Merimetson (Phalacrocorax carbo sinensis) nopean kasvun seurauksista on lähinnä tehty biologisia tutkimuksia, missä on tarkasteltu keskinäisiä riippuvuuksia merimetson ruokavalion, kalakantojen ja veden laadun välillä, kun taas sosioekonomiset tutkimukset ovat olleet vähäisiä. Tämä tilanne on myös osaltaan vaikuttanut siihen että sosioekonomiset tekijät pääasiassa eivät kuulu poikkeuslupa-arviointiin. Raportti vastaa tähän puutteeseen asettamalla merimetsokysymyksen oikeaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Pohjanmaan ammattikalastajille suunnattu kysely ja paikalliselle väestölle suunnatut haastattelut kuvailevat sosioekonomisia vaikutuksia. Lisäksi raportti tarkastelee suomen hallintajärjestelmän merimetson käsittelyä. Raportti osoittaa, että kansallinen järjestelmä on hyvin rajoittava. Merimetson vaikutukset taloudellisesti tärkeimpiin prosesseihin nykypäivän rannikko- ja saaristoyhteiskunnissa, eli vapaa-ajan toimintaan, ovat järjestelmälle näkymättömiä. Myös kalastuselinkeinon osalta valtion työkalut ovat epätarkkoja: kun poikkeuslupa-arvioinnit perustuvat kalakantatutkimuksiin, vaikutus kaupalliseen kalastukseen ensisijaisesti koostuu kalaparvien hajottamisesta ja saaliksen vahingoittamisesta pyydyksissä. Raportissa merimetsokysymys esitetään ilkeänä ongelmana (wicked problem): ongelma, jolla on merkitys monella tasolla samanaikaisesti, esimerkiksi ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti, ja kulttuurisesti, ja on siksi erittäin vastustuskykyinen ratkaisuille. Sen vuoksi, ilkeä ongelma on käsiteltävä siten, että kaikenlaiset asiantuntijat ja sidosryhmät saavat mahdollisuuden osallistua ja antaa oman näkemyksensä todellisuudesta.