Raatteentie (yhdystie 9125) on Suomussalmen kunnassa Kokkojoelta (seututieltä 912) Raatteeseen rajavyöhykkeelle johtava sorapintainen yhdystie. Museotien pituus on 19,2 kilometriä. Raatteentien ympäristössä on runsaasti sotahistoriaan liittyviä arkeologisia kohteita, sekä Salpalinjan RKY-kohteeseen kuuluva Purasjoen puolustusasema. Raatteentien opastusta parannetaan uusimalla Raatteenportin opastaulu ja sijoittamalla uusi opastaulu tien itäpäähän. Raatteentie otettiin museokohteeksi 1982. Esityksessä museotieksi ottamista perustellaan tien sotahistoriallisella merkityksellä. Myöhempinä perusteluina ovat myös tien rakentamisen työttömyystöinä Oulun kuvernöörin käskystä 1915–1919, tien ottaminen valtion haltuun asiaan kuuluvine parannustöineen 1923–1924, merkitys Neuvostoliittoon matkanneille retkikunnille ja avustuskuljetuksille, tiestä tehty historiaselvitys, alkuperäisen linjauksen noudattaminen ja tien historiallinen arvo. Raatteentie rakennettiin työttömyystöinä ensimmäisen maailmansodan aikana. Se ei syntynyt tyhjästä, vaan alueella risteili vilkkaasti liikennöity polkujen verkosto, jota pitkin Aunuksen kauppiaat matkustivat Pohjanmaalle. Kauppatavaroita ei kuljetettu mukana, vaan tuotteet ostettiin Suomesta. Alueella oli vain hyvin harvaa asutusta. Veroa maksavia taloja syntyi 1600-luvulla yksi ja vasta 1800-luvulla toinen. Pitäjän elinkeinona olivat maatalouden ohella eränkäynti, kalastus ja tervanpoltto, ja tuotteet kuljetettiin Kajaanin tai Oulun suuntiin erityisesti vesireittejä hyödyntäen. Teiden rakentaminen Suomussalmella alkoi vasta 1900-luvulla ja liittyi paitsi pitäjän elinolosuhteiden parantamiseen, erityisesti Kainuun alueelle tyypilliseen työttömyyteen. Raatteentie voidaan lukea myös ensimmäisen maailmansodan aikana itärajan yli rakennettujen tieyhteyksien joukkoon. Tavoitteena oli kytkeä Venäjän Karjalan huonojen yhteyksien päässä olevat asutuskeskukset Suomen jo huomattavasti kehittyneempään maantieverkkoon. Raatteentiellä oli merkitystä Venäjän vallankumouksen jälkeisissä tapahtumissa, kun sitä käyttivät suomalaiset avustusretkikunnat ja vallankumousta pakenevat karjalaiset. Rajaliikenne päättyi Neuvostoliiton sulkeutuessa 1920-luvun lopulla. Raatteentien keskeisin merkitys liittyy Suomussalmella talvisodan aikana käytyihin taisteluihin, joissa alivoimaiset suomalaisjoukot tuhosivat kaksi Neuvostoliittolaista divisioonaa, joiden hyökkäystavoitteena oli Suomen katkaiseminen Oulun korkeudelta. Sota-aikana tie oli tärkeä väylä myös jatkosodan hyökkäysvaiheessa ja myöhemmin Lapin sodan aikana. Toisen maailmansodan aikana Raatteentien sillat myös tuhottiin useaan otteeseen. Raatteentien nykyinen ilme on syntynyt sota-ajan jälkeen tehdyissä kunnostustöissä. Tietä on suoristettu ja levennetty ja kaikki sillat ja rummut on uusittu. Pääosa tiestä onkin nykyisin luonteeltaan erityisesti puutavarakuljetuksiin rakennettua soratietä. Alkuperäisestä tiestä saa parhaan käsityksen Raatteenportin alueella, Harjulan talon kohdalla, Purasjoen vanhalla siltapaikalla ja rajapuomin alueella. Raatteentien kunto on hyvä, mutta sitä on syytä kehittää kunnossapitosuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteillä pyritään korostamaan tien ja sen ympäristön tulkittavuutta, sekä parantamaan tien käytettävyyttä ja liikenneturvallisuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä tien ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi sekä tienpitäjän että maanomistajan näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet sekä kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja suuntaviivoja tien mahdolliselle korjaukselle. Alueurakkaan sisällytettävät hoitotoimenpiteet on esitetty tiivistetysti työkohtaisessa tarkennuksessa ja kohdekortissa.