voidaan asettaa myös kohotettuun valmiuteen, sodan uhkaan tai täyteen valmiuteen. Georgian, Krimin ja Itä-Ukrainan konfliktien perusteella Venäjän asevoimien operaatio liittyy todennäköisesti suuren sotaharjoituksen tai valmiustarkastuksen yhteyteen.