historia: Rakennus- ja käyttöhistoria: Suomenlinnan ja Helsingin väliset päivittäiset yhteydet hoidettiin

pitkään ammattimaisten soutajien avulla. Ensimmäinen, ilmeisesti

armeijan henkilökunnan odotuspaviljonkina käytetty rakennus oli

Linnanaltaan pohjoisella laiturivarrella 1860-luvulla sijainnut

pieni puurakennus.

Suomenlinnan ja kaupungin välistä säännöllistä päivittäistä

yhteyttä hoiti 1800-luvun lopulla kruununhöyrylaiva Mars.

Suomenlinnan komendantin aloitteesta Linnanaltaan reunaan

päätettiin rakentaa odotuspaviljonki. Paikaksi valittiin

Linnanaltaan länsireuna, ja paviljonki oli tarkoitettu kaikkien

höyrylaivojen matkustajien käyttöön. Rakennuspiirustukset laati

arkkitehti Gustaf Nyström toukokuussa 1894, ja paviljongin rakensi samana vuonna Hietalahden höyrysaha. Paviljonki oli noin 13 metriä

pitkä ja 6 metriä leveä nikkarityylinen puurakennus. Paviljonkia

kutsuttiin yleisesti nimellä Mars-paviljonki. Rakennus purettiin

vuonna 1925 Ruotsin kuninkaan valtiovierailun vuoksi tehtyjen

satamajärjestelyjen vuoksi. Uuden odotuspaviljongin rakentamista

esitettiin, mutta lopulta päädyttiin vuokraamaan odotustiloiksi

pankinjohtaja A. Norrménilta kolmen huoneen huoneisto osoitteesta

Rahapajanranta 1.

Vuonna 1951 pankinjohtaja A. Norrmennin perikunta sanoi irti

Helsingin kaupungin vuokrasopimuksen odotustiloina käytetystä

huoneistosta. Tässä tilanteessa kaupunki päätti, että kauan

kaivattu paviljonki piti vihdoin rakentaa. Paviljongin sijainnin

ratkaisi se, että Suomenlinnan uuden lautan lähtöpaikaksi oli

valittu Keisarinluodonlaiturin itäsivu. Matkustajapaviljongin

suunnittelijoiksi valittiin arkkitehdit Aarne Hytönen ja

Risto-Veikko Luukkonen. Tuolloin heillä oli jo työn alla

Makasiinilaiturin uuden matkustajapaviljongin suunnittelu.

Kaupunginhallitus hyväksyi Suomelinnan uuden paviljongin

piirustukset 28.6.1951. Lopulliset suunnitelmat valmistuivat

saman vuoden heinäkuussa. Rakennustyöt teki A. W. Liljeberg Oy,

ja paviljonki valmistui vuoden 1952 alussa. Tuolloin se

vuokrattiin Suomenlinnan Liikenne Oy:n käyttöön.

Puurakennuksen julkisivumateriaalina on pystysuuntainen paneeli,

joka korostaa rakennuksen pyöristettyjä kulmia. Kolmeen suuntaan

avautuvat suuret ikkunat jäsentävät pelkistettyjä julkisivuja.

Voimakas, eteenpäin hieman levenevä ja nouseva lippa antaa

rakennukselle dynaamisen ilmeen. 1 kerros.

Sisätilat: Rakennuksen pohjakaava on kulmistaan pyöristetty suunnikas.