Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa valvontalentokoneen elinjaksohallintaa osana rajavartiolaitoksen Do228 valvontalentokoneiden suorituskyvyn korvaamisen hanketta. Hankinta on taloudellisesti merkittävä ja hankintavaiheessa on pystyttävä huomioimaan myös koko elinjakson aikana muodostuvat kustannukset. Tämän takia tutkija laati elinjaksokustannuslaskurin elinjaksonhallinnan tueksi.

Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli, miten valvontalentokoneesta aiheutuvat elinjaksokustannukset tulee huomioida elinjaksonhallinnassa. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty valvontalentokoneen näkökulmasta. Eksploratiivinen tapaustutkimus pyrkii kartoittamaan valvontalentokoneen elinjaksohallinnan teoreettisia näkökulmia ja rakentamaan hanke ryhmälle tietoa varsinaisten päätösten tueksi. Elinjaksohallintaa tarkastellaan tässä tutkimuksessa kokonaisuutena aina ideasta käytöstä poistoon. Elinjaksokustannuslaskenta on merkittävä osa elinjaksonhallintaa. Tutkimuksen keskiössä on käyttö- ja tukivaiheen elinjaksokustannuslaskenta, koska olettamuksen mukaan 75 % elinjaksokustannuksista maksetaan tässä vaiheessa. Aineisto kerättiin tapaustutkimukselle hyväksytysti useista lähteistä, kuten kirjallisuudesta, artikkeleista, internetistä, tilastoista ja keskusteluista. Kerätyn aineiston luotettavuus tarkastettiin asiakohtaisesti. Aineiston analyysissä hyödynnettiin kaavan etsimisen ja selittämisen menetelmää. Analyysin ja tulkinnan avuksi käytettiin elinjaksohallinnan teoriaa standardien, oppikirjojen ja sotilaallisten oppaiden näkökulmista. Analyysin perusteella laadittiin kustannuslaskuri. Kustannuslaskurin luotettavuus tarkastettiin vertaamalla sitä toiseen kaupallisesti merkittävään ilma-aluskustannuslaskuriin.

Tutkimustulosten perusteella elinjakson konsepti- ja määrittelyvaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomioita suorituskykyä koskevissa päätöksissä, koska ne vaikuttavat merkittävästi elinjaksonaikana syntyviin kustannuksiin. Valvontalentokoneen elinjaksonhallinnassa tulee huomioida elinjaksokustannuslaskennan tulokset, jotta mahdolliset riskit ja niiden vaikutukset pystytään minimoimaan. Kustannuslaskennan tulee olla päivitettävissä erilai-sissa muutoksissa ja kustannuksia tulisi tarkastella jatkuvasti kaikissa elinjakson vaiheissa. Tutkimuksen laskuria voi olettamukset huomioimalla hyödyntää elinjaksokustannusten ar-vioimisessa.

Tässä tutkimuksessa haastettiin ajatus siitä, että elinjaksonhallinta on vai pieni osa han-ketta. Sen sijaan tutkimus esittää, että elinjaksonhallinnan tulisi olla keskeinen osa hanketta ja jatkuvaa kaikissa elinjaksonvaiheissa. Elinjaksonhallinnan tulee muodostaa kokonaisuus, jossa selkeillä vaatimuksilla ja suunnitelmilla pystytään ohjaamaan toimintaa. Elinjaksonhallinnassa pitää pystyä tarkastamaan toimintaa ja tekemään päätöksiä parhaimman ja optimaalisimman toiminnan aloittamiseksi ja ylläpitämiseksi.