Espoon kaupunginmuseon tiedossa oli vuonna 2023 tiedossa 17 Espoon tiestöön liittyvää kilometripylvästä.

Pylväiden pystytys perustui vuosien 1921 ja 1930 tieliikennelakiin, joka määräsi maantiet mitattaviksi ja merkittäviksi kilometrin välein pylväin, jotka valtateillä oli tehtävä kivestä. Ohjeiden mukaisia kivipylväitä oli kahta mallia, leveä ja kapea. Kilometrilukemat maalattiin mustilla numeroilla valkoiselle pohjalle ja valtatien numero punaisella värillä pylvään ympyräkenttään. Pylväs painaa noin 700 kg. Merkintäkäytäntöä jatkettiin 1950-luvun loppuun. Vuonna 1979 Suomen maanteiden varressa oli noin 7 500 kivipylvästä, joista Uudenmaan läänissä 900.

Espoon kilometripylväät löytyvät kolmen vanhan valtaväylän varrelta. Keskiaikaisen Suuren Rantatien linjausta seuraava poikittainen tieyhteys on merkitty pylväin, joita voi tavata reitillä Finnsinmäki - Iso maantie – Muuralantie – Kuninkaantie - Träskändan puistotie – Pitkäjärventie - Jupperintie. Espoonkartanolta Nummelaan ja edelleen keskiaikaiseen Meritiehen liittyneeltä maantieyhteydeltä on Järvikylässä säilynyt kaksi pylvästä. 1930-luvulla rakennettu uusi Helsingin ja Turun välinen oikomaantie Turuntie eli Valtatie 1 on myös merkitty huolella ja sen varrella on useampi säilynyt pylväs.