Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten Venäjä on edistänyt strategisia intressejään Baltiassa 2010-luvulla henkilötiedustelun keinoin. Tutkimustehtävään vastataan kolmen kokonaisuuden kautta, jotka ovat henkilötiedustelu, tiedonkeräyksen aihealueet ja henkilötiedustelulla tavoitellut pyrkimykset. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa käsitys Venäjän toteuttaman henkilötiedustelun roolista osana Venäjän strategisten intressien edistämistä. Tutkimus on laadullinen poikittaistutkimus, jossa tutkimusmenetelmänä käytetiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja analyysimenetelmänä abduktiivista päättelyä. Tutkimuksen primääriaineistona käytettiin 2010-luvulla julkaistuja Baltian maiden tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden vuosiraportteja. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä on sovellettu adaptiivisen realismin teoriaa, joka yhdistää tiedustelun kansainväliseen politiikkaan ja strategiseen päätöksentekoon. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä on käytetty henkilötiedustelua käsittelevää tutkimuskirjallisuutta. Venäjän henkilötiedustelu Baltiassa koostuu kahdesta päätoiminnasta, jotka ovat salattu henkilötiedustelu ja tiedustelu alueelta -toiminta. Venäjä rekrytoi henkilölähteitä tiedustelu- ja vaikuttamistarkoituksiin. Henkilötiedustelun toteutukseen käytetään Venäjän omia alueita, kohdemaita sekä kolmansia maita, kuten Itsenäisten valtioiden yhteisön maita. Merkittävin henkilötiedustelussa hyödynnettävä kokonaisuus on Baltian ja Venäjän välillä oleva historiallinen yhteys. Venäjän henkilötiedustelulla kerätty tiedustelutieto painottuu poliittisiin ja sotilaallisiin suuntauksiin, joissa tärkeimpinä aihealueina ovat ulko- ja sisäpolitiikka sekä Nato ja kansallinen puolustus. Lisäksi tiedonkeräys on kohdistunut Baltian yhteiskuntien strategisiin osa-alueisiin, joita ovat strateginen infrastruktuuri, sosiaaliset kokonaisuudet, tiede, talous, energia sekä valtiolliset valtarakenteet. Henkilötiedustelulla toteutetun tiedonkeräyksen ja vaikuttamisen avulla Venäjä pyrkii tukemaan valtion ylimmän johdon poliittista, sotilaallista ja taloudellista suunnitte-lua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Tutkimuksen perusteella Venäjä pyrkii henkilötiedustelulla saavuttamaan päätöksenteon edun suhteessa vastustajiin. Lisäksi sillä pyritään muodostamaan Venäjän ylimmän johdon suunnittelulle, päätöksente-olle ja toimeenpanemiselle suotuisat olosuhteet sekä toteuttamaan toimeenpantujen päätösten osakoko-naisuuksia. Baltia on Venäjälle sekä kohde että väline, jonka kautta se pyrkii henkilötiedustelulla edistämään strategisia intressejään. Baltiaan kohdistuneen henkilötiedustelun perusteella Venäjä pyrkii edistämään omasta näkökulmastaan ensisijaisesti strategisen vakauden ja tasa-arvoisen strategisen kumppanuuden sekä maanpuolustuksen prioriteetteja. Lisäksi Venäjä pyrkii edistämään talouskasvun sekä tieteen, teknologian ja koulutuksen prioriteetteja. Venäjän strategisten prioriteettien edistäminen liittyy Venäjän globaaleihin intresseihin, joissa kiinnostus kohdistuu Natoa ja EU:ta kohtaan. Tutkimuksen perusteella on mahdollista arvioida Venäjän henkilötiedustelun toteutukseen, tiedonkeräyskohteisiin sekä henkilötiedusteluun liittyvien pyrkimysten kokonaisuuksia. Tutkimus ei kuitenkaan kerro toteutetun henkilötiedustelun todellisesta onnistumisesta tai tehokkuudesta.