Rauhanpatsaan synnystä kertoo hyvin siinä oleva suomen-, ruotsin- ja venäjänkielinen teksti:

"Tämän rauhanpatsaan pystytti Suomen kansa rauhanomaisen rinnakkaiselon ja Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden vertauskuvaksi 6.4.1968."

Vuonna 1968 tuli kuluneeksi 20 vuotta Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys, yhteistyö- ja avunantosopimuksen solmimisesta ja muistopatsaan paljastus kuului YYA-sopimuksen vuosipäiväjuhlallisuuksiin. Patsastoimikunnan puheenjohtajana oli Ahti Karjalainen, yksi 1970-luvun keskeisimmistä poliitikoista. Muistomerkki rahoitettiin valtakunnallisella keräyksellä, johon osallistui myös valtiovalta ja lukuisia kuntia. Neuvostoliitto lahjoitti veistoksen pronssin; Helsingin kaupunki kustansi veistoksen
jalustan, pystytyksen ja ympäristötyöt.

Essi Renvall (1911-1979) on kertonut, että Rauhanpatsaan naisfiguuri on rauhan henki, joka sodan jälkeen palaa uuden rauhanomaisen sydämen saatuaan uudistuneena maan päälle. Veistoksen pronssinen naisfiguuri on 5,35 m korkea ja Vehmaan punaista graniittia olevan jalustan mitat ovat 1,5 x 1,5 x 3 m.

Essi Renvall oli syntyjään oululainen kuvanveistäjä, joka tuli tunnetuksi erityisesti lapsi- ja kirjailijamuotokuvistaan. Vuosina 1933-1943 taiteilija oli naimisissa kuvanveistäjä Ben Renvallin kanssa. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa opiskellut Essi Renvall on Eila Hiltusen ohella yksi merkittävimmistä naiskuvanveistäjistämme.

Teos kuuluu Helsingin kaupungin taidekokoelmaan, jota HAM Helsingin taidemuseo hallinnoi.