Tutkimuksen tarkoitus oli selittää ja ymmärtää venäläistä operaatiotaitoa ja sen kehittymistä 2000-luvulla. Kehittymistä tutkittiin venäläisen operaatiotaidon näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten venäläinen operaatiotaito ilmeni Venäjän käymissä sodissa vuosina 2000–2020, mitkä tekijät vaikuttivat sen kehittymiseen ja miten sen voidaan arvioida kehittyvän vuoteen 2040 mennessä. Venäläistä operaatiotaitoa ei ole aiemmin Suomessa tutkittu kokonaisuutena sen omia käsitteitä käyttäen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksen lähdeaineisto muodostui julkisista suomen- ja englanninkielisistä kirjallisista tutkimuksista, raporteista ja artikkeleista. Tutkimuksessa selvitettiin, että venäläinen operaatiotaito on osin rinnakkaisista ja päällek-käisistä osatekijöistä muodostuva kokonaisuus, joka ilmenee sotilaallisten toimien muotoina ja keinoina. Sen osatekijöitä ovat sotataidolliset periaatteet, pyrkimys ennakoida tulevaa sotaa trendien perusteella, suhteellisen etulyöntiaseman tavoittelu epäsymmetrisin ja epätavanomaisin keinoin sekä voimien ja keinojen korrelaation mallintaminen. Informaatiosodankäyntiä pidetään keskeisenä osana aseellista kamppailua. Venäläisen operaatiotaidon keskeisiä piirteitä ovat syvä taistelu ja syvät operaatiot, stereotyyppisten ratkaisujen välttä-minen sekä keskittyminen sodan alkuvaiheen merkitykseen. Tutkimuksessa havaittiin venäläisen operaatiotaidon osatekijöiden sisällön kehittyneen Venäjän 2000-luvun sotien välisenä aikana. Georgian sodan muodot ja keinot olivat pääosin tavanomaisia. Ukrainan sodan aloittaneessa Krimin operaatiossa korostuivat epäsymmetri-set keinot. Itä-Ukrainan operaatiot olivat aluksi epäsymmetrisiä, peitettyjä operaatioita. Niiden epäonnistuttua operaatiot muuttuivat avoimeksi sotilaallisen voiman käytöksi, jossa korostui lennokkien ja epäsuoran tulen käyttö. Syyrian sodassa korostuivat ilmaoperaatiot ja -iskut sekä rajoitetusti täsmäaseiskut. Venäläinen sotatiede on ohjannut kehitystä kohti verkostokeskeistä, kontaktitonta ja kuudennen sukupolven sodankäyntiä. Operaatiotaidon ke-hittämisessä on seurattu Yhdysvaltojen asevoimien ja sotataidon kehitystä, kuitenkaan niitä kopioimatta. Kokemukset Georgian sodasta vaikuttivat asevoimien ja operaatiotaidon kehittämiseen. Teknologinen sekä asevoimien kehittyminen mahdollistivat tiedustelu-iskutoiminnan Ukrainan ja Syyrian sodissa. Informaatiosodankäynnin merkitys on kasvanut yhteiskunnan ja asevoimien tietoteknistymisen ja verkottumisen seurauksena. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että sotilaallisten operaatioiden muodot ja keinot tulevat jatkamaan kehittymistään tulevaisuudessa. Aiemmin käytettyjä ei todennäköisesti tulla toistamaan sellaisinaan, mutta niitä voidaan soveltaa uusiin tilanteisiin ja olo-suhteisiin. Yllätykseen pyrkiminen ja epäsymmetriset keinot tulevat todennäköisesti painottumaan. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää operaatiotaidon ja taktiikan opetuksessa sekä tulevassa tutkimuksessa.