Haku

Mattlidenin koulukeskus, Matinsyrjä 1, Espoo

QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • KAMU Espoon kaupunginmuseo

Mattlidenin koulukeskus, Matinsyrjä 1, Espoo

Mattby svenska folkskola ja opettajien asuinrakennus valmistuivat vuonna 1959, suunnittelijana arkkitehti Erich von Ungern-Sternberg. Vuonna
1973 valmistui keskikoulun rakennuus, suunnittelijana arkkitehti Erik Kråkström. Lukion rakennus valmistui 1977, suunnittelijana arkkitehti Erik Kråkström. Laajennusosa lukion ja peruskoulun väliin valmistui 1999, suunnittelijana arkkitehti Reijo Ahtiainen
Peruskoulun ja lukion rakennusta laajennettiin ja korotettiin 2005.

Mattlidens skolan alakoulun vanha rakennus sijaitsee koulukeskusalueen keskellä, pohjois-eteläsuuntaisena ja se liittyy pohjoispäädystä lukion ja yläkoulun rakennuksiin. Koulun länsi- ja itäpuoleisilla pihoilla on kumpuilevia avokallioita. Alun perin kansakouluksi rakennettu koulurakennus on kaksikerroksinen, pitkä rakennus, jonka massa polveilee maastonmuodot huomioon ottaen. Rakennuksessa on loiva peltikatteinen harjakatto. Eteläsiivessä sijaitseva voimistelusali on muuta osaa korkeampi. Rakennuksen pääjulkisivu suuntautuu länteen. Pääsisäänkäynnin yhteydessä on kalteva sadekatos. Rakennuksen aksenttina toiminut punatiilipiippu on purettu. Luokkahuoneiden suuret ikkunat suuntautuvat länteen ja itään. Voimistelusalin ikkunat ovat muita korkeampia. Sommittelun rytmi on eloisaa ja hallittua. Rakennuksessa on korkea betonisokkeli, joka on muutostöiden yhteydessä slammattu ja maalattu. Seinäpinnoissa on sekä punatiilisiä vyöhykkeitä että rapattuja ja vaaleaksi maalattuja seinäpintoja. Vaakasuuntaiset betonivyöhykkeet rytmittyvät pystysuuntaisten tiilipintojen kanssa seinäpinnoissa.

Lukion rakennus on Mattlidenin koulukeskuksen päärakennus ja se sijaitsee Gräsanlaakson länsipuolella. Lukion ja peruskoulun rakennus on rakennettu eri vaiheissa: 1973 valmistunut, tasakattoinen osa muodostui kahdesta siivestä. Itäsiivessä sijaitsi ulkoseinää vasten koululuokkia ja keskellä kattoikkunoin valaistu suuri mediateekki ja länsisiivessä sijaitsivat voimistelusali sekä keittiö- ja ruokalatilat; vuonna 1977 valmistunut lukion lisärakennus jatkoi samaa arkkitehtuurityyliä ja myös sen sisätiloja valaistiin kattoikkunoilla ja julkisivuissa oli betonielementtejä; 1999 valmistunut laajennusosa yhdisti alakoulun tähän lukion ja yläkoulun rakennukseen ja muodosti kompleksille myös uuden, sahalaitaisen, lasia, terästä ja profiilipeltiä yhdistävän sisäänkäynnin juhlasaleineen. Tällöin rakennettiin myös pihalle amfiteatteri; 2005 valmistuivat laajennus- ja muutostyöt, joiden yhteydessä osaa 1973 valmistuneesta rakennuksesta korotettiin kerroksella, jolloin rakennuksesta tuli kolmikerroksinen, ja vanhoja julkisivuja muutettiin.

Rakennus on nykyisessä asussaan moni-ilmeinen, pitkä rakennus, joka on samassa koordinaatistossa vanhan alakoulun rakennuksen kanssa. Rakennuksen kantavat rakenteet ovat betonia. Rakennus on pohjamuodoltaan muutoin suorakulmainen, mutta lännen puolen sisäänkäynnissä on sahanterämuoto. Katto on tasakatto, mutta se muodostuu erikokoisista kappaleista ja uudisosassa on kaltevia kattoikkunoita. Rakennuksen sokkeli- ja seinäpintojen materiaalit ja käsittelytavat vaihtelevat rakennuksen eri-ikäisissä osissa. 1970-luvun osissa on betonielementtiseiniä, 1999 valmistuneissa osissa on paikoin tiilielementtiseiniä, paikoin terästä, lasia ja profiilipeltiä tai betonia. Ikkunat on uusittu 2005 lämpöikkunoiksi. Myös ovet ja sisäänkäynnit on uusittu ja idän puolella on uudet porrashuoneet. Rakennuksen lämmitystapana on vesikiertoinen keskuslämmitys, joka käyttää polttoaineena kaukolämpöä. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Rakennuksen sisätilojen päätiloja ovat suuri juhla-/ruokasali, kaksi voimistelusalia, sekä luokkahuonevyöhykkeiden väliin jäävät yhteiset oleskelutilat.

Tallennettuna: